Olemme - minä ja vaimoni Tuula - viettäneet rauhallisen Joulun. Jouluun liittyvät, lähinnä lapsille hankitut lahjat, oli ostettu hyvissä ajoin. Toimitettu osittain postin välityksellä eteenpäin nuoremman poikamme, Timon perheelle Helsingin Vuosaareen.
Eilen lämmitimme Pikkupuolen leivinuunin heti aamulla. Vaimoni oli tehnyt leipätaikinan ja valmistellut kinkun paistokuntoon.
Leipien paisto onnistui mielestämme erittäin hyvin samoin kuin kinkun paisto. Molempia on jo hiukan maisteltu.
Tänään Jouluaattona päivällä kävimme vanhempiemme haudoilla Peurasaaressa sytyttämässä kynttilät.
Kävimme illansuussa vanhemman poikamme Tommin perheen luona jouluaterialla. Erinomainen ateria jouluherkkuineen. Joulupukkikin oli käynyt tuomassa lahjoja joulukuusen juurelle.
Katselimme hetken aikaan Suomen televisiosta perinteisiä Jouluohjelmia. Vaimoni on mennyt jo nukkumaan.
Itse päätin istahtaa tietokoneen ääreen ja kirjoittaa tämän Blogitekstin siksi, että tänään olen ollut sähköpostin välityksellä yhteydessä kuvataideystäviimme Anatoly Sergienkoon ja Ivan Voroniin Luoteis-Venäjän Severomorskiin.
Heille ja heidän vaimoilleen - Marinalle ja Irinalle - on mennyt sähköpostin välityksellä sekä Joulun että Uuden Vuoden 2016 terveiset...
Yllättäen puhelin soi Suomen aikaan klo 22.40, näytöllä luki Marina!
Vastasin:" Hello Marina!" Kuinka ollakaan puhelimessa oli nuoren Marinan, Anatolyn tyttären asemesta Anatoly.
Oli mukava kuulla tuttua Anatolyn puhetta.
Vaihdoimme edellä mainitut Joulun ja Uudenvuoden tervehdykset vielä puhelimen välityksellä "kolmikielisesti" eli venäjän-, englannin- ja suomenkielellä. Mikäli oikein ymmärsin, he ovat Google-kääntäjällä kääntäneet tekstini. Samoin minä heidän tekstinsä...
Todettakoon, että olemme pyytäneet heitä vieraaksemme Suomeen, Kemiin ensi kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti