USA:n vaalijärjestelmä on käsittämättömän sekava, vähintäänkin ihmeellinen. Presidentinvaalin lopputulosta on lähes mahdoton ennustaa, vaikka oma mielipide/oletus/toive(kin) asiasta on ollut pitkään kristallisoituneen selkeä.
Huomenna aamulla asia lienee selvä. Maailma voi taas hengittää vapaasti tai sitten ei...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kumpi voittaa ja millä luvuilla? 5 mahdollista lopputulosta USA:n presidentinvaaleissa
Mitä tapahtuu, jos Hillary Clinton voittaa selvästi vaalit? Mitä tarvitaan, että Trump saisikin yllättäen rökälevoiton? Katso, millaiseen tulokseen saatat keskiviikkoaamuna herätä.
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa voi olla viisi erilaista lopputulosta. Jompi kumpi ehdokkaista saattaa voittaa selvästi – tai niukasti. Demokraattien Hillary Clintonin ja republikaanien Donald Trumpin vaalitaisto voi päättyä myös tasapeliin. Katsotaanpa vaihtoehtoja tarkemmin:
1) Hillaryn Hurja Hyökyvoitto
Vaalien alla Hillary Clintonille ennustettiin maltillista, noin kolmen prosenttiyksikön voittoa. Mutta entäpä jos Trumpin rehentelyt naissuhteillaan ja "grab them by the pussy" -lause olivat sittenkin liikaa monille republikaaneille? Entä, jos Trumpin kriittiset puheet siirtolaisista ja etnisistä vähemmistöistä saavat afroamerikkalaiset ja latinot sankoin joukoin uurnille?
Jo pitkään on ollut näkyvissä, että etniset vähemmistöt, koulutetut, naiset ja nuoret kaupunkilaiset tukevat demokraatteja. Iäkkäät, maaseudun asukkaat ja toisaalta duunarit, valkoiset miehet taas republikaaneja.
Trump saattaa hävitä tärkeissä osavaltioissa, kuten Ohiossa, Pohjois-Carolinassa ja Floridassa. Kuvitellaan päälle vielä tappiot Iowassa ja Coloradossa ja joissakin perinteisesti republikaanille langenneissa osavaltioissa, kuten Georgiassa ja Teksasissa. Tom McCarthy ennustaa The Guardian-lehdessä, että tässä vaihtoehdossa Clinton saattaisi saada 538 valitsijamiehestä 431, ja Trump 107.
Jos Clintonin voitto on roima, Trumpkin todennäköisesti tunnustaa tappionsa.
Mutta republikaanisessa puolueessa alkaa varmasti tiukka jälkipeli. Miksi ehdokkaaksi valittiin Donald Trump? Tukiko puolue tarpeeksi ehdokastaan?
2) Hillaryn Hillitty Huipennus
Toisinkin voi käydä. Demokraattien esivaalit olivat monelle demokraatille pettymys, ja osalla Bernie Sandersin tukijoista on ollut vaikeuksia asettua kehäketuksi koetun Clintonin taakse. Kaikki eivät pidä ajatuksesta, että jälleen uusi Clinton nousee valtion johtoon.
Voi myös olla, että Trumpia vastustavat etniset vähemmistöt eivät innostukaan uurnille ihan kuten demokraatit olivat toivoneet.
Perinteisesti vähemmistöjen äänestysaktiivisuus on jäänyt valkoista enemmistöä pienemmäksi. Poikkeuksia olivat vuosien 2008 ja 2012 vaalit, joissa Barack Obama oli ehdokkaana ja afroamerikkalaisten äänestysaktiivisuus nousi korkeimmaksi.
Valkoisten, koulutettujen miesten äänestyskäyttäytyminen on kysymysmerkki. Koulutetut, valkoihoiset naiset äänestävät murskaluvuin Clintonia. Siinä, missä vähän koulutetut valkoihoiset miehet äänestävät sankoin joukoin Trumpia, yliopistokoulutettujen miesten joukossa Trump ja Clinton näyttivät vaalien alla olevan yhtä suosittuja.
Tässä tulosvaihtoehdossa Guardian-lehti ennustaa Clinton voittavan odotetusti demokraattia perinteisesti tukeneissa osavaltioissa kuten Pennsylvaniassa ja yleensä republikaania äänestäneessä Virginiassa.
Yllätyksiäkin kuitenkin tulee: esimerkiksi New Hampshire ja Colorado menevätkin Trumpille. Lopulta ratkaisevaksi nousee Florida, joka menee niukasti Clintonille. Clinton saa tässä ennusteessa 295 valitsijamiestä, Trump 243.
3) Donaldin Täpärä Tulos
Ikä vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen: innokkaimmin äänestävät yli 60-vuotiaat, joiden joukossa republikaanit ovat suositumpia kuin demokraatit. Perinteisesti. Mutta ehkä Trumpin persoona ei tällä kertaa houkutakaan iäkkäitä äänestäjiä?
Tässä vaihtoehdossa Trump kärsii tappiot Nevadassa ja Coloradossa, koska molemmissa osavaltioissa latinot äänestävät Donald "muuri Meksikon rajalle" Trumpia vastaan.
Tässä skenaariossa Virginia menee Clintonille, koska Washingtonin naapurissa on runsaasti kokemusta liittovaltion hallinnosta. Ajatus Trumpin kaltaisesta maallikosta liittovaltion johdossa hirvittää virginialaisia äänestäjiä.
Mutta Trump voittaa tärkeitä osavaltioita kuten Floridan, Ohion, Pohjois-Carolinan ja Iowan – ja saa Mainesta yllättäen yhden valitsijamiehen.
Maine on toinen kahdesta osavaltiosta, joissa valitsijamiehet voidaan jakaa ehdokkaiden kesken (toinen on Nebraska). Toistaiseksi jakautumista ei ole tapahtunut ja Mainen äänet ovat vuodesta 1992 menneet demokraattiehdokkaalle. Mutta tällä kertaa Trumpin sanoma vetosikin Mainen maaseudulla.
Myös Wisconsin asettuu tässä vaihtoehdossa Trumpin taakse, vaikka osavaltio on vuoden 1988 vaalien jälkeen tukenut demokraattiehdokasta. Osavaltion republikaanikuvernööri Scott Walker saa masinoitua Yhdysvaltain valkoisimman väestön äänestämään Trumpia. Guardianin ennuste antaa tässä vaihtoehdossa Trumpille 270 valitsijamiestä ja Clintonille 268.
4) Donaldin Täyspotti
Ehkä sittenkin Trumpin lupaukset teollisuustyöpaikkojen sekä vanhojen hyvien aikojen vakauden paluusta tehoavat. Tehosivathan nostalgiaa hyödyntävät lupaukset Brexit-äänestyksessäkin!
Trumpin voitokas ilta alkaa hyvillä uutisilla New Hampshirestä, jatkuu voitoilla Virginiassa, Pohjois-Carolinassa, Iowassa, Ohiossa, Coloradossa ja Floridassa.
Jopa perinteinen demokraatti-osavaltio Pennsylvania menee Trumpille – Philadelphian mustat äänestäjät jäivät sittenkin kotiin.
Trump voittaa tämän ennusteen mukaan 308 valitsijamiestä, Clinton 230.
Tätä kaikki pelkäävät. Kisa voi käydä todella rumaksi ja pitkittyä, jos ehdokkaat saavat tasamäärän valitsijamiehiä tai vaikkapa Floridan äänet jakautuvat liki tasan ja menevät uudelleen laskettavaksi – kuten Al Goren ja George W. Bushin taistossa vuonna 2000, Bushin voittaessa vain vähän yli 500 äänellä.
Floridassa äänet menevät automaattisesti uudelleenlaskettavaksi, jos ehdokkaiden ero on puoli prosenttiyksikköä tai sen alle. 43 osavaltiossa ehdokas voi vaatia uudelleenlaskentaa.
Donald Trump on etukäteen vihjaillut, ettei hän välttämättä hyväksy tappiollista vaalitulosta. Hänen lasketaan (henkilökohtaisesti tai yritystensä kautta) olleen mukana yli neljässä tuhannessa oikeusjutussa, joten käräjöinti ei ole hänelle ainakaan henkisesti mahdoton ajatus.
Hankalimmaksi homma menee, jos lopputuloksena on tasatulos. Yhdysvaltain perustuslaki antaa mahdollisuuden, että kongressi ratkaisee tasatilanteen. Edustajainhuone valitsee presidentin ja senaatti varapresidentin.
Erikoinen tilanne syntyy myös, jos 19. joulukuuta järjestettävässä valitsijamieskokouksessa joku valitsijamies vaihtaakin äänestäjille ilmoittamaansa ehdokasta. Osavaltioissa on erilaisia lakeja sen suhteen, rangaistaanko valitsijamiestä vaihdoksesta.
Kongressi laskee valitsijamieskokouksen äänet 6. tammikuuta. Jos yksi senaattori ja yksi edustajainhuoneen jäsen ovat silloin eri mieltä lopputuloksesta – esimerkiksi juuri valitsijamiehen kannanvaihdoksen takia – molempien kongressin kamarien on äänestettävä laskennan tuloksesta.
Jokainen voi kuvitella, miten hankalaksi prosessi menee, jos se menee riitaisan kongressin päätettäväksi.
Yle seuraa vaaleja kattavasti, tutustu tarjontaamme täältä. Uudistuneella Uutisvahdilla voit tilata ilmoitukset kaikista vaaliuutisista kännykkääsi, lataa sovellus puhelimeesi täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti