Rikille, kumille, pilaantuneelle kananmunalle ja ties mille haiseva ja maistuva, kalliskin viini saa uuden elämän hyvin pestyllä kuparikolikolla, todistelee yhdysvaltalainen kemian seura American Chemical Society (ACS).
Suomessa yleisin kupariraha on viiden sentin kolikko.
Tempussa on se hyvä puoli, ettei se maksa mitään, mutta pelastaa kenties jo juomakelvottomaksi muuttuneen, kalliin vuosikertapunaviinin taas ongelmajätteestä juhlapöydän valtiaaksi.
Lasiin pudotettua kolikkoa liikutellaan vaikkapa lusikalla, poistetaan kolikko ja käydään maistelutalkoisiin. Lähes varmasti viinistä ovat poistuneet sitä pilaavat, vieraat maut.
Ilmiölle on myös tieteellinen selitys. Kuparikolikko vaikuttaa viinin rikkiyhdisteisiin. Näitä yhdisteitä muodostuu ACS:n mukaan rypäleiden käymisen yhteydessä, kun viinirypälemehun sokerit ovat vuorovaikutuksesta hapen kanssa. Joskus tämä prosessi menee vähän liian pitkälle, jolloin viini alkaa haista rikille tai vaikkapa mädälle kananmunalle tai kumille.
Sama voi tapahtua myös avatulle pullolle.
Mutta kun rikkiyhdisteet ovat vuorovaikutuksessa kuparin kanssa, reaktio tuottaa kuparisulfidin nimellä tunnettua hajutonta yhdistettä.
Sama tulos saadaan kemistien mukaan aikaan myös hopealusikalla.
Nyt vain varmistamaan, että joulupöydän läheisyydestä löytyy joko viisisenttinen tai hopealusikka. Ei mene ateria pilalle ainakaan punaviinin vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti