Erinomainen artikkeli - suosittelen luettavaksi...
Suora nettilainaus Helsingin Snomista hiukan tuunattuna:
Suomi alkaa seuloa Hornetien seuraajaa – Ratkaiseeko hävittäjävalinnan tekniikka vai sittenkin turvallisuuspolitiikka?
Puolustusministeriö saa tiistaina ensimmäisen kierroksen vastaukset jättimäisen hävittäjäkaupan pohjustukseksi. Virallisesti Suomi etsii parasta konetta. Todellisuudessa Suomi tekee valintaa turvallisuuspolitiikan ilmansuunnasta.
PUOLUSTUSMINISTERIÖ saa tiistaina kuriirilähetyksenä tukun cd-romeja neljän valtion edustajilta. Cd-romit sisältävät tuhansia sivuja salaista tietoa Suomen tulevien hävittäjäkauppojen pohjustukseen. Ja ennen muuta turvallisuuspoliittisen ilmansuunnan valintaan.
Cd-levyt ovat viiden hävittäjävalmistajan vastaukset puolustusvoimien logistiikkalaitoksen viime keväänä lähettämään tietopyyntöön.
Vastausten perusteella Suomi alkaa valmistella varsinaista tarjouspyyntöä jättimäisestä, vuonna 2021 päätettävästä hävittäjäkaupasta.
Tarjouspyynnön on määrä lähteä valmistajille kesällä vuonna 2018.
TIETOPYYNNÖT lähtivät Yhdysvaltain, Ruotsin, Ranskan ja Britannian puolustushallinnoille, jotka välittivät pyynnön edelleen teollisuudelle.
Mukaan ensimmäiselle tietopyyntökierrokselle pääsivät kaksi yhdysvaltalaista valmistajaa, Lockheed Martin ja Boeing, ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault ja brittivetoinen, neljän eurooppalaisen Nato-maan (Britannia, Saksa, Italia, Espanja) Eurofighter-ryhmä.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen:
Hävittäjähankinnassa Suomi sanoo virallisesti etsivänsä suorituskyvyltään parasta konetta. Tosiasiassa Suomi valitsee kaupassa myös turvallisuuspolitiikkansa suunnan vuosikymmeniksi eteenpäin.
HALLITUSPIIREISSÄ ja eduskunnassa arvailut tulevasta kauppakumppanista ovat jo käynnistyneet. ”Jos finaalissa on loppusuoralla kaksi saman suorituskyvyn tarjoavaa ehdokasta, hintaa enemmän painaa turvallisuuspolitiikka”, arvioidaan hallituslähteistä.
Yhdysvallat on veikkailuissa vahvoilla.
Uuden liikemiespresidentin Donald Trumpin uskotaan ymmärtävän myös bisneskieltä.Muun muassa hallituksen juhannuksen alla julkistama ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa Suomen läheistä ja tiivistyvää turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
RUOTSIIN päin tunnetaan myös vetoa.
Hävittäjäkaupan uskotaan voitelevan ruotsalaisten halua syventää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa.
Moni kansanedustaja myös uskoo, että hävittäjien elinkaarikustannukset jäisivät kilpailijoita alhaisimmiksi. Kauppojen kyljessä myös teollisuusyhteistyö suomalaisten kanssa vauhdittuisi.
NELJÄN Nato-maan Eurofighter Typhoon olisi eurooppalainen ratkaisu ja tarjoaisi mahdollisuuden uusien risteilyohjuksien ostoon. Kokemukset eurooppalaisesta yhteistyöstä esimerkiksi NH 90-helikoptereissa eivät kuitenkaan ole vakuuttaneet. Myös merivoimien Italiasta tilaamat alukset ovat kompuroineet.
Eurofighter-hanketta edustava BAE Systems lupaa kaupassa Suomelle, ennen kaikkea Patrialle ja sen verkostoyhtiöille työtä. Kaupan kyljessä suomalaisille voivat avautua myös portit eurooppalaiskonsortion eri yhtiöihin.
”Me tarjoamme Suomelle hävittäjän, joka on nopeampi, pääsee korkeammalle ja kykenee reagoimaan muita nopeammin. Suomi sijaitsee hyvin lähellä uhkaa”, sanoo viime viikolla Suomessa vieraillut BAE:n Euroopan aluejohtaja Mark Parkinson.
PARKINSON muistuttaa, että Eurofighter Typhoonin taustalla on Naton hävittäjäohjelma. Vaikka kone on Nato-yhteensopiva, se mukautuu myös muihin järjestelmiin.
Koneita on toimitettu jo lähes viisisataa, tilauksia on sisällä hieman sitäkin enemmän.
”Pakkaskestävyys on testattu Kanadassa. Kone lentää myös Falklandin saarten vaikeissa sääoloissa”, Parkinson lisää.
”Jos ostatte Typhoon-koneen, ostatte myös kauppasuhteen neljän Nato-maan puolustusalan yhtiöihin. Voitte laittaa Suomen lipun koneen kylkeen, jos tulette mukaan”, tiivistää BAE:n kehitysjohtaja ja Suomeen juuri muuttanut maajohtaja Paul Hitchcock.
BAE:N toimisto sijaitsee vielä vuokratiloissa ja Hitchcock asuu myös alkuun hotellimajoituksessa.
Pudotus Suomeen oli marraskuun pakkasilla kova.
”Kävelin liukkaalla kadulla nahkapohjakengissä kuin Bambi jäällä. Jouduin ostamaan myös takin”, Hitchcock kuvailee.
Hitchcock muistuttaa, että BAE toimii paraikaa myös läheisessä yhteistyössä Patrian kanssa. Siellä yhtiöt ovat loppusuoralla kilpailemassa Australian maavoimien noin 3,5 miljardin euron arvoisesta panssariajoneuvokaupasta.
Sopimus on määrä allekirjoittaa vuonna 2018.
HÄVITTÄJÄKAUPPIAILLE lähetetty kolmesataasivuinen tietopyyntö sisälsi muun muassa kolmen erilaisen uhkatilanteen kuvauksen. Ilmansuuntia, karttoja tai minkään maan nimeä ei uhkakuviin kuitenkaan sisällytetty.
Sitten kysyttiin, miten Suomen pitäisi kuvitteellisessa tilanteessa toimia. Kuinka nopeasti, miltä etäisyydeltä, millä voimalla?
Lisäksi on yli kaksituhatta kysymystä, joilla selvitetään, minkälaista pelotevoimaa voi tarjotuilla hävittäjillä rakentaa. Tai mitä maksaisi 18, 48, 64 tai 72 konetta? Entä aseistus, huolto, korjaukset? Hyötyykö suomalainen teollisuus?
UHKAKUVAT ja täsmäkysymykset paljastuvat vasta vuosikymmenien päästä. Tietopyyntö on turvaluokiteltu osin salaiseksi aineistoksi, mahdollisesti jopa seuraavien 50 vuoden ajaksi.
”Tietopyynnössä turvaluokiteltuja sivuja on viitisenkymmentä. Voin kuitenkin vakuuttaa, että mitään maata ei mainita nimeltä”, sanoo puolustusministeriössä hävittäjähankintaa koordinoiva kenraalimajuri evp Lauri Puranen, joka toimi aiemmin myös ilmavoimien komentajana.
TURVALLISUUSSYISTÄ eri maiden puolustushallintojen vastaukset toimitetaan kuriireilla eikä sähköpostitse.
Hävittäjäkauppa on valtioiden välistä bisnestä. Suomenkin kaupasta päättää seuraava hallitus.
Cd-romien aineisto on joka tapauksessa valtaisa.
”Jos vastaukset olisi toimitettu entisen tapaan paperilla, kuljetukseen tarvittaisiin pakettiauto”, Puranen kuvaa.
TIETOPYYNNÖSSÄ on kyselty hintalappuja myös erisuuruisille konekaupoille siksi, että Purasen mukaan mitään vaihtoehtoa ei haluta vielä lyödä kiinni. Tietopyyntöön sisällytettiin myös mahdollisuus tarjota miehittämättömiä ilma-aluksia osana ratkaisua.
”Onhan mahdollista, että päädymme hankkimaan jopa kahta eri hävittäjää. Mitään vaihtoehtoa ei haluta vielä sulkea pois. Ja totta kai tiedämme, että nyt saatavat hinta-arviot ovat vain suuntaa-antavia”, Puranen sanoo.
Pyyntöjen perkuu kestää todennäköisesti vuoden 2017 huhtikuulle. Niiden pohjalta tehdään hankintakuvaus ja muovataan tarjouspyyntö. Siihen vastauksia odotellaan kevääksi 2019.
”Mahdollista on, että joku valmistajista jää jopa jo ensi vuonna pois, joko mahdottoman hintapyynnön takia tai esimerkiksi siksi, että tuotantolinja loppuu. Voi olla, että kaikki viisi pidetään mukana loppuun asti. Hankintamenettelyä ei ole vielä päätetty.”
KAUPAN arvo on rahamääräisesti puolustusvoimien kaikkien aikojen suurin hankinta.
”Tässä ei osteta vain koneita. Ostamme myös tarvittavat huolto- ja koulutusjärjestelmät, tietojärjestelmiä, aseistusta. Ne tulevat koneen listahinnan päälle ”, Puranen luettelee.
”Eikä arvioitu 7-10 miljardin euron summa kata tietysti elinkaarikustannuksia. Esimerkiksi aseistusta uusitaan vuosien mittaan.”
Rahoitus luo paineita päättäjille
EDUSKUNNAN on määrä tehdä periaatepäätös Hornetien korvaamisesta monitoimihävittäjillä keväällä osana puolustuspoliittista selontekoa.
Jopa kymmeneen miljardiin euroon nouseva hankinta rasittaa budjettia keskimäärin miljardin euron lisärahoitustarpeella vuosina 2021–31.
Se uhkaa viedä tavoitteen valtion velkaantumisen taittamisesta kauemmaksi.
Elinkaarikustannusten arvioidaan nousevan lähivuosikymmeninä jopa kaksin-kolminkertaisiksi kauppahinnasta.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan rahoja ei saa ottaa ministeriön budjetista, vaan kauppa pitää maksaa ”erillisrahoituksella”.
Raha hankitaan ottamalla lisää velkaa tai myymällä valtion omaisuutta.
RAHOITUKSEEN hallitus ottaa kantaa huhtikuussa julkisen talouden suunnitelmassa. Siinä linjataan menot aina vuoteen 2021, jolloin kauppasopimus on määrä allekirjoittaa.
Hankinnalle on keskeistä, että siihen sidotaan jo kuluvalla vaalikaudella vähintään neljä suurinta puoluetta, koska kaupat ulottuvat yli eduskunta- ja presidentinvaalien.
Soraääniäkin kuuluu.
”Ei mitään erillisrahoitusta voi olla. Se on hämäystä. Samasta kassasta kaikki eurot otetaan. Ja kyllä mielihaluja USA:han päin selvästi jo on. Kukaan ei vain sano sitä ääneen”, arvioi puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi (vas).
”Rahoja ei voi ottaa nykyisestä talousarvioraamista. Emme hyväksy, että hankintojen vuoksi joudutaan leikkaamaan perusturvasta tai koulutuksesta”, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen (vihr).
”Pitää harkita kokonaisuutta. Että kuinka paljon ostetaan koneita, ja mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat hoitaa ilmapuolustusta”, sanoo kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti