Pääasiassa juhlijoiden ulkonainen olemus ja asuvalinnat olivat asiallisia, jopa tyylikkäitä, mutta joukossa oli useita erittäin pahoja ylilyöntejä, suorastaan harkintakyvyn pettämisiä.
Näitä ylilyöntejä ja henkilökohtaisen pahanolon purkauksia näyttää olevan vuosi vuodelta yhä enemmän.
Miksi?
Siksi, että em. irrottelijat pääsevät paistattelemaan medialoisteessa muutaman sekunnin meidän noin 2,5 miljoonan suomalaisen töllisteltävänä ja pääsevät "takuuvarmasti" jatkoille ns. lööppilehtien sivuille muutamaksi päiväksi.
Mikä oli pahin harkintakyvyn pettäminen?
Minun ehdoton suosikkini oli tyttöpari satakuusikymmentäyhdeksän (169)...
Jos edesmennyt opettajakollegani, takavuosikymmenien kalakaverini olisi joutunut näkemään presidentilinnassa tapahtuvan, mm. edellämainitun nykymenon, olisi hän satavarmasti todennut mielipiteenään: "Ei tuo ole kyllä täyspäisen hommaa!" Mielestäni em. tyyppinen mielenilmaus ei taatusti edistä asiaa vaan päinvastoin...
Saamelaisaktivisti teki poliittisen mielenilmauksen Linnan juhlissa – Tätä numero 169 tarkoittaa
Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina nähtiin poliittinen mielenilmaus niin kutsutun ILO 169 -sopimuksen puolesta. Kyse on sopimuksesta, josta Suomessa on väännetty kättä jo 25 vuotta – ilman tuloksia.
%20ja%20teatteriohjaaja%20Milja%20Sarkola%20itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4n%20vastaanotolla%20eli%20Linnan%20juhlissa%20Presidentinlinnassa%20Helsingiss%C3%A4%206.%20joulukuuta%202015.)
Kolttasaamelainen taiteilija ja aktivisti, ohjaaja-käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff järjesti ohjaaja-käsikirjoittajapuolisonsa Milja Sarkolan kanssa poliittisen mielenilmauksen Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina.
Feodoroff oli kutsuttu juhliin kolttasaamelaisen Saa´mi Nue´tt -kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana. Feodoroffin hiuksista ja Sarkolan käsivarresta löytyivät numerot "169". Numerot viittaavat alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimukseen, jonka ratifioiminen jätettiin Suomessa pöydälle viime hallituskaudella maaliskuussa.
Mikä ILO 169? – Sopimuksesta on väännetty Suomessa kättä jo 25 vuotta
Sopimus hyväksyttiin ILO:n yleiskokouksessa Genevessä kesäkuussa 1989. Sopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 22 valtiota, näiden joukossa muun muassa Norja ja Tanska.
Suomessa ILO:n ratifiointia on suunniteltu jo 25 vuotta ja ratifioiminen kuului myös Stubbin hallituksen hallitusohjelmaan. Puhemisneuvosto päätti kuitenkin viime metreillä viime maaliskuussa jättää sopimuksen ratifioinnin pöydälle ja seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.
"Ratifiointipyrkimyksiä ovat varjostaneet muun muassa väärinkäsitykset"
Viime hallituskaudella silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson myönsi, että ILO 169 -sopimuksesta on liikkeellä paljon väärinkäsityksiä ja turhia pelkoja, jotka voivat vaikuttaa myös ratifiointiprosessiin Suomessa. Yle Sápmi kokosikin vuonna 2014 asiantuntijalähteiden perusteella listan yleisimmistä ILO 169 -sopimusta koskevista uskomuksista.
Vuonna 2014 myös silloinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet julkaisi väärinkäsityksiä oikomaan tietovihkosen " 99 kysymystä ja vastausta ILO 169 -sopimuksesta ". Vähemmistövaltuutettu halusi julkaisullaan hälventää ihmisten aiheettomia pelkoja ja lisätä yhteiskunnan tietoisuutta sopimuksesta ja sen tarkoituksesta.
Saamelaiset vaativat ILO:n ratifioimista yhtenä rintamana
Suomen saamelaisnuoret -yhdistys järjesti viime keväänä eduskuntatalon edessä mielenosoituksen ILO 169 -sopimuksen puolesta. Niin kutsuttuun mustaan raitoon osallistui satakunta ihmistä.
Saamelaisia ei ole mainittu Sipilän hallitusohjelmassa. Oikeusministeriö tiedotti kuitenkin marraskuussa, että edellisen hallituksen esitys sopimuksen ratifioimisesta on tarkoitus pitää vireillä eduskunnassa ensi vuoden ajan.
Artikkelia muokattu 11.47. Milja Sarkolan titteli vaihdettu ohjaaja-käsikirjoittajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti