Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Maailman suurin kansantalous on tervehtynyt – historiallinen korkopäätös lähenee Yhdysvalloissa
© GARY CAMERON / REUTERS
Keskiviikkona päättyy mitä todennäköisemmin yksi poikkeuksellinen aikakausi taloushistoriassa.
Ekonomistit ovat lähes varmoja, että Yhdysvaltojen keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa. Päätös on merkittävä, sillä viimeksi keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan vuonna 2006.
Syksyllä 2008 investointipankki Lehman Brothersin vararikkoon kärjistynyt rahoitusmarkkinoiden kriisi aiheutti maailmantalouden taantuman. Yhdysvaltojen keskuspankki asetti joulukuussa 2008 ohjauskoron nollaan. Pian se aloitti myös varsinaisen rahapoliittisen elvytyksen lisäämällä rahan tarjontaa ostamalla liittovaltion joukkolainoja ja asuntovakuudellisia arvopapereita.
Rahapoliittisen elvytyksen keskuspankki päätti syksyllä 2014, mutta piti ohjauskoron ennallaan nollassa. Keskuspankki käytti elvytykseen noin 3 800 miljardia dollaria.
Rahapolitiikan kiristäminen tarkoittaisi, että pitkän epävarmuuden aikakausi Yhdysvalloissa päättyisi.
Keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen on kutsunut rahapolitiikan mahdollista kiristämistä taantuman jälkeisen elpymisen testamentiksi. Hän on syksyn aikana vihjannut useasti, että päätös tehdään joulukuussa.
Yhdysvaltojen talous on tervehtynyt selvästi kuudessa vuodessa: bruttokansantuote kasvaa vakaasti ja työttömyysaste on supistunut viiteen prosenttiin. Maailman suurin kansantalous on taas jaloillaan, mikä hyödyttää ajan mittaan koko maailmantaloutta.
Suuri enemmistö sijoittajista uskoo keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Suurin jännityksen aihe keskiviikkona on siinä, mitä keskuspankki vihjaa tulevaisuudesta: missä vaiheessa se on valmis kiristämään rahapolitiikkaa vielä lisää.
Koronnoston pitäisi tarkoittaa osakkeiden halpenemista ja Yhdysvaltojen valuutan vahvistumista.
Kuusi vuotta nollassa olleen ohjauskoron takia korkosijoitusten tuotto on ollut hyvin vaatimatonta. Siksi sijoittajat ovat siirtäneet pääomiaan yhä enemmän osakkeisiin saavuttaakseen tuottotavoitteensa. Seurauksena on ollut osakkeiden voimakas kallistuminen.
Tosin viime aikoina osakkeet ovat jo heikenneet, koska sijoittajat ovat todennäköisesti ottaneet niiden hinnoittelussa huomioon rahapolitiikan mahdollisen kiristämisen.
Jos korkotaso nousee, sen pitäisi houkutella uusia pääomia. Siinä tapauksessa valuutan kysyntä kasvaa eli sen arvo vahvistuu. Kohonneen korkotason takia sijoittajilla olisi lisäksi kannustin sijoittaa taas arvopapereihin, joissa tuotto perustuu niistä maksettaviin korkoihin.
Historiallisen näytön perusteella rahapolitiikan kiristämisen vaikutus on kuitenkin ollut päinvastainen: osakkeet kallistuvat ja valuutta heikkenee.
Finanssiyhtiö Nordean mukaan vuoden 1986 jälkeen markkinoilla on ollut yhteensä viisi ajanjaksoa, jolloin ohjauskorkoa on nostettu. Kaikkien näiden ajanjaksojen kuluessa laaja S&P 500 -osakeindeksi on vahvistunut.
Nordean mukaan sama pätee ainakin osittain valuuttaan. Kaikkien koronnostojaksojen alussa dollari on heikentynyt. Dollarin vahvistumisen suhteessa euroon pitäisi parantaa euroalueen hintakilpailukykyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti