Insinööriliiton seuraavalle 4-vuotiskaudelle valittu puheenjohtaja Pertti Porokari tuo varsin selkeästi esiin viime viikkojen tapahtumat Suomen työmarkkinakentässä.
Suora nettilainaus Insinööriliiton kotisivuilta:
Porokari: EK löytää tekemänsä virheen edestään
Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari uskoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n katuvan vielä monta kertaa omaa rooliaan yhteiskuntasopimuksen kaatamisessa.
– Käden ulottuvilla oli sopimisen tie, vakautta talouteen ja työmarkkinoille nollakorotuksineen, mutta EK päätti laittaa pisteen keskitetylle sopimiselle ja kaataa tavoitellun yhteiskuntasopimuksen. Kun aika kuluu, niin EK tajuaa oman virheensä ja ihmettelee, mitä oikein tuli ajateltua, Porokari sanoo.
Hänen mukaansa EK:sta on kaiken aikaa huokunut haluttomuus yhteiskuntasopimuksen solmimiseen.
– Ilmeisesti Etelärannassa on laskettu, että EK:lle myötämielisen Sipilän hallituksen esittämät pakkolait ovat sittenkin sopimista parempi vaihtoehto. Aika näyttää, pitävätkö laskelmat paikkaansa.
– Pakkolait, mikä niiden lopullinen sisältö sitten onkaan, joutuvat todelliseen testiin ensi vuoden työ- ja virkaehtosopimuksista neuvoteltaessa. EK sai siis mitä tilasi eli liittokierroksen, Porokari toteaa.
Porokarin mukaan Insinööriliitto ei hyväksy hallituksen kaavailemia pakkolakeja. Hän painottaa, että Suomi ei nouse palkansaajien ostovoimaa leikkaamalla tai työaikaa pidentämällä.
– Yksi asia on varma; pakkolakien säätäminen tuo liittokohtaisiin neuvotteluihin ylimääräistä vaikeuskerrointa. Suomi ei tarvitse pakkolakeja vaan päätöksiä, jotka lisäävät investointeja sekä yksityisellä että julkisella rahoituksella, Porokari sanoo.
Hänen mukaansa yhteiskuntasopimuksen kariutuminen ja pakkolait vievät suomalaista sopimusyhteiskuntaa vuosikymmeniä taaksepäin. Samalla hän muistuttaa, että niiden kylkiäisenä epäluottamus työmarkkinoilla on vaarassa kasvaa, mikä omalta osaltaan vie pohjaa muun muassa paikalliselta sopimiselta.
– Ei yhteiskuntasopimusprosessi kuitenkaan turha ollut. Se osoitti palkansaajakentässä olevan laajasti halukkuutta sopimiseen ja talouden vakauttamiseen. Valitettavasti vain se ei tällä kertaa EK:lle kelvannut, Porokari sanoo.
– Käden ulottuvilla oli sopimisen tie, vakautta talouteen ja työmarkkinoille nollakorotuksineen, mutta EK päätti laittaa pisteen keskitetylle sopimiselle ja kaataa tavoitellun yhteiskuntasopimuksen. Kun aika kuluu, niin EK tajuaa oman virheensä ja ihmettelee, mitä oikein tuli ajateltua, Porokari sanoo.
Hänen mukaansa EK:sta on kaiken aikaa huokunut haluttomuus yhteiskuntasopimuksen solmimiseen.
– Ilmeisesti Etelärannassa on laskettu, että EK:lle myötämielisen Sipilän hallituksen esittämät pakkolait ovat sittenkin sopimista parempi vaihtoehto. Aika näyttää, pitävätkö laskelmat paikkaansa.
– Pakkolait, mikä niiden lopullinen sisältö sitten onkaan, joutuvat todelliseen testiin ensi vuoden työ- ja virkaehtosopimuksista neuvoteltaessa. EK sai siis mitä tilasi eli liittokierroksen, Porokari toteaa.
Porokarin mukaan Insinööriliitto ei hyväksy hallituksen kaavailemia pakkolakeja. Hän painottaa, että Suomi ei nouse palkansaajien ostovoimaa leikkaamalla tai työaikaa pidentämällä.
– Yksi asia on varma; pakkolakien säätäminen tuo liittokohtaisiin neuvotteluihin ylimääräistä vaikeuskerrointa. Suomi ei tarvitse pakkolakeja vaan päätöksiä, jotka lisäävät investointeja sekä yksityisellä että julkisella rahoituksella, Porokari sanoo.
Hänen mukaansa yhteiskuntasopimuksen kariutuminen ja pakkolait vievät suomalaista sopimusyhteiskuntaa vuosikymmeniä taaksepäin. Samalla hän muistuttaa, että niiden kylkiäisenä epäluottamus työmarkkinoilla on vaarassa kasvaa, mikä omalta osaltaan vie pohjaa muun muassa paikalliselta sopimiselta.
– Ei yhteiskuntasopimusprosessi kuitenkaan turha ollut. Se osoitti palkansaajakentässä olevan laajasti halukkuutta sopimiseen ja talouden vakauttamiseen. Valitettavasti vain se ei tällä kertaa EK:lle kelvannut, Porokari sanoo.
Kunpa olisikin EKssa ja AKTssä viisautta antaa Häkämiehelle ja Piiraiselle potkut.
VastaaPoista