perjantai 13. joulukuuta 2019

Miitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen oli pakko lähteä lumenkolaukseen eli tuttuun hyötyliikuntaan. Olihan raskasta kolattavaa...

Alkuillasta lähdimme Keskustan Kemin kunnallisjärjestön jouluaterialle. Aloittaessani "kuntapäättäjäurani" vuonna 2000 en ole käynyt aikaisemmin vastaavassa tilaisuudessa.
Se on vaan jäänyt väliin.
Toistakymmentä henkilöä oli paikalla. Ihan mukavaa juttuseuraa ja ruoka oli maittava, sitä oli riittävästi... 

torstai 12. joulukuuta 2019

Iltapäivällä Torniossa ja Haaparannalla...

Kävin iltapäivällä kalakaverini kanssa Torniossa Koulutuskuntayhtymä Lappian eläkeläisten jouluaterialla. Olihan siellä muitakin. Eräät arvioivat, että kaiken kaikkiaan toistasataa eläkeläistä. Puheensorina oli aikamoinen.

Aika monta tuntua mutta paljon ennalta tuntemattomiakin. Eriomainen tarjoilu ja sopivan kevyt ohjelma. 
Seuraavan kerran kukaties vuoden päästä Kemissä Kivikankaalla samoissa merkeissä...

Taphtuman jälkeen ajelimme ICA MAXIiin ja Systembolagetiin. Molemmista löytyi sopivaa ostettavaa - Jouluksi...

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin toteuttamaan tutun hyötyliikuntajakson lumikolan perässä kävellen. 
Sen verran lunta tulee jatkuvasti puuskittaisen tuulen saattelemana, että myöhään illalla tai viimeistään huomenna aamulla on taas hyötyliikuntajakso odotettavissa...

Alan vähitellen orientoitua iltapäivän Kemin tarkastuslautakunnan kokoukseen kaupungintalolla.

Erittäin asiallinen, mielenkiintoinen ja keskusteleva kokous...

Illansuussa on vielä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituskokous Kemin Lumilinnalla. 

Tulin hetki sitten Lumilinnalta Mansikkanokalta. Hyvä kokous maittavan eterian yhteydessä. Tämä oli minun osalta viimeinen varsinainen hallituskokous - toistaiseksi. Löytyykö minulle yhdistyksessä jotain roolia jatkossa, se on ensi vuoden hallituksen päätettävissä. Toki yhdistyksen kunniajäsenenä minulla on tietty asema.

Sain Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallitukselta lahjaksi kirjan: Takamailta tekniikan kehityksen kärkeen - Insinööriliitto yhteiskunnallisena vaikuttajana 1919-2019.

Todettakoon pienenä yksityiskohtana, että viime viikolla ajattelin tilata em. teoksen itselleni joululahjaksi...

Olihan mukava, yllättävä huomionosoitus KeIO ry:n taholta: Kemin insinöörioppilasyhdistyksen hallitus oli valinnut minut ja Juhani Tolvasen yhdistyksen kunniajäseniksi. Olemme olleet aika pitkään yhdistyksen toiminnantarkastajina...  

tiistai 10. joulukuuta 2019

Mukava iltapuhde Kemin kulttuurikeskuksessa...

Kävimme alla olevassa tapahtumassa. Oli mielenkiintoista infoa ja mukavia muisteloita. Itse näyttely on erinomainen - suosittelemme...


Kemin kaupunginkirjasto 140 vuotta -näyttely

10.12.2019 klo 00:00 - 1.3.2020 klo 00:00

Tapahtuman mainos
ARPAJAISISTA KAIKKI ALKOI – Kemin kaupunginkirjasto 140 vuotta -näyttely Kemin historiallisessa museossa. Vapaa pääsy!
Yleiset aukioloajat:
ti – pe   11 – 19
la – su   10 – 15
Poikkeavia aukioloaikoja:
24-26.12. kiinni
ke 1.1. kiinni

Koodareita on koko ajan enemmän, mutta uusia tarvittaisiin tuhansia vuosittain...

Hmmmmm - vai niin - jos näin akuutti koodaritarve on niin lisää koulutusta, koulutusta, koulutusta ja /tai työperäistä maahanmuuttoa ammattilaisista lisää...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Koodareita on koko ajan enemmän, mutta uusia tarvittaisiin tuhansia vuosittain – "Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu"

Koodausosaamista kaipaavat ICT-alan lisäksi myös muiden alojen yritykset.
Ohjelmointi
Opiskelijat Janne Alaranta ja Johannes Syvämeri koodaustunnilla Lahden ammattikorkeakoulussa joulukuussa 2019.
Janne Alaranta ja Johannes Syvämeri opiskelevat kolmatta vuottaan Lahden ammattikorkeakoulussa.Petri Niemi / Yle
Ohjelmistoyritysten pula osaajista uhkaa kasvaa, vaikka pulaan on haettu muun muassa lisäämällä erilaista täydennys ja muuntokoulutusta.
Tarvetta olisi noin 5 000–6 000:lle uudelle osaajalle vuosittain,arvioi Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
– Kuilu kasvaa, vaikka yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaajia.
ICT-alan etuja valvova Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom laskee, että viidessä vuodessa osaajavaje kasvaa jopa 40 000 työntekijään.
– Meillä on paljon teknologia-alan yrityksiä. Tulevan 5G-tietoliikenneverkon päälle rakentuu moderneja palveluita ja sovelluksia. Tietoliikenneala on yksi maan kovimmista investoijista, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.
Ohjelmistoyritysten lisäksi työntekijöistä kilpailevat esimerkiksi pankki-, vakuutus-, metalli- ja metsäalan yritykset.
Ussan mukaan Suomessa on kaksinkertainen määrä ICT-alan ammattilaisia verrattuna EU-maihin keskimäärin. Silti töitä riittäisi muun muassa koodareille, järjestelmäarkkitehdeille ja käyttöliittymäsuunnittelijoille.
Sekä Roiha että Ussa haluavat nykyistä sujuvampaa työperäistä maahanmuuttoa pulaa helpottamaan.

Koodareita koulun penkiltä

Koodareita on yritetty haalia töihin erilaisilla täydennys- ja muuntokoulutuksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi joulukuussa 2018 korkeakouluille 19 miljoonan erityisavustuksen, joka mahdollistaa ohjelmistoalan osaamisen lisäämisen yli 10 000 opiskelijalle.
Osa avustuksesta meni viidelle ammattikorkeakoululle, jotka käynnistivät tänä vuonna AMKoodari(siirryt toiseen palveluun)-koulutuksen. Maksuttomat täsmäopinnot on tarkoitettu esimerkiksi koodaamista opettelevalle uranvaihtajalle tai yrityksen henkilökunnan kouluttamiseen.
Koodikieltä tietokoneruudulla
Myös jo työelämässä olevat it-osaajat tarvitsevat täydennyskoulutusta, sillä ohjelmistoala muuttuu jatkuvasti. Petri Niemi / Yle
– Kiinnostus näihin opintoihin on ollut suurta, vaikka emme niitä ole juuri markkinoineet, kertoo suunnittelija Johanna Santala-Blom Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Haku Hämeen ammattikorkeakoulun ensi kevään opintoihin päättyi marraskuun lopussa. Ilmoittautumisia tuli yli 200 ja Hämeessä täsmäopinnot näyttävät kiinnostavan erityisesti naisia.
– Peräänkuulutamme lisää koulutuspaikkoja, mutta myös muuntokoulutuksella on merkitystä. Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä. Osa perinteisistä työpaikoista katoaa ja uusia syntyy, arvioi FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.

Osa opiskelijoista karkaa töihin ennen valmistumista

Lahden ammattikorkeakoulussa vuosittain 80 opiskelijaa aloittaa tieto- ja viestintätekniikan opiskelut. Koodaripula tuntuu monella tapaa.
– Opiskelijamme työllistyvät hyvin. Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu. Yhä useampi yritys haluaa tulla esittelemään kouluumme toimintaansa ja tulevia työpaikkoja opiskelijoillemme, sanoo tieto- ja viesintätekniikan yliopettaja Matti Welin Lahden ammattikorkeakoulusta.
Yliopettaja Matti Welin Lahden ammattikorkeakoulusta
Yliopettaja Matti Welin arvioi, että Lahden ammattikorkeakoulussa noin 15 prosenttia tieto-ja viestintätekniikan opiskelijoista on naisia. Petri Niemi / Yle
Moni yritys haluaa myös tehdä yhteisiä projekteja opiskelijoiden kanssa. Käynnissä on yli kymmenen projektia, joissa tehdään muun muassa työturvallisuuspeliä Fazerille tai viilunmittauksen mobiilisovellusta Raute-yhtiölle.
– Yrityksellämme on ollut monta vuotta vaikeuksia löytää hyvää koodausosaamista Lahden alueelta, sanoo Rauten teknologiajohtaja Mika Hyysti.
Oppilaitosyhteistyön lisäksi yhtiö on käyttänyt oululaisen yhteistyöyrityksen koodaajia ja avannut vuosia sitten toimiston myös Helsinkiin.
Lahtelainen 31-vuotias Johannes Syvävirta opiskelee kolmatta vuottaan koodausta Lahden ammattikorkeakoulussa. Ensi kesäksi on haussa alan töitä kotikaupungin alueelta.
– Kyllähän töitä on, mutta pitää olla myös osaamista ja sitä ollaan täältä koulusta hakemassa. Ja tietysti pitää olla sitä omaa harrastuneisuutta.
Lue lisää:
Emmi Pöyhönen, 29, opiskelee koodariksi yhdeksässä kuukaudessa ilman aiempaa kokemusta – täsmäkoulutus voi helpottaa it-alan työvoimapulaa

maanantai 9. joulukuuta 2019

Myönteinen aamusoitto...


Perinteisten aamutoimien jälkeen selaillessani netistä mitä maailamalla on tapahtunut, sain kännykkääni puhelun. Tuttu soittaja ja hyvä niin...

Kirjoitin viime viikolla käynnistäni Sauvosaaren sairaalassa tapaamassa ystävääni. Hän oli silloin muissa maailmoissa eikä tietänyt läsnäolostani mitään.

Kyllä elämä on ihmeellistä ja yllätyksellistä. Sama henkilö soitti nyt minulle ja juttelin hänen kanssaan pitkän puhelun. Hän on vielä Sauvosaaren sairaalassa, mutta päässee huomenna iltapäivällä kotihoitoon. 
Hän kertoili häneen liittyvistä tapahtumista avoimesti. Ilmeisesti muun muassa veren sokerit ovat heitelleet rajusti ja aiheuttaneet hänen ajoittaiset muistamattomuus, jopa tajuttomuustilansa. 

Jos tämäntyyppinen muutosprosessi, terveystilan kohentuminen on pysyvää, tilanne on enemmän kuin hyvä. Toivotaan parasta...


sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen suoritin tutut talonmiestehtävät: Hoidin Pikkupuolen puuhuollon eli vein sinne kaksi ahkiollista puolen metrin koivuklapeja.
Pikkupuolella ollessani kävi taas ajatuksissa aiemmat suunnitelamat, josko tänne vetäisi veden ja viemärin, niin pikkuperhe siellä hyvin asuisi. Kokonaispinta-ala on jotakuinkin 80 m2.
Tämähän se alunperinkin oli suunnitelmissa, silloin kun rakennusta aloitettiin rakentamaan.

Suunnitelmat ja käytännön realiteetit ovat muokanneet tilannetta sittemmin uuteen kuosiin.

lauantai 7. joulukuuta 2019

Rinteen lähtö on parasta, mitä Sdp:lle on tapahtunut toukokuun 2014 jälkeen

Hmmmmm - niinpä - erinomainen teksti taas Yrjö Rautiolta, ei kahta sanaa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Politiikka    |   Kolumni

Rinteen lähtö on parasta, mitä Sdp:lle on tapahtunut toukokuun 2014 jälkeen

Rinteen kaatoi lopulta se, että hän johti selkeästi eduskuntaa harhaan, vieläpä mitä ilmeisimmin vastoin parempaa tietoaan. Sen jälkeen ei voi jatkaa pääministerinä, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.



SE MIKÄ alkoi rumasti, rumasti myös päättyi. Näinkin lyhyesti voidaan kiteyttää Antti Rinteen ura Sdp:n puheenjohtajana. Rinteen ero pääministerin paikalta antaa Sdp:lle mahdollisuuden uuteen alkuun ja nousuun.

Politiikassa on yleistä ajattelu, että hyvät tavoitteet pyhittävät pahatkin keinot. Eivät pyhitä. Ei ole niin hyviä päämääriä, etteivät väärät keinot niitä pilaisi.

Junttausoperaatio, joka nosti Rinteen Jutta Urpilaisen tilalle Sdp:n johtoon vuonna 2014, oli sekä tehokas että ruma. Tämä on leimannut koko Rinteen uraa poliitikkona.

JUNTTAUS REPI puolueen kahtia ja jätti haavoja, jotka eivät koskaan parantuneet. Voittajat ovat käyttäytyneet kuin miehittäjät valloitetussa maassa tai kuin uskonlahko, joka vainoaa ainoasta oikeasta uskosta harhautuneita jäseniään.

Kunnon sosialidemokraateiksi on kelpuutettu vain ne, jotka ovat yhtyneet uskontunnustukseen: ”Minä uskon Antti Rinteeseen, kaikkivaltiaaseen demaripolitiikan luojaan, meidän Herraamme”. Ne muut, jyrätyksi tulleet, ovat joutuneet pitämään suunsa kiinni, elleivät ole halunneet tulla leimatuiksi oman pesän likaajiksi ja vihollisvoimien agenteiksi.

Monet jyrätyistä ovat olleet Sdp:n aatteellisinta, avarakatseisinta ja sivistyneintä väkeä. He ovat olleet väkeä, joka ei kanna huolta vain Sdp:n vaan koko valtakunnan menestyksestä – Sdp:n parhaiden perinteiden mukaisesti.

Rinteestä ei tullut puolueen pelastajaa, vaan syöksykierteen vauhdittaja.
RINTEEN junttamiestenkin tarkoitus oli varmaan hyvä. Mikään ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti: Rinteestä ei tullut puolueen pelastajaa, vaan syöksykierteen vauhdittaja. Mitä selvemmäksi tämä tosiasia on käynyt, sitä kiihkeämmin sen ovat kiistäneet ne, jotka tekivät Rinteestä puheenjohtajan.

Sitä ahtaammaksi on myös puolueen henkinen ilmapiiri käynyt. Sdp:n katto oli korkealla ja seinät lavealla puolueen suuruuden päivinä. Puolueeseen ja sen kannattajiin kuului yleishumanisteja ja -demokraatteja, sivistyneistöä ja kulttuuriväkeä, radikaalia nuorisoa, naisasianaisia, jopa yrittäjiä.

Rinteen Sdp:llä on ollut vaikeuksia sietää edes niitä jäseniään ja kannattajiaan, jotka eivät ole häneen uskoneet. Sdp on kuihtunut avarasta yleispuolueesta tiukasti samanmielisten eläkeläisten ja ay-aktiivien puolueeksi.

LAHKOLAISEEN ajatusmaailmaan kuuluu, että syy kaikkiin koettelemuksiin on aina ulkopuolisissa pahan voimissa. Niinpä Rinteen erokin johtui ”kepun kostosta”, ”työantajapiirien juonittelusta”, ”lestadiolaisten salaliitosta” – kaikesta muusta paitsi omista tai Rinteen virheistä.

On tietenkin hyvä, että kaikki hallituskriisiin johtaneet syyt ja tapahtumat käydään tarkoin läpi. On kuitenkin vaara, että kaikenkarvaisten salaliittoteorioiden alle hukkuu se ainoa totuus, jolla lopulta on merkitystä: Rinne keitti ihan itse sopan, jonka joutui nielemään.

Myös Rinteen tarkoitus oli epäilemättä hyvä. Mutta keinot olivat vääriä. Hänet kaatoi lopulta se, että hän johti selkeästi eduskuntaa harhaan, vieläpä mitä ilmeisimmin vastoin parempaa tietoaan. Sen jälkeen ei voi jatkaa pääministerinä.
Totuus kiinnostaa kansalaisia, ja kaikki 
muut paitsi puolueuskon pahiten 
sokaisemat sen myös näkevät.

TOTUUS tässä asiassa on niin selvä ja niin tarkasti dokumentein todistettu kuin se tällaisissa asioissa olla voi. Mutta totuus ei tunnu kaikkia edes kiinnostavan – tai sitten he ovat sitä mieltä, ettei sillä ole mitään väliä.

Poliitikot, jotka näin ajattelevat, tekevät pahan virheen. Totuus kiinnostaa kansalaisia, ja kaikki muut paitsi puolueuskon pahiten sokaisemat sen myös näkevät. He saattavat kääntää lopullisesti selkänsä poliitikoille, joiden mielestä totuudella ei ole väliä.

Tietenkin keskustan operaatiota saattoivat siivittää vähemmän ylevätkin motiivit. Silti puolue teki suuren palveluksen demokraattiselle järjestelmälle, kun pani pisteen pelille, joka oli vahingoittamassa sen perustuksia.

Suuren palveluksen keskusta teki myös Sdp:lle. Rinteen lähtö on parasta, mitä Sdp:lle on tapahtunut toukokuun 2014 jälkeen. Nyt puolueella on todelliset mahdollisuudet saada uusi alku ja päästä jälleen nousuun.

SDP:LLÄ ON kaksi erinomaista pääministeriehdokasta: liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. On itsestään selvää, että voittajasta tulee myös Sdp:n puheenjohtaja.

Voitti kumpi tahansa, puolueesta voi tulla jälleen puolue, jonka katto on korkealla ja seinät lavealla. Siitä voi tulla jälleen puolue, jossa voivat toimia ja jota voivat äänestää muutkin kuin uskonsa sokaisemat.

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä Kemin keskustaan kauppareissulle. No siinä ei nyt mitään ihmeellisempää, jos kohta ei seuraavassakaan: 
Ajelimme Syväkankaan kioskin kautta, jätin pari Veikkauspeliä vetämään. Syväkankaalta Tervarharjun kautta Junkoon. 
Alhaalla olevan kuplahallin seutuvilla oli muutama henkilö. Toivottavasti kuplahalli nousee vielä ennen talven todellista tuloa pystyyn...

Sieltä ajelimme keskustaan Jysk-huonekaluliikkeeseen. Tein heräteostoksen>kaksi muovista, imukupeilla kiinnitettävää saippuakoteloa. Vein vaimoni City-Markettiin ja itse menin Tokmannille tummaa paahtoleipää ostamaan. Sielläkin tein heräteostoksen>kaksi pakettia Presidentti-kahvia.
Hain vaimoni City-Marketista. Kuinka ollakaan sielläkin tein heräteostoksen>pistin yhden rivin Lottoa tutuilla, perinteisen Lottorivin vierekkäisillä numeroilla.

Ajelimme sisäsataman kautta ja totesimme ensimmäiset pilkkijät rannan tuntumassa ja jäällä käveli kolmen hengen ryhmä. Vaimoni kanssa olemme aina odotelleet ensimmäisiä moottorikelkkojen jälkiä ennen Selkäsaareen menoa alkutalvesta.

Kotiin tultuamme ja auton päärakennuksen talliin ajettuani näin vastapäiseen naapuriin tulleen tutun henkilön.
Huikkasin postilaatikolle mennessäni:"Taitaa Tervolassakin talvi olla samantyyppinen kuin täällä?"
"Tervolasta en tiedä, asumme nykyisin Kemissä." hän totesi. "Mitä ihmettä?" hämmästelin. Hän selosti viimeaikaiset tosi hektiset tapahtumat.
Hän kertoi heidän myyneensä Tervolan jokivarsiasunnon ja varanneen uuden asunnon entiseen Koirapuistoon nousevasta pienkerrostalosta. He olivat varautuneet pitkään myyntiprosessiin oman asuntonsa osata, mutta asunto menikin kaupaksi kolmessa viikossa. He asuvat tällä hetkellä vuokralla Kemin keskustassa.

Totesin hänelle:"Onpahan mukava kuulla, että Kemi saa kaksi paluumuuttajaa!"