keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Rauhallinen aamu, perinteiset aamutoimet ja päärakennuksen takkaan tulet. 

Aamulehteä hakiessani naapuri tuli ulkonan ollessaan juttelemaan Mersu-asiasta. Taannoin hänen tuttavansa oli asiaa kysellyt, mutta päätynyt muihin ratkaisuihin, jotka eivät kuitenkaan olleet onnistuneet.
Kerroin, että me emme oikeastaan ole enää Mersua myymässä, se on meillä vara-autona.

Alan valmistautumaan Kemin tarkastuslautakunnan iltapäivän kokoukseen Kemin kaupungintalolla.

Vaimoni lupasi vielä minut keskustaan samalla reissulla, kun hän hakee Veeran Lallinperäntieltä musiikkiharrastuksiin Meri-Lapin musiikkiopistolle Kemin kulttuurikeskukseen - aluksi kuitenkin tänne Haukkarin Kainuunkadulle...

Hyvä, mielenkiintoinen ja asiallinen tarkastuslautakunnan kokous - taas kerran...

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Puun uudet ominaisuudet voivat mullistaa puurakentamisen Suomessa ...

Hmmmmm - vai niin - totta tosiaan mielenkiintoinen artikkeli...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Puun uudet ominaisuudet voivat mullistaa puurakentamisen Suomessa – nanopinnoitteiden avulla syntyy palamatonta puuta ja kevyttä betonia

Palamatonta puuta voidaan käyttää esimerkiksi rakennusten pintamateriaalina. Se toisi merkittävän parannuksen paloturvallisuuteen.
Nanotekniikka

puukomposiittilauta nanoteknologia nanopinnoite lut- yliopisto
Puukomposiittilaudasta saadaan nanomateriaalin avulla kulutusta paremmin kestävää.Kare Lehtonen / Yle

Yliopistotutkijat kehittävät puuta, jota on käytännössä mahdoton saada syttymään. Tavoitteena on käsitellä puuta niin, että sille saataisiin rakennusmateriaalien vaativin paloluokitus A tai B. Sellaisia ovat tällä hetkellä muun muassa vuorivilla tai lasi.
Palamattomalle puulle on paljon käyttökohteita. Sitä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän vaikkapa julkisten tilojen pintamateriaalina.
– Voimme parantaa palonkestoa, ja tälle ominaisuudelle on puukerrosrakentamisessa kova tarve, sanoo professori Timo Kärki Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta.


nanopinnoite lut
Nanopinnoitteen avulla puusta saadaan huonosti syttyvää, mikä voi tuoda uusia mahdollisuuksia puurakentamiseen. Jari Tanskanen / Yle

Palamaton puu osa isompaa tutkimusta, jota tekevät yhdessä Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto ja Pietarin polyteknillinen yliopisto. Tutkijat kehittävät nanorakenteiden avulla tutuista rakennusmateriaaleista aiempaa kestävämpiä ja kevyempiä tuotteita.
– Perustana on nanohiili, josta valmistettua pintakäsittelyainetta sivellään esimerkiksi puuhun, sanoo professori Timo Kärki.


Nanorinkilä
Hiilinanopartikkelin rakenne muistuttaa munkkirinkilää. Pietarin polyteknillinen yliopisto

Nanopinnoite pohjautuu venäläisen fyysikon Zores Alfjorovin ja tutkijoiden löytämästä nanorakenteesta, joka muistuttaa munkkirinkilää. Yleensä nanorakenteet ovat pitkulaisia ja putkimaisia – tai jalkapallon muotoisia.
Erikoinen rinkilämäinen rakenne tuo ainutlaatuisia lisäominaisuuksia esimerkiksi betoniin.

Siltojen rakenteet uusiksi

Pietarin polyteknillisen yliopiston testeissä betonia on pystytty nanorakenteiden avulla keventämään jopa 40 prosenttia. Tällöin erityistä nanomateriaalia on sekoitettu suoraan betoniin.
– Betonin lujuusominaisuudet ovat silti paremmat, jolloin siltojen rakenteet voivat olla kevyemmät, kertoo professori Timo Kärki.
Uudesta Cln-sementistä on tehty muun muassa Kimrin kaupungissa Volga-joen ylittävä silta.
Samalla tutkijat havaitsivat, että nanohiilen ansiosta betoni jatkoi kiteytymistään vielä puolen vuoden ajan valamisen jälkeen, jolloin se vahvistui lisää.
– Tutkimme nyt, voiko näin tapahtua myös puurakenteille, sanoo Timo Kärki.


nanohiili näytteenottoputki LUT
Nanohiiltä sisältävä näytteenottoputki. Jari Tanskanen / Yle

Kevyitä kävelysiltoja Pietarin lähelle

Nanohiiltä on mahdollista hyödyntää myös komposiittimateriaaleissa, jotka on saatu aikaiseksi sekoittamalla kahta tai useampaa ainesosaa keskenään. Tällöin nanomateriaali sekoitetaan suoraan puukuitumassaan.
– Syntyy nykyisiä puukomposiitteja kevyempiä, mutta vahvempia tuotteita, jotka kestävät myös pakkasta ja hometta aiempaa paremmin.
Tuotetta testataan ensi kesänä Pietarin lähellä sijaitsevassa Vepsskyn luonnonpuistossa, jonne rakennetaan puukomposiitista uusi jalankulkusilta. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, onko uudenlainen puukomposiitti myös pitkäikäisempi kuin nykyiset komposiittimateriaalit.
Yksi vaihtoehto puun käsittelemiseksi on myös pinnoite, joka laminoidaan puurakenteeseen tai johonkin muuhun rakenteeseen.
Millimetrin miljoonasosan kokoiset nanomateriaalit läpäisevät helposti esimerkiksi ihon. Siksi niiden käyttöön sisältyy myös riskejä.
– Sellaisenaan ei ole mahdollista käyttää nanohiiltä, vaan näiden pitää olla aina seosmateriaalina jonkun aineen kanssa. Vain siten niistä saadaan käyttöturvallisia, muistuttaa professori Kärki.


Timo Kärki
Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston professori Timo Kärki.Jari Tanskanen / Yle

Nanohiilen poikkeuksellinen rakenne tuo lujuuden

Nanohiilen valmistusprosessi on patentoitu, mutta Pietarin ja Lappeenrannnan–Lahden teknilliset yliopistot kehittävät sille kaupallista käyttöä ja markkinoita EU-alueella.
– Teemme tuotehyväksyntään liittyviä mittauksia puupuoleen liittyvissä hankkeissa. Vastaavia on venäläinen kumppani tehnyt betonin osalta, sanoo professori Timo Kärki.
Nanorakenteen löytäjä fyysikko Zores Alfjorov tunnettiin elinaikanaan paremmin työstään nykyisen informaatioteknologian kehittäjänä. Siitä hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2000.
Alfjorov ehti käydä luennoimassa työstään Lappeenrannassa järjestetyssä EU-Venäjä-innovaatiofoorumissa vuonna 2012. Alfjorov menehtyi(siirryt toiseen palveluun) 88-vuotiaana Pietarissa maaliskuussa 2019.

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Venäjä valtasi Krimin tasan viisi vuotta sitten – Viisi syytä, miksi Putinilla ei ole aihetta juhlaan...

Hmmmmm - niinpä - mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan kuin sen, että vuoden 2014 jälkeen mikään ei maailmassa ja nimenomaan Euroopassa ole ollut entisellään...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Venäjä valtasi Krimin tasan viisi vuotta sitten – Viisi syytä, miksi Putinilla ei ole aihetta juhlaan

Välit länteen ovat romahtaneet, eikä Putin kannatuskaan ole enää entisensä, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.
Krim

Kansallispukuisia naisia tanssii ihmisten keskellä
Moskovan Maneesiaukiolla järjestettiin lauantaina kansanjuhla Krimin valtauksen kunniaksi.Yuri Kochetkov / EPA
MOSKOVAVenäjä valtasi Krimin viisi vuotta sitten kansallisen hurmoksen saattelemana. Valtaus on kuitenkin käynyt Venäjälle kalliiksi, eikä se enää innosta venäläisiä entiseen tapaan.

1. Kansan tuki hiipuu

Vaikka suurin osa venäläisistä hyväksyy Krimin valtauksen, sen tuottamiin hyötyihin uskoo yhä pienempi osa kansasta.
Venäjän valtion rahoittaman tutkimuslaitoksen FOM:n tässä kuussa tekemän kyselyn mukaan 39 prosenttia venäläisistä piti niemimaan valtausta Venäjää hyödyttävänä asiana. Vielä keväällä 2015 luku oli 67 prosenttia.
Syynä lienee se, että niemimaan valtaus johti lännen asettamiin talouspakotteisiin, mikä näkyy monien venäläisten arjessa.
Krimin niemimaan valtauksen tai "sen liittämisen Venäjän yhteyteen", kuten se Venäjällä ilmaistaan, hyväksyy 77 prosenttia kansasta.

2. Putinin kannatus notkahti

Krimin valtaus suoritettiin kansalliskiihkoisen propagandan saattelemana. Erityisen vahvana instrumenttina tässä toimi Venäjän valtionjohdon ohjauksessa oleva televisio sekä sosiaalinen media.
Tarinan sankari oli presidentti Vladimir Putin, jonka kannatus singahti ennätyksellisiin yli 80 prosentin lukuihin heti valtauksen jälkeen. Nyt viisi vuotta myöhemmin Putinin tuki mataa 64 prosentissa. Se on yhtä alhaalla kuin ennen Krimin valtausta.
Lisäksi Putinin politiikkaan kielteisesti suhtautuvien venäläisten määrä on kaksinkertaistunut 33 prosenttiin.

Vladimir Putin  kävelee puisella sillalla, taustalla hotellin pihamaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Krimin Jaltalla marraskuussa.Alexei Druzhinin / Kremlin Pool / EPA

Putinin kannatusta kuritti erityisesti arvonlisäveron nosto ja epäsuosittu eläkeuudistus, joka nostaa venäläisten eläkeikää asteittain tästä vuodesta lähtien. Samaan aikaan venäläisten reaalitulot ovat kaventuneet.
Arjen vaikeuksien keskellä isänmaallinen hurmos on haihtunut.

3. Talouspakotteet kurittavat Venäjää

Krimin valtaus saattoi edesauttaa yhtä Venäjän ulkopolitiikan keskeistä tavoitetta. Ukraina ei ole päässyt liittymään sotilasliitto Natoon tai Euroopan unioniin.
Hinta on ollut kova Venäjän taloudelle. Krimin valtaus johti lännen asettamiin talouspakotteisiin, eikä niille näy loppua – päinvastoin.
Uutistoimisto Bloombergin analyytikkojen mukaan Venäjän talous oli viime vuonna 10 prosenttia pienempi kuin se olisi ollut ilman pakotteita.
Lännen pakotelistoille ovat päässeet myös länteen varojaan siirtäneet oligarkit sekä heidän yhtiönsä. Heitä ovat muun muassa suomalaisille tutut Gennadi Timtšenko ja Rotenbergin veljekset Boris ja Arkadi.
Pakotteiden lisäksi Venäjän taloutta on kurittanut öljyn hinnan putoaminen.
Venäjä on onnistunut ainakin osittain taloutensa uudistusohjelmassa, jonka tavoite oli lisätä kotimaista tuotantoa ja pakottaa ulkomaisia firmoja siirtämään tuotantoaan Venäjälle. Tähän taipui muun muassa suomalainen Valio.

4. Venäjän eristäminen jatkuu

Krimin valtaus johti talouspakotteiden lisäksi Venäjän kansainväliseen poliittiseen eristämiseen. Venäjä menetti yhteistyösuhteensa kansainvälisiin organisaatioihin kuten Natoon ja EU:hun.
Venäjän korkean tason kahdenväliset suhteet länsimaihin ovat käytännössä jäissä paria poikkeusta lukuun ottamatta.
Nato on lisännyt läsnäoloaan itälaidallaan eli Baltian maissa ja itäisessä Euroopassa, mikä on vastoin Venäjän haluja.

Kaksi sotilasta ilman tunnuksia.
Tunnuksettomat venäläissotilaat ilmestyivät kuin tyhjästä Krimin niemimaalle maaliskuun alussa 2014.Artur Shvarts / EPA

Venäjä menetti uskottavuuttaan myös omien liittolaistensa parissa. Niemimaan valtaus oli esimerkki muille siitä, mitä voisi tapahtua, jos asettuu poikkiteloin Moskovan kanssa.
Venäjällä oli perinteisesti lämpimät välit Ukrainaan, sillä maita yhdistää historia, kulttuuri ja ortodoksinen kirkko. Krimin valtauksen takia Venäjä menetti rajoiltaan jälleen yhden ystävällismielisen valtion, ja sen etupiiri lännessä heikkeni.

5. Krim on kallis ylläpitää

Krimin valtaus itsessään on koitunut kalliiksi Venäjälle. Keskushallinto tukee niemimaan kehitystä jättimäisillä summilla.
Huoltoyhteydet Venäjältä niemimaalle olivat heikot viime vuoteen saakka, kun Putin kävi henkilökohtaisesti avaamassa Kertšin salmen ylittävän sillan. Silta maksoi kolme miljardia euroa.

Kerch Strait
Kertšin siltan edustalla syttyi kansainvälinen selkkaus marraskuussa 2018, kun Venäjän rajavartioalukset valtasivat ukrainalaisia sota-aluksia.Stringer / EPA

Siihen saakka tavarat, ruoka ja polttoaineet piti toimittaa niemimaalle meritse, mikä lisäsi niiden hintoja. Tämä taas johti ylimääräisten tukirahojen maksamiseen niemimaalle.
Kertšin sillalla voi liikennöidä nyt autot, raideyhteyden pitäisi valmistua tänä vuonna.
Niemimaan infrastruktuuri on heikoissa kantimissa. Muun muassa sillalle johtavat tiet ovat heikkokuntoisia. Moskovasta katsoen Krim on kaukana.
Krimiläiset elinkeinot kuten kalastus ja viininvalmistus ovat kärsineet itse valtauksesta ja sitä seuranneista pakotteista.
Hinnat Krimin kiinteistömarkkinoilla ovat nousseet kiitos sinne saapuneiden venäläisten virkamiesten ja sotilaiden. Matkailusta toivotaan lisäpontta Krimin taloudelle, mutta ukrainalaiset turistit loistavat poissaolollaan.
Lue myös:
Analyysi: Putin ymmärtää vihdoinkin, mikä on Venäjän todellinen uhka
Miksi jännitteet Krimin edustalla kiristyivät? Kokosimme Venäjän ja Ukrainan uuden kiistan pääpiirteet
Venäläisasiantuntija: Välivaalit tuskin muuttavat oleellisesti Yhdysvaltain ja Venäjän välejä – Trumpin aika on ollut katastrofi
Rysky Riiheläisen kolumni: Valheiden vaikutusta on vaikea vastustaa

Suomenkielen vaikeimpia sanoja sanottavaksi: Anteeksi...

Kirjoittelin erään pohdiskeluni päätteeksi eilen Facebook-foorumille seuraavaa:
Hetki sitten kävi mielessä, mitkä mahtavat olla turhimmat, turhanpäiväisimmät sanat, joita olen kirjoituksissani käyttänyt...


Välittömästi tuli mieleen ei-sana. Se on kertakaikkisen negatiivinen, kielteinen sana, jolla saavutetaan harvoin mitään positiivista, myönteistä.
Tunnustan, että itsekin olen tähänastisen elämäni aikana käyttänyt ei-sanaa kukaties turhankin paljon. 
Sellaisissakin tilanteissa, joissa olisi ollut ehdottomasti parempi käyttää kyllä-sanaa > suhtautua myönteisesti esim. esitettyyn asiaan.
Havahduin hetki sitten ajatuksissani seuraavaan: Kukaties ei-sanaa vielä turhempi sana on jos-sana. "Jossittelu" kuuluu olennaisesti suomalaiseen elämänmenoon. 

Mutta vaikeimpia suomenkielen sanoja on varmaan face to face-tilanteessa ja kirjoitettunakin anteeksi-sana. Se on äärimmäisen vaikea sana meille suomalaisille. 
Miksi?
Siksi, että se liittyy yleensa tilanteeseen, jossa ihminen joutuu myöntämään virheensä ja kukaties reivaamaan ajatuksiaan uuteen asentoon.

Toki olen havainnut, että suomalaiseen käytäntöön on levinnyt kevytversio englanninkielestä eli - sori - sekin hyvä se...

Tosin emme me suomalaiset tunnu olevan yksin tuon asian kanssa. Kävipä mielessä tuo Elton Johnin vanha biisi Sorry seems to be the hardest word...

Edellinen onkin sopiva "aasinsilta" brittien Brexit-kohellukseen. Siellä mielestäni olisi anteeksi/sorry-sanalla käyttöä vähän joka lähtöön...

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin eilen: Tosiaan lunta tulee koko ajan, saapa nähdä, täytyykö illalla käydä vielä pihalla lumihommissa. Todennäköisesti viimeistään huomenna taas...

Hetki sitten ulko-ovesta ulos astuessani ja aamun sanomalehden postilaatikosta hakiessani ensimmäinen ajatus oli: Jumalàvita! 
Aura-auto oli ollut liikkeellä ja liittymät sekä postilaatikonseutu olivat tukossa. Postilaatikollekin piti mennä lapion kanssa. Kyllä tämä jo saisi vähitellen riittää...

No - perinteisten aamutoimien jälkeen tietää tarkalleen, mitä seuraavan parituntisen aikana tekee. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan/pahimmillaan.

Kyllä - rapiat tunti siinä meni. Samoilla lämpimillä vein ahkiollisen koivuklapeja pikkupuolelle kuivumaan...

Saihan tuossa samassa kuunnella ohikulkevan itkuvirret:"Kaikki menee Suomessa päin persettä!" Yritin toppuutella, että eihän nyt sentään... 

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Krimin liittämisestä Venäjään viisi vuotta – UM: Suomi on huolestunut huononevasta ihmisoikeus­tilanteesta...

Hmmmmm - niinpä - Mikään maailmassa ja nimenomaan Euroopassa ei ole entisellään vuoden 2014 jälkeen...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka

Krimin liittämisestä Venäjään viisi vuotta – UM: Suomi on huolestunut huononevasta ihmisoikeus­tilanteesta

Suomen kannan mukaan kansainvälisille järjestöille tulee sallia esteetön pääsy Krimille.

ULKOMINISTERIÖ (UM) tiedotti sunnuntaina, että Suomi on huolestunut Krimin huononevasta ihmisoikeustilanteesta. Krimin liittämisestä Venäjään tulee maanantaina kuluneeksi viisi vuotta.

Ministeriö kertoo olevan myös huolestunut Venäjän vangitsemien lähes 70 ukrainalaisen siviilin kohtalosta.

Siviilien kohtelu on ollut esillä muun muassa krimiläisen elokuvaohjaajan Oleh Sentsovin viime lokakuussa päättyneen syömälakon takia.

Sentsov aloitti syömälakon viime vuoden toukokuussa. Lakolla vaati Venäjää vapauttamaan 64 poliittisena pitämäänsä ukrainalaisvankia.
TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö otti elokuvaohjaajan tilanteen esiin, kun hän tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin viime vuoden syyskuussa Sotšissa.

Suomen kannan mukaan kansainvälisille järjestöille tulee sallia esteetön pääsy Krimille. ”Pidämme tärkeänä, että Venäjä vapauttaa perusteettomasti vangitut ukrainalaiset, tutkii ihmisoikeusloukkaukset ja saattaa syylliset oikeuden eteen”, ministeriön tiedotteessa lukee.

KRIMIN LAITTOMASTA liittämisestä Venäjään tulee maanantaina 18. maaliskuuta kuluneeksi viisi vuotta.

Vuosipäivän kunniaksi ministeriö , että Suomi tuomitsee Venäjän toimet kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan vastaisina. Suomi on myös antanut vahvan tuen Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle, eikä tunnusta Krimiä osaksi Venäjää.

Suomi on mukana EU:n linjassa, jonka mukaan Kertshinsalmen ylittävän sillan rakentaminen rikkoo Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja rajoittaa vapaata merenkulkua salmen kautta.

SUOMI KEHOTTAA Asovanmeren ja Kertshinsalmen ongelmien rauhanomaiseen ratkaisuun ja välttämään tilannetta uudelleen kärjistäviä toimenpiteitä.

”Venäjän vangitsemien 24 ukrainalaisen merimiehen välitön vapauttaminen on tärkeää. Krimin lisääntyvä sotilaallinen varustaminen kiristää Mustanmeren alueen jo ennestään jännittynyttä turvallisuustilannetta”, ministeriö ilmoittaa.