sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Populismia sano...

Suomi on yhdistysten suurvalta, oikeastaan "supervalta". Tuntuu välillä siltä, että meillä on kohta jokaista, ainakin joka toista suomalaista kohti yhdistys. Alla olevan artikkelin mukaan Myrskyvaroitus-yhdistys aloitti alkusyksystä Suomessa Ilmastolupaus-kampanjan.

Lupauksen voi tehdä verkossa. Ilmastolupauksen tehneet ovat luvanneet pienentää hiilijalanjälkeään ainakin puolella kymmenen vuoden aikana. Suomalaisten henkilökohtainen hiilijalanjälki onkin yksi suurimpia maailmassa...

Pätkä Wikipediatekstiä:


Kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohden eri maissa vuonna 2000
Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasujatuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiinhiilidioksidipäästöihin.
Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi autolla ajaminen tai juuston syöminen aiheuttaa. Tilannetta, jossa nettohiilijalanjälki on nolla, kutsutaan hiilineutraaliksi: toiminta ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen lainkaan.
Toisin kuin ekologinen jalanjälki, hiilijalanjälki ilmoitetaan massana eikä pinta-alana. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään tapauksesta riippuen tonniakilogrammaa tai grammaa. Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina, joskus kuitenkin pelkkänä hiilidioksidin määränä. Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin.
Kuluttajan hiilijalanjälki voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat päästöt syntyvät välittömästi kuluttajan oman toiminnan, esimerkiksi autolla ajamisen seurauksena. Joukkoliikennevälineillä matkustamisen taas katsotaan aiheuttavan epäsuoria päästöjä, jotka jaetaan kaikkien matkustajien kesken henkilökilometrien suhteessa. Kuluttajan epäsuoriin päästöihin luetaan myös kuuluviksi hyödykkeiden ja palvelujen tuotannon, myynnin ja mahdollisen käytöstä poiston yhteydessä syntyvät päästöt.
Miksi itse en syöksy verkkoon tekemään ilmastointilupausta?

Siksi, että kyseinen toimenpide on mielestäni mitä suurimmassa määrin äärimmäistä populimia ja toisaalta siksi, että itse olen aina pyrkinyt elämään sellaista, yksinkertaista ja vaatimatonta elämää, jossa minusta jäisi mahdollisimman alhainen hiilijalanjälki. Minäkin voisin helposti kirjoittaa pitkän luettelon toimenpiteitä, jotka hiilijalanjälkeäni vähentävät. Tosin aivan jokaisessa elämäni vaiheessa en ole siinä sataprosenttisesti onnistunut.

Tietysti olisi suuri houkutus kuulua samaan yhdistykseen kuin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, mutta jätän kuitenkin tällä kerralla väliin...

Tunnustan, että kävin uteliaisuuttani kokeilemassa Ilmastodieetin ilmastolaskuria.

Aika lailla odotettuja arvoja. Oikeastaan ainoa osa-alue, mistä voisin vielä nipistää on tuo liikenteeseen - autoiluun - liittyvä asia. Tällä hetkellä auto on kuitenkin välttämätön monista eri syistä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Mitä yhteistä on Martti Ahtisaarella, Anssi Kelalla ja arkkipiispa Kari Mäkisellä?

ALEKSI POUTANEN
Anssi Kela.
195 maata solmi lauantaina ilmastosopimuksen Pariisissa.

Sopimuksella sitoudutaan vähentämään maailman hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtioiden lisäksi yksittäiset kansalaisetkin voivat kantaa kortensa kekoon.
Myrskyvaroitus-yhdistys aloitti alkusyksystä Suomessa Ilmastolupaus-kampanjan. Lupauksen voi tehdä verkossa. Ilmastolupauksen tehneet ovat luvanneet pienentää hiilijalanjälkeään ainakin puolella kymmenen vuoden aikana. Suomalaisten henkilökohtainen hiilijalanjälki onkin yksi suurimpia maailmassa, kertovat yhteisessä blogissaan Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie ja Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen jäsen Jouni Keronen.
Ilmastolupaukseen sitoutuneet lupaavat selvittää, mitä mahdollisuuksia heillä on säästää ilmastoa asumisessaan ja energian käytössään, liikkumisessa ja ruokailu- ja kulutustottumuksissa.
Ilmastolupauksessa myös luvataan selvittää käyttämiensä laitteitten ja palveluitten aiheuttama hiilijalanjälki ja tehdä sen jälkeen vähäpäästöisempiä valintoja. Kulutuksensa voi laskea verkossa ilmastolaskurilla, joka löytyy osoitteesta http://www.ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html.
Lupaukseen kuuluu, että jakaa kokemuksia puhtaammista valinnoista perheelle, ystäville, ja työtovereille ja kannustaa heitäkin allekirjoittamaan ilmastolupauksen.
Pariisin ilmastosopimusviikonloppuun mennessä ilmastolupauksen on tehnyt 1 525 suomalaista. 

Suomen kärkipoliitikot ja kulttuurivaikuttajat ovat lähteneet mukaan kampanjaan. Ilmastosopimuksen on allekirjoittanut muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Pariisin ilmastokokouksen avajaisseremonioiden yhteydessä järjestetyssä Leaders eventissä puhunut Niinistö nosti esiin suomalaisten ilmastolupauksen.
Niinistö on kertonut, että hänen hiilijalanjälkensä vähentämisprojekti alkoi muutama vuosi sitten maalämmön asentamisella kotiin.
- Tällä sähkön käyttömme väheni noin puoleen. Olemme sen jälkeen vaihtaneet CO2-vapaaseen sähköön ja siirtyneet valaistuksessa enenevässä määrin led-valojen käyttöön.
Niinistö on luvannut jatkossa kiinnittää huomiota muun muassa ruokahävikin vähentämiseen.
- Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, minkä päästöt vastaavat 100 000 auton ilmastovaikutusta ja 500 miljoonan euron menetystä, tasavallan presidentti Niinistö on kertonut.
Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.), ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) ovat hekin tehneet ilmastolupauksen.
Arkkipiispa Kari Mäkinen ja Porvoon piispa Björn Vikström ovat niin ikään allekirjoittaneet ilmastosopimuksen kuten myös palkansaajien keskujärjestöjen STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ovat hekin tehneet ilmastolupauksen. Sauri kertoo Helsingin kaupungin kotisivuilla, että oli yllättynyt, miten paljon päästöjä asuminen tuottaa, vaikka asuu kerrostalossa, joka lämmitetään kaukolämmöllä.
Kulttuuriväestä hiilijalanjälkeään on luvanneet pienentää ainakin näyttelijä Minka Kuustonen, muusikko Anssi Kela, elokuvaohjaaja JP Siili, muusikko Kaija Kärkinen ja näyttelijä Elina Knihtilä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti