perjantai 31. heinäkuuta 2020

Se on sitten heinäkuun viimeinen päivä...

Se on sitten heinäkuun viimeinen päivä...

Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen ajatuksissani oli monia aktiviteettivaihtoehtoja, mutta taidan jättää kaikki silleen. Jospa vaan olisin kaikessa rauhassa.

Voi olla, että käväisen kaupungilla ja käyn täyttämässä Hahtisaaren Nesteellä kolme 5 litran bensiinikanisteria - kaksi veneeneesen ja yhden ruohonleikkurin tarpeisiin.

Näin tein ja taas tuli kumma tunne, että tässäkö se kesä sitten oli ja meni. 

Se tuli nimenomaan kotiin tultuani ja nähtyäni viinimarjapensaat alkavan "punertua".No elokuussa toki saattaa olla vielä "kesäilmoja" ihan kohtuullisesti...

Timo ja Esa näyttävät käyvän metallinpaljastimella läpi vanhan päärakennuksemme päästä kulkeneen kylätien pohjaa tonttimme kohdalla. Siis ennen Kainuunkadun tekoa eli 1950-luvun alkupuolta...
Eipä sieltä taida löytyä muuta kuin ruostuneita rautanauloja.

torstai 30. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ja ulos katseltuani kävi mielessä, että tänään taitaa olla "sateenpitopäivä". Sen verran vihmoo vettä taivaalta.
Timo näytti lähtevän kerrostalonaapurimme, Kajosmäen Esan kanssa etsintäretkelle metallinpaljastin mukanaan.

Vilkaisin hetki sitten Ylen Areenalta Annika Saarikon tiedotustilaisuuden. Niinhän siinä kävi, että Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sai ensimmäisen haastajan. Tuleeko ehdokkaita lisää, sen aika näyttää...

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Tänään on heinäkuun viimeinen pikkulauantai eli keskiviikko - kyllä entä sitten...

Tänään on heinäkuun viimeinen pikkulauantai eli keskiviikko - kyllä entä sitten...

Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni lähti kirjastoon ja minä päätin pistää päärakennuksen takkaan tulet. 
On sen verran sadenuhruinen ilma. Hain samantien puukatoksesta korillisen kuusiklapeja sisälle paria seuraavaa polttokertaa varten...

Kävin pistämässä myös Pikkupuolelle varmuuden vuoksi tulet takkaan, josko tilalle on käyttöä.

Nyt ei muuta kuin illansuuta odottelemaan.

Kyllä - rajanaapurimme Anne ja Arto Perkiö saapuivat vieraaksemme. Oli mukava iltarupeama kaiken kaikkiaaan. Sovimme myös lähitulevaisuuden kuvioista...

Myöhään illalla saapui meidän etelänvieraamme eli Timo paikalle Helsingistä. Kuinka ollakaan me miehet keskustelimme vielä myöhään musiikista - kahden upean=tasokkaan kitaran avustuksella.

Ehdotin itse, että ystäviemme Anita Seppäsen ja Veeran lisäksi pyydän läsnä olevan rajanaapurimme Arto Perkiön esiintymään 80-vuotispäivilleni, mikäli minulla elonpäiviä riittää. Paikka voisi olla meidän Pikkupuolemme.
Samassa rytäkässä voisimme päivittä Korpelan Pentin kanssa 60 vuotta elämää biisimme...

Ken elää, hän näkee.

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistella lähtöä Selkäsaareen. Kyllä - hyvä saaripäivä odotettavissa...

Kesäautollamme Hahtisaareen, siitä pulpettiveneellämme kotipoukamaan ja vesikärryilla tavarat ylös mökille ja hommat käyntiin.

Minä puukatoksen viimeistelyyn ja vaimoni lähimaastoon marjaan. Molemmat aika lailla onnistuneet rupeamat.

Pientä trimmerointia, jonka yhteydessä havahduin erittäin runsaaseen lehtipuukasvustoon. Pieniä alkuja - pääasiassa koivuja mutta vähin myös pihlajia, taisipa olla tuomiakin oli noussut kuin sieniä sateella. 
No - osan hirvet käyvät nautiskelemassa, mutta eiköhän niistä muutama onnistu kasvamaan aikanaan johonkin mittaan.

Testasin Fiskarsin uutta XL-halkomakirvestä "hankaliin pökäleihin". On se hvvä, ei kahta sanaa...

Naapurista kuului koko ajan työn ääniä.

Polttelin tulistelupaikalla roskapuuta. Kärräsimme vesikärryillämme pari kuormaa puita uusvanhaan, tuunattuun katokseen. Seuraavalla kerralla saamme todennäköisesti hävitetyksi = kärrätyksi pilkotut puun katokseen. Siirrän polttopuulanssin katoksen viereen.

Niin - vaimoni kävi uimassa, vähinttäänkin kastautumassa. Oli tyytyväinen suoritukseensa. eikä syyttä.

Oli mukava saarikäynti taas kerran.

maanantai 27. heinäkuuta 2020

Autoilussa on kirjoittamattomia sääntöjä, joiden rikkominen saa muut kuskit näkemään punaista – Asiantuntija kertoo, mitkä etikettivirheet ovat jopa vaarallisia













Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Auto|Liikenne

Autoilussa on kirjoittamattomia sääntöjä, joiden rikkominen saa muut kuskit näkemään punaista – Asiantuntija kertoo, mitkä etikettivirheet ovat jopa vaarallisia

Onko hyvä idea ”kouluttaa” törttöileviä autoilijoita tööttäämällä? Vai onko kohteliasta pikemminkin välttää äänitorven käyttämistä? Asiantuntija vastaa väitteisiin autoilun kirjoittamattomista säännöistä.
Apukuskin on syytä kysyä kuljettajan lupa ennen kuin koskee auton hallintalaitteisiin tai syö autossa, asiantuntija sanoo.
Julkaistu: 15:24, Päivitetty 15:40
KOHTELIAAT ja hyvät käytöstavat kertovat ihmisestä paljon hyvää. Tai kuten Wikipedia asian hyvin ilmaisee: ”hyvät käytöstavat osoittavat henkilön olevan kohtelias, sivistynyt ja itsensä hallitseva.”
Mikä sitten on hyvä tapa ja mikä huono, riippuu kulttuurista, ja jokaisessa ympäristössä on eri kulttuurinsa. Näin on myös liikenteessä, jossa on paljon kirjoitettuja, mutta myös kirjoittamattomia sääntöjä.
Onko esimerkiksi usein liikenteessä näkyvä ilmiö, jossa törttöileviä autoilijoita ”koulutetaan” tööttäämällä, hyvästä vai pahasta? Ja onko kohteliasta ja suotavaa ajaa ylinopeutta, jos kaikki muutkin ajavat – ja mikäli omistaa erityisen tehokkaan ja hienon auton, onko sillä sittenkin vähän suotavampaa ajaa kovempaa kuin tavallisilla autoilla?
Pyysimme kysymyksiin vastaukset henkilöltä, joka valistaa autoilijoita paitsi turvallisiksi kuljettajiksi, myös kohteliaiksi kuljettajiksi. Hän on herrasmiesautoilija, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Väitteet nopeudesta – totta vai tarua?

Väite: Ylinopeutta ei saa ajaa – paitsi jos ajaa erityisen nopeaa autoa kuten Porschea tai Ferraria.
Vesalainen: ”Tarua. Ylinopeutta ei saa ajaa. Auton tehokkuus tai urheilullisuus eivät tuo erivapauksia asiaan.”
Väite: Jos perässä on iso rekka tai linja-auto, on epäkohteliasta ajaa mittarin mukaista nopeusrajoitusta tavallisella tiellä: silloin ajaa todellisuudessa alle rajoituksen, ja takana oleva ammattiautoilija joutuu ajamaan liian hitaasti.
”Riippuu tilanteesta. Olisi hyvä tietää, mikä on oman auton mittarivirhe kyseisessä nopeudessa. Jos mittari näyttää esimerkiksi 4 km/h liikaa, mittarivirheen voi kompensoida liikenteen ja kelin salliessa ajamalla oman mittarin mukaan 4 km/h ’ylinopeutta’. Näin vähentää takana tulevan liikenteen provosoitumista. Jos taas turvallisuuden takaamiseksi on perusteltua käyttää alhaisempaa nopeutta, siihen jokaisella on täysi oikeus.”
Väite: Jos kaikki muut ajavat vähän ylinopeutta, on kohteliasta ajaa itsekin ylinopeutta, jotta liikenne on sujuvaa.
”Tarua. Nopeusrajoituksia tulee noudattaa. Oma mittarivirhe on kuitenkin syytä selvittää muiden provosoitumisen välttämiseksi. Hyvä keino nopeusmittarin tarkastamiseen on navigaattorin nopeusnäyttö tai älypuhelimen nopeusmittarisovellus.”
Väite: Alinopeutta ei saa ajaa.
”Tarua. Mikä on alinopeus? Jopa vähimmäisnopeus-liikennemerkin vaikutusalueella saa ajaa asetettua vähimmäisnopeutta alhaisemmalla nopeudella, jos liikennetilanne tai olosuhteet sitä edellyttävät.”

Yleisistä käytöstavoista:

On paheksuttavaa luukuttaa stereoita täysillä kaupungissa.
”Totta. Tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajaminen on kielletty. Eiköhän tuo ajonaikainen ’luukutus’ voida katsoa häiritseväksi ajoneuvolla ajamiseksi.”
Äänitorven käyttöä kannattaisi välttää.
”Riippuu tilanteesta. Äänimerkkiä tulee käyttää, jos se on vaaran tai vahingon välttämiseksi tarpeen. Sen sijaan esimerkiksi vaaratilanteen jo mentyä äänimerkin käyttö ’kouluttamistarkoituksessa’ ei enää ole perusteltua.”
Kohtelias autoilija tervehtii kaikkia kuskeja, jotka ajavat samanmerkkistä autoa kuin oma auto.
”Tarua. Tietyillä tienkäyttäjäryhmillä on tapana tervehtiä toisiaan. Esimerkiksi raskaan liikenteen kuljettajat moikkailevat toisiaan – samoin motoristit. Myös joidenkin automerkkien kohdalla tällainen tapa on kehittynyt. Esimerkiksi Alfa Romeo -kuljettajat moikkailevat toisiaan. Mikään kohteliaisuuden peruskivi tuo tapa ei kuitenkaan ole, siksi vastasin ’tarua’. Yleisimmillä automerkeillä, kuten vaikka Skodalla tai Toyotalla, ei juuri muuta ehtisi tehdäkään kuin pitää kättä pystyssä.”
Jos joku antaa tilaa, kohtelias kuski heiluttaa kättä kiitokseksi.
”Totta. Tämä on ehdottoman hyvä ja kannatettava tapa.”
Ilman paitaa on tökeröä ajaa autolla.
”Riippuu tilanteesta. Rikoslaista löytyy sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen. Jotta tästä olisi kyse, toiminnan pitää herättää pahennusta, mikä taas on suhteellinen käsite. Pahennuksen herättäminen ei myöskään täyty, jos kukaan ei näe. Myös sukupuoli vaikuttaa asiaan: Autossa istuvan naisen alastomuus herättää enemmän huomiota kuin miehen. Autoon voi tulla myös tekninen vika, joka pakottaa nousemaan autosta ulos. Ja jos joutuu onnettomuuteen, pelastushenkilöstö saattaa joutua antamaan ensiapua, jolloin alastomuus tulee väistämättä esille.”

Oheistoiminnasta autossa:

Puhelinta saa näprätä liikennevaloissa.
”Totta – jos itselle palaa punainen valo. Puhelinta ei saa ajon aikana käyttää niin, että pitää sitä kädessä. Sen käyttö ei saa muutenkaan haitata tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Lakitekstin ilmaisulla ’ajon aikana’ tarkoitetaan ajoneuvon tosiasiallista kuljettamista, ei esimerkiksi auton seisottamista liikennevaloissa.”
Liikennevalot tai ruuhka ovat hyvä paikka meikata, jos aamulla ei kotona ehtinyt.
”Riippuu tilanteesta. Paras vaihtoehto on meikata vasta perillä, jos ei sitä ehtinyt tehdä ennen ajoon lähtöä. Toisaalta tätä voisi verrata kännykän käyttöön: auton seisoessa punaisissa liikennevaloissa tai ruuhkassa en sinällään näe estettä meikkaamiselle, vaikka en sitä suosittelekaan. Kuljettajan on huolehdittava, että meikkaaminen lopetetaan ennen ajoneuvon liikuttamista ja siitä, ettei toimenpide aiheuta viivettä liikkeellelähtöön tai jatku valojen vaihduttua taas vihreäksi.”

Apukuskin käytöstavat:

Apukuski ei koske auton hallintalaitteisiin, kuten ilmastointilaitteisiin tai radioon, sillä se on kuskin valtakuntaa.
”Totta, ellei kuljettajan kanssa ole muuta sovittu.”
Apukuski ei syö eikä juo autossa ilman kuskin lupaa.
”Totta. Kaikki eivät halua, että heidän autoissaan syödään ylipäänsä mitään.”
Apukuskin ei ole soveliasta kommentoida kuljettajan ajamista.
”Riippuu todella paljon tilanteesta – ja myös siitä, kuka ajaa ja kuka taas istuu apukuskin paikalla.”

Muiden asioihin puuttumisesta:

Jos joku käyttäytyy liikenteessä huonosti, tätä kuskia on hyvä ”opettaa” esimerkiksi väläyttelemällä valoja, tööttäämällä tai ajamalla viereen ja näyttämällä ohimoa.
”Tarua. Liikenteessä ei pidä kouluttaa ketään. Valoja väläyttämällä tai äänimerkkiä soittamalla voi varoittaa vaarasta, mutta vaaratilanteen jälkeen tapahtuva kouluttaminen on täysin turhaa.”
Myös hitaita kuskeja on hyvä opettaa ajamalla mahdollisimman lähellä heidän perässään.
”Tarua. Edellä ajavaan on pidettävä sellainen etäisyys, ettei peräänajon vaaraa ole. Pitämällä riittävää turvaväliä pystyy lisäksi havainnoimaan pidemmälle ja leveämmälle. Lisäksi välttyy edellä ajavan nostattamalta kura- ja kivisuihkulta sekä pystyy ajamaan tasaisemmalla nopeudella.”
Ympäristötietoinen autoilija muistuttaa suuripäästöisten autojen kuljettajia siitä, että he ovat osiltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta ja ilmansaasteisuudesta.
”Tarua. Minkäänlaiseen vastakkainasetteluun, kouluttamiseen tai provosoimiseen ei ole tarvetta eikä syytä syyllistyä.”

Tilan antamisesta ja ottamisesta:

Jalankulkija pitää päästää suojatielle, vaikka hän ei olisi selkeästi sille astumassa, mutta on suojatien laidalla rintamasuunta suojatiehen päin.
”Totta. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Välillä on tilanteita, että on vaikeaa sanoa, valmistautuuko jalankulkija menemään suojatielle. Tällöin on syytä pelata varman päälle, kuten väitteessä ohjeistettiin.”
Kun joku on liittymässä rampilta moottoritielle, ei ole mitään syytä väistää tätä vasemmalle kaistalle.
”Totta. Ylimääräiset kaistanvaihdot lisäävät aina riskejä. Turvallisin tapa helpottaa liittymistä on kunnon turvavälin pitäminen edellä ajavaan, ja hyvään turvaväliin liittyjän on helppo pujahtaa. Tarvittaessa voi vielä hieman auttaa liittyjää keventämällä kaasua hetkellisesti. Moottoritielle aikovalla on kuitenkin näissä tilanteissa väistämisvelvollisuus.”
Jos on kääntymässä yksisuuntaisen kadun päässä tulevasta risteyksestä vasemmalle ja vasemmalla kaistalla on ruuhkaa, on ihan ok ajaa oikeaa kaistaa jonon ohi ja pujahtaa vasta lopussa vasemmalle kaistalle.
”Tarua. Jonossa etuilu ja viime hetken änkeäminen kääntyvälle kaistalle vain puurouttavat liikennettä entisestään.”

Liikenneympyrästä:

Kun menee liikenneympyrään ja on poistumassa siitä heti oikealle, asianmukainen kuski laittaa vilkun oikealle jo ennen liikenneympyrään ajoa, ei vasta liikenneympyrässä ollessaan.
”Totta. Kunhan juuri ennen liikenneympyrää ole mitään liittymää, johon kyseisen ajoneuvon kuljettajan voisi luulla kääntyvän.”
Erittäin kohtelias kuski antaa liikenneympyrässä ajaessaankin tilaa niille, jotka ovat liittymässä liikenneympyrään.
”Riippuu tilanteesta. Omasta ajovuorosta luopuminen yllättävässä paikassa tai tilanteessa saattaa yllättää muut tienkäyttäjät ja aiheuttaa onnettomuuden. Normaaliliikenteessä väittämässä esitetyllä tavalla toimien on riskialtista. Jos liikenne taas on erittäin ruuhkautunut ja autot käytännössä seisovat jonoissa, saattaa omasta ajovuorosta luopuminen olla perusteltua, kunhan sen tekee riittävän ennalta-arvattavasti.”

Parkkeeraamisesta:

Parkkipaikkaa ei saa ”varastaa” toisen nenän edestä.
”Totta. Jos joku on selvästi aikeissa pysäköidä kyseiseen ruutuun ennen sinua, on syytä etsiä toinen ruutu.”
Asianmukainen kuski ottaa vetokoukun autostaan irti, kun ei ole mitään vedettävää, koska vetokoukku syö parkkitilaa.
”Totta – jos kyseessä on irrotettava vetokoukku. Eipä se koukku kuitenkaan juuri parkkitilaa syö. Sen sijaan koukku saattaa olla auton rekisterikilven edessä ja vaikeuttaa näin auton tunnistamista tarvittaessa. Lisäksi irrotettavan vetokoukun mekanismit toimivat varmimmin suunnitellusti, kun koukkua irrotetaan ja kiinnitetään säännöllisesti.”
Auto pitää siirtää bensamittarilta parkkipaikalle siksi aikaa, kun käy maksamassa bensat kassalle.
”Tarua. Kun jättää auton mittarille, ei aiheuta turhia varkausepäilyjä. Mikäli huoltoasemalla aikoo asioida pidempään kuin vain maksaa polttoaineen, auto on syytä siirtää pois mittarilta heti polttoaineen maksun jälkeen.”
Kaistojen välillä ei ole asiallista pujotella.
”Totta. Kaistaa saa tarvittaessa vaihtaa, mutta edestakainen poukkoilu kaistalta toiselle lisää riskejä ja puurouttaa liikennettä.”
Ruuhka-aikaan jonossa ei ole asiallista ohitella.
”Totta. Liikenteen ollessa vilkasta ohittelemalla ei voita aikaa. Jonossa ohittelu on omiaan aiheuttamaan siihen haitariliikettä ja puurouttamaan liikennettä entisestään.”
Asianmukainen kuski laittaa ajoissa vaihteen silmään ja lähtee liikennevalosta heti valon vaihtuessa vihreäksi, eikä vätystele vaihdetta päälle vasta viime hetkellä.
”Totta. Liikennevalojen vaihtuessa vihreäksi on syytä lähteä liikkeelle ripeästi tilanteen niin salliessa. Näin liikennevalojen välityskyky on paras mahdollinen.”

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihalle. On ruohonleikkuupäivä eli ruohonleikkurin perässä kävelemistä.
Ajoin ensimmäisen tankillisen, vaimoni jatkaa harjoituksia. Jyrään vielä matopellon päällä olevaa kasvustoa kappaleiksi. Vaimoni ajeli sähkötrimmerilla reunustoja - hyvä niin.
Homma hoidettu.

Katunaapuritkin näyttivät heränneen vastaaviin puuhiin, on se yhtä koneenpärinää - vielä jonkin aikaa.

Kukaties huomenna käväisemme Selkäsaaressa polttopuiden uudelleen sijoittelussa jämäpuutavarasta kyhättyyn/tuunattuun katokseen. Voi olla, että saaressakin ajellaan polttomoottoritrimmerillä jonkin verran ympäristöä.

Arvelen vaimoni käväisevän hiukan marjoja poimimassa...

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Kuntavaalikeskustelua yleisellä tasolla...

Keskustelin muutama päivä sitten hyvin tuntemani henkilön kanssa kuntavaaleista ja äänestämisestä.

Hän tiesi minun olleen kuntavaaliehdokkaana vuodesta 2000 alkaen neljän vuoden välein. Tällä hetkellä on menossa kuluvan valtuustokauden kituvuosi eli viimeinen rypistys.

Kerroin keskustelukumppanilleni, että olen yhdestä äänestä ehdottoman varma eli omasta äänestäni.
Lisäsin:"Olen kohtalaisen varma myös, että vaimoni on minua aikaisemmin äänestänyt ja oletan häneen äänestävän myös huhtikuussa 2021 järjestettävissä kuntavaaleissa." 
"Jos Kemin Keskustan ryhmässä 100 ääntä riittää valtuustopaikkaan, kaksi prosenttia tavoitteesta on jo kasassa." kevyesti irrottelin...

Kerroin epäileväni, että muutamat tuntemani henkilöt ovat äänestäneet minua aikaisemmissa kuntavaaleissa.
Nykyisin on saatavissa äänestysalueittain aika tarkkaa tietoa jokaisen ehdokkaan saamista äänistä. Tiedoista ei ole yksyhteen varmistettavissa, kuka on äänestänyt, mutta tiedoista on hahmoteltavissa mielestäni aika tarkkaan kuka ei ole äänestänyt esimerkiksi minua...

Kerroin lisäksi, että olen alustavasti harkinnut lähestyvien kuntavaalien henkilökohtaiseksi teemaksi kirjailija Väinö Linnan romaanin, Tuntematon Sotilas, alikersantti Antti Rokan sanoja sodan kriittisessä perääntymisvaiheessa - muokattuna kuntavaaleihin.
Alkuperäinen teksti: "Kuule, vänskä. Mis sie tarvisset oikei hyvvää miestä, täs siul on sellane.” on mielestäni mielenkiintoinen ja käyttökelpoinen.

Olen jokaisen kuntavaalin yhteydessä, jossa olen ollut mukana, puhunut ja kirjoittanut eräänlaisista kortteli- ja/tai kaupunginosaehdokkaista. Edelliseen liittyen olisin tavallaan profiloitunut Haukkarin ehdokkaaksi.
Totean avoimesti, että tältä äänestysalueelta - Syväkangas-Ritikka - johon Haukkari kuuluu, olen saanut erittäinä vähän ääniä edellisissä kuntavaaleissa. Saanko myönteistä muutosta aikaan lähestyvissä kuntavaaleissa, jää nähtäväksi...

On kuluvan heinäkuun viimeinen sunnuntai - kyllä...

On kuluvan heinäkuun viimeinen sunnuntai - kyllä - näin se aika on kulunut kiivaasti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni meni Pikkupuolta siivoamaan ja minä kompostihommiin tontin kulmalle. Sateiden jälkeen kaikki näyttää niin rehevältä, että alkuviikosta tietää, mitä tekee.
Se on heti maanantaina ruohonleikkurin perässä kävelemistä, tuskin alan orapihlaja-aitaa ja syreenipensaita leikkaamaan...

Pienten valmistelujen jälkeen lähdemme käymään tänään Selkäsaaressa. Emme ole käyneetkään siellä puoleentoista viikkoon.

Kyllä - siellä kävimme. Olipa mukava rantautua ja lähteä rannasta, kun vedenpinta oli ylhäällä ja tuulet suotuisat.
Vaimoni istutti uusia kivikkokasveja. Kävimme myös marjoja katselemassa. Vaimoni poimi jonkin verran mustikoita ja metsämansikoita. Minä keskityin sauvakävelemiseen ja marjojen syomiseen.
Mukava käynti saaressa. Voi olla, että seuraavalla kerralla ratkaisemme puupinon pysyväissijainnin. Todennäköisesti testaan samalla uutta Fiskarsin XL-halkomakirvestä, se on vielä paketissa.

Sitä ennen minä käyn todennäköisesti kalassa alkuviikosta ja kokeilen uutta Lowrance kaikuplotteria kaikessa raurassa...

lauantai 25. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tietokoneeni ääreen istahdettuani totesin sähköpostini taas toimivan. Ilmeisesti eiliset asetusmuutokset toimivat. Tosin taas kerran totean, että tuota roskapostia on runsaanlaisesti...
Yritän tuon käyttöjärjestelmäpäivityksen saada tänään aikaiseksi. Se vaatii kovalevylle lisää tilaa. Onnistuuko se, se on asia erikseen.

Kyllä alkaa tuntua siltä, että tuo Windows 7 > Windows 10 muutos ei taida tähän höyrytietokoneeseen olla järkevää. Minua selkeästi psyykataan hankkimaan uusi Windows 10-perustainen moderni tietokone.
Miten?
Tekstissä todetaan: Jos sinulla on yli 3 vuotta vanha tietokone niin...

Ulos katsellessani käy mielessä, että nyt olisi erinomainen kalastuspäivä, mutta kylläpä se taitaa jäädä väliin...

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisen aamutoimien jälkeen vaimoni vei Pikkupuolen asukkaamme, Veeran Bändileiriviikon viimeiseen päivään. 

Loppukonsertti on Kemin Meripuiston laululavalla tänään klo 16-18. Sain kuulla, että Veera oli tehnyt oman biisin, ilmeisesti esittääkin se em. ajankohtana...

Minä olen saikannut höyrytietokoneeni kanssa. Oikeastaan olen yrittänyt saada sähköpostin toimimaan. Saan kyllä lähetetyksi, mutta minulle ei ole tullut keskiviikon 22.07.2020 jälkeen yhtään sähköpostia. Ainakin niin sanottua roskapostia tulee edelleen päivittäin...

Minulla on ollut tuo Outlook 2010-versio, joka on toiminut moitteettomasti. Onko sen toiminta mahdollisesti kytköksissä käyttöjärjestelmään, jota en ole vielä päivittänyt vai onko tietokoneeseeni iskenyt joku viirus/haittaohjelma. 
Eiköhän tuo selviä viimeistään silloin, kun tietotekniikka-asiantuntijani Kai Puro tulee käväisemään Haukkarin Kainuunkadulla. Hänellä on tänne muutakin asiaa liittyen lähestyviin kuntavaaleihin...

Jatkan harjoituksia.

torstai 23. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin virittelemään lähtöä Kemin Karjalahdelle.

Näin tein. Menomatkalla kävin maksamassa taannoiset ostokseni ja huoltotoimenpiteet Prima Raudassa

Ajettuani Prisman parkkipaikalle totesin, että Kemin Keskustan "iskuryhmä" oli jotakuinkin täysin varustautunut Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin Kemissä pistäytymiseen tänään torstaina 23.07.2020 klo 11-12 Prisman edessä.

Kyllä Keskustan puheenjohtajaa moni näytti mielellään jututtavan. Mediahaastattelut näyttivät myös toteutuvan.

Itse jututin puheenjohtajan pitkäaikaista kampanjäpäällikköä, torniolaista Tuija Palosaarta ihaillen hänen uutteruuttaan.
Jututin myös Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtajaa Tanja Joonaa, meillä jutut lipsahtivat hänen perheensä hillasuoaktiviteetteihin - Facebook-päivityksiin.
Paikalla näytti pistätyvän Kemin Keskustan nykyinen puheenjohtaja Tiina Loukola.
Makkaragrillin "pääemäntänä" toimi aktiivisesti Kemin Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag. Tuotteet näyttivät menevät hyvin kaupaksi...

Olihan siellä paikalla myös monia valtuutettuja ja muita Keskusta-aktiiveja.

Itse pääsin jututtamaan monia - ei julkikeskustalaisia - keskustelumme liikkuivat pääosin politiikan ulkopuolella: Kalastuksessa, golfinpelaamisessa, lähimatkailussa, jne. ...

Ihan mukavantuntuinen tilaisuus, jota sadekuurot eivät päässeet täysin häiritsemään.