Kyllä! Kyllä tuhka on hyvä lannoite. Itselläni on pienimuotoista kokemusta asiasta. Niin kuin olen aiemmin kirjoittanut, meillä on pihapiirissä kolme tulipesää, oikeastaan neljäkin, mutta pesuhuoneen vesipataa ei olla käytetty vuosikausiin.
Olen noin kaksikymmentä vuotta sitten hakenut Keminmaan Törmän kylästä kuusentaimia aikamoisissa paakuissa. Istutin niitä pihallemme Haukkarissa - mm. ne kuuluisat kolme logokuusta ( Veitsiluoto Oy muuttui Enso Oyj:ksi) keskelle pihaa vuonna 1996 ja joulukuusimetsän tontin kulmalle. Joulukuusimetsässä oli alunpeperin muistaakseni kolmetoista kuusta. Ajattelin ottaa siitä vuosittain aina joulukuusen, mutta enhän minä raskinut, hennonnut... Siirsin osan, lahjoitin rajanaapurille yhden, yhden tärveli myrskyn kaatama pihlaja, osa on kaadettu perunamaan tieltä, jäljellä on tällä hetkellä pysytyssä muutama. Olemme puhtaalla puutuhkalla lannoittaneet em. kuusia. Nimenomaan nuo logokuuset ovat kasvaneet rajusti. Jos asia kiinnostaa, tule katsomaan. Kerron asiasta lisääkin. Puutuhkaa olemme laittaneet myös orapihlaja-aidan juurelle vuosikausia, ei se ainakaan haitaksi ole ollut...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Tuhka on mannaa turvemaille – katso video kopterilevityksestä
Vanha luulo: ei maksa vaivaa lykätä tuhkaa turvemaille Lapissa.
Helikopteri lentää Ranuan Mätäskairassa kyydissään köyden päässä roikkuva parimetrinen levityssäiliö. Lentäjä Pekka Jokiluoma seuraa gps:ään merkittyjä levitysviivoja. Kun oikea kaistale on hollilla, säiliö aukeaa ja 1 000 kiloa puutuhkaa alkaa ryöpytä taivaalle.
Minuutti, pari ja kopteri leijuu metsäautotielle pysäköidyn Ecolan Oy:n huoltoauton yläpuolelle. Levityssäiliö kolahtaa auton kylkeen täytettäväksi. Uusi 1 000 kilon tuhkaerä nousee taivaalle levittämään lannoitetta mäntyvaltaiselle turvemaalle.
– Tuhkalannoitus lisää kasvua! hyrisevät levitystä seuraavat Metsähallituksen miehet – metsänhoitoesimies Hannu Erola, alueen suunnittelija Taisto Ruokanen ja suunnittelumetsuri Esko Kuukasjärvi.
– Järkevää metsänhoitoa, vahvistaa Luken erikoistutkija Hannu Hökkä. – Melkoinen performance, ihastelee siviili mustien tuhkarakeiden pöllytessä lumesta valkoiseen maahan.
Metsähallituksen Etelä-Lapin metsänhoitotiimin alueella tuhkan lentolevitys on vasta toista vuotta käytössä. Tänä vuonna kopterilevityksessä on 255 hehtaaria turvemaata, josta noin puolet Ranualla ja puolet Simossa.
Pohjois-Pohjanmaalla kopterilannoitusta on käytetty pidempään ja moninkertaisesti suuremmille aloille. Lapissakin sitä on alettu tehdä yksityismailla.
Lapissa on ajateltu ja ajatellaan yhä vieläkin, ettei tuhkalannoitus kannata. Ollaan liian pohjoisessa, jotta homma kannattaisi.
– Kaikki uusi tulee Lappiin 10 vuotta myöhemmin kuin muualle. Lapissa ei kasvun hakeminen ole ollut turvemailla muutenkaan kovinkaan aktiivista, mutta tietoisuus ja talousajattelu lisääntyvät, Ruokanen sanoo.
Markkinointikin on ollut mitätöntä.
– Ihmiset eivät ole kauhean tietoisia siitä, että tuhkalannoituksella on mahdollisuus saada ihan merkittävää lisäkasvua turvemailla, asiaa pitkään tutkinut Hökkä toteaa.
Tuhkalannoituksessa tulevat ravinteet ovat suuressa määrin fosforia ja kaliumia, mutta myös kalsiumia ja booria.
Lisäksi puiden kasvuun tarvitaan runsaasti typpeä, jota turvemailla on luontaisesti paljon, koska turve on pääasiassa runsaasti typpeä sisältävää lahonnutta kasvijätettä.
– Turvemailla on kuitenkin niukasti kasvuun tarvittavia kivennäisaineita, fosforia ja kalia, mikä aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Kun vajaus korjataan, saadaan hyvä kasvureaktio. Paras, mitä lannoituksella voidaan saada aikaan, Hökkä vakuuttaa.
Lapissa on turvemaita satoja tuhansia hehtaareita, joten tarvittavaa typpeä olisi paljon.
– Aiemmin on kuitenkin ajateltu, että Lapissa puiden typen saanti on rajoittunutta. Ettei typpi mineralisoidu tarpeeksi, koska se vaatii lämpimän kesän, Hökkä sanoo.
Tutkijapiireissäkin on aiemmin esitetty, ettei näin maksa vaivaa lisätä maahan fosforia ja kaliakaan. Nyt on tultu toisiin aatoksiin.
Koetulokset osoittavat, että kesät ovat jo niin lämpimämpiä, että puut saavat Sodankylän korkeuksia myöten riittävästi typpeä.
– Tuhkalannoitus typpipitoisilla soilla on yksi kannattavimpia, eniten kasvua lisääviä toimenpiteitä.
– Kun harvennushakkuissa saadaan keskimäärin 30-40 m3 puuta hehtaarilta, voi tuhkalannoitus antaa kolmanneksen lisää puuta.
Tuhkalannoitus sopii parhaiten harvennusikäiseen metsään.
– Tuhkaa voidaan antaa joko harvennuksen yhteydessä tai niin, että metsikkö saadaan lähitulevaisuudessa harvennettua, jolloin osa lannoituskustannuksista saadaan pois harvennustulon kautta, Hökkä sanoo.
Ympäristöllekään lannoituksesta ei ole haittaa.
– Asiaa on tutkittu. Raetuhkasta ei lähde liikkeelle ravinteita eikä muitakaan haitta-aineita vesistöihin.
– Tuhka sisältää pieniä määriä raskasmetalleja, mutta jäkälistä, marjoista ja lehdistä ei niitä ole löytynyt. Raskasmetallit sitoutuvat turpeeseen, koska tuhkassa on paljon kalkkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti