Terrafamen tilanne on tälä hetkellä huomattavasti parempi kuin alkuvuodesta ja lähitulevaisuus näyttää myönteiseltä.
Suomen valtion olisi mielestäni syytä olla rahoituskuvioiden siirtymävaiheessa mukana merkittävällä omistusosuudella jatkossakin. Sitä kautta varmistetaan viime aikoina yritykseen sijoitettujen veroeurojen takaisinsaanti.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Olisiko valtio mukana Terrafamessa vai myytäisiinkö koko kaivos? Aikaa on vuoden loppuun
JUHA NEUVONEN / ARKISTO
Maria Kalliokoski
Bioliuotus haihduttaa
Jos yksityistä rahaa Terrafamen kaivoksen toimintaan löytyy, valtion rooliksi voi jäädä myös vähemmistöosakkuus.
Emoyhtiö Terrafame Group Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen sanoo, että rahoitusneuvotteluissa on olemassa erilaisia vaihtoehtoja.
– Sen mukaan, mikä kokonaisuudessa arvioidaan järkeväksi, valtio voi olla mukana tai kaivos voidaan myydä kokonaan.
Hallituksen mukaan yksityistä rahaa on löydyttävä vuoden loppuun mennessä, jotta syksyllä 2015 alkanutta kaivoksen ylösajoa voidaan jatkaa. Muuten edessä on alasajo.
Terrafame kertoi maanantaina tuoreimmat, syyskuun loppuun ulottuvat tiedot toiminnastaan. Sen mukaan kannattavan kaivostoiminnan edellytykset ovat vahvistuneet merkittävästi heinä–syyskuussa.
Yhtiön mukaan yksityisen rahoituksen saaminen tämän vuoden loppuun mennessä näyttää mahdolliselta.
Kaivoksen toiminta-aika ainakin 30 vuotta
Rahoitusprosessi on Hietasen mukaan ollut maailmanlaajuinen ja yhtiö on ollut yhteydessä ”huomattavaan määrään” mahdollisiksi arvioituja tahoja.
Hän ei lähde tarkentamaan, moniko on seuloutunut loppusuoralle.
Kaikki kiinnostuneet myös haluavat käydä Sotkamon kaivoksella. Mikä ostaja-ehdokkaita kaivoksessa kiinnostaa eniten?
– Itse malmivaranto, josta on kesän aikana arvio päivitetty. Se on huomattava. Kaivoksen toiminta-aika on vähimmillään yli 30 vuotta mutta todennäköisesti sitä pidempi.
Uudessa arviossa varannolta vaadittavaa nikkelipitoisuutta hieman tiukennettiin. Lisäksi kahden malmion välissä on mahdollisia malminetsintäalueita.
Myös tuotantokustannukset ja -tekniikka kiinnostavat. Ruostumattoman teräksen käyttäjät haluavat vähentää hiilidioksidipäästöjä, mihin Hietasen mukaan sopii hyvin se, ettei Terrafamessa malmia jauheta pieneksi eikä tarvita sulattovaihetta.
– Lisäksi maametalleissa on pitkäaikaisia kehitysmahdollisuuksia. Sijoittajat ja ostajat katsovat myös niitä.
Talousvaliokunnan puheenjohtajan mieli muuttui
Eduskunnan talousvaliokunta sai Terrafamesta tilannekatsauksen kaksi viikkoa sitten. Puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) sanoo, että toivo kaivoksen jatkosta on kasvanut syksyä kohden.
Ainakin Turusen mieli on muuttunut, sillä huhtikuussa hän vaati kaivoksen alasajon valmistelun aloittamista heti.
– Olen eniten yllättynyt myönteisesti vesitasapainon paranemisesta.
Tuleva elinkeinoministeri, niin ikään vielä talousvaliokuntaan kuuluva Mika Lintilä (kesk.) totesi Keskipohjanmaalle viime viikolla, ettei valtion perustehtävänä ole kaivostoiminnan pyörittäminen vaan Terrafamessa tärkeintä on saada ulkopuolista rahoitusta. Lintilän mukaan tilanne ei näytä toivottomalta.
Turunen arvioi valtion roolin riippuvan mahdollisen järjestelyn ehdoista.
– Minulla on pikkuinen toive siitä, että päästään Turun telakka -tyyppiseen ratkaisuun.
Turussa valtio jäi aluksi vähemmistöosakkaaksi 30 prosentin osuudella, jonka saksalainen Meyer Werft pian osti.
Terrafamen Hietanen ei sulje pois mahdollisuutta, että kaivoksessa ratkaisu voisi olla samanlainen.
– Tottakai kaikki tällaiset ovat mahdollisia. Arvioimme puolin ja toisin osapuolten tahtoa, ja kaikkihan pyrkivät omaa hyötyään maksimoimaan.
TERRAFAME
Bioliuotus haihduttaa
Terrafame kertoi maanantaina päässeensä heinä–syyskuussa keskeisimpiin tuotantotavoitteisiinsa Sotkamon kaivoksella. Samalla täyttyi ensimmäinen vuosi kaivoksen ylösajoa.
Kaivoksella työskenteli syyskuun lopussa 641 henkilöä. Määrä oli kaivosalueen urakoitsijat mukaan lukien noin 990 henkilöä.
Terrafamen omistaa Suomen valtion kokonaan omistama Terrafame Group Oy. Kaivoksella tuotetaan nikkeliä, kobolttia ja sinkkiä.
Tuotanto
Tammi–syyskuussa malmia tuotettiin yhteensä 10,1 miljoonaa tonnia, josta nikkeliä oli noin 25 300 tonnia ja sinkkiä 48 200.
Nikkelin tämän vuoden tuotantotavoite, 11 500 tonnia, ei täyty, mutta sinkin tavoite, 24 700 tonnia, ylittyy. Ensi vuodelle nikkelin tavoite on 24 000 ja sinkin 58 000 tonnia.
Bioliuotuskentän primääriliuotuskasoista on rakennettu 60 prosenttia. Bioliuotus on toiminut yhtiön odotuksia paremmin.
Vesitilanne
Syyskuun lopussa kaivosalueella oli vettä noin 5,5 miljoonaa kuutiota, kun vuotta aiemmin sitä oli noin 10 miljoonaa. Bioliuotus on haihduttanut tehokkaasti, ja louhoksesta on johdettu ylimääräisiä vesiä bioliuotukseen.
Yhtiö juoksutti talvella ja keväällä ylimääräisiä käsiteltyjä vesiä vastoin ympäristölupaa mutta Kainuun ely-keskuksen suostumuksella. Yhtiön mukaan lisäjuoksutuksille ei ole tarvetta ensi talvena ja keväänä.
Talous
Liikevaihto metallituotetoimituksista oli tammi–syyskuussa 53,3 miljoonaa euroa.
Käyttökate oli tammi–syyskuussa 136,4 miljoonaa euroa negatiivinen.
Yhtiön mukaan ylösajon ensimmäisenä vuonna syntyy keskeneräiseen tuotantoon sitoutuvia kustannuksia etupainotteisesti. Yksikkökustannukset ovat laskeneet suunnitellusti.
Nikkelin hinta oli syyskuun lopussa 10 460 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja sinkin 2 378 dollaria. Hinnat ovat olleet nousussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti