Alla olevassa artikkelissa kirjoitetaan: Ruotsi onnistui siinä, missä Suomi epäonnistui neljä vuotta sitten.
Niin, niin mutta ruotsalaisethan ovatkin pelimiehiä.
YK:n turvallisuusneuvosto on maailman tärkeimpi elimiä mutta...
Siinä on yksi perusvika: Pysyvillä jäsenmailla on kirottu veto-oikeus. Veto-oikeus, joka pahimmassa tapauksessa johtaa äärimmäiseen vääryyteen ja totaalisen epäoikeudenmukaiseen ratkaisuun. Moni hyväkin prosessi pysähtyy kuin seinään.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tunattuna:
Lehdet: Ruotsi teki lehmänkauppoja päästäkseen YK:n turvallisuusneuvostoon
Ruotsi onnistui siinä, missä Suomi epäonnistui neljä vuotta sitten. Se valittiin YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi ja ottaa paikkansa vastaan tammikuun 1. päivänä.
Ruotsi teki poliittisia lehmänkauppoja autoritaaristen valtioiden kanssa varmistaakseen valintansa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi, paljastavat ruotsalaiset iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen.
Ne ovat saaneet käsiinsä eri maiden kanssa käydyistä neuvotteluista tehtyjä muistiinpanoja hallituskansliasta.
Ruotsi keskitti voimansa pienten valtioiden taivuttelemiseen jäsenyytensä taakse, sillä niiden ääni painaa YK:ssa yhtä paljon kuin suurienkin. Se kävi neuvotteluja muun muassa autoritaaristen Etiopian ja Komorien kanssa.
Lupauksia talousyhteistyöstä
Iltapäivälehtien mukaan Ruotsi lupasi neuvottelukumppaneilleen lähinnä taloudellista yhteistyötä. Esimerkiksi Namibia toivoi Ruotsilta apua köyhyyden ja työttömyyden nujertamiseen. Lehtien näkemien muistiinpanojen mukaan Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kirjasi ylös investointien tärkeyden Namibiaan.
Myös länsiafrikkalainen Benin toivoi taloudellisen yhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa. Se sai lupauksen, että sen pr-edustajalle järjestettäisiin tapaaminen Business Swedenin kanssa. Sen omistavat Ruotsin valtio ja elinkeinoelämä, ja sen tehtävänä on vahvistaa Ruotsia kauppakumppanina.
Samoa toivoi tukea erilaisista ympäristö- ja ilmastorahastoista, Komorit halusi vahvistaa kahdenkeskistä yhteistyötä ja pyysi tukea diplomaattien kouluttamiseen ja Mauritius oli käärmeissään siitä, että EU oli luokitellut sen veroparatiisiksi.
Vaihtokauppa äänistä
Ehkä raskauttavimman vaihtokauppansa Ruotsi teki Etiopian kanssa. Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn lupasi tukea Ruotsin jäsenyyttä turvallisuusneuvostossa, mikäli Ruotsi tukisi Etiopian ehdokasta Unescon pääjohtajaksi.
Pääjohtaja valitaan ensi vuonna, kun Ruotsin on YK:n turvallisuusneuvoston jäsen. Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ann-Marie Ekengren pitää tilannetta ongelmallisena.
– Oleellista on, onko Ruotsi todella sitä mieltä, että Etiopian ehdokas on paras tehtävään. Jos olemme sitä mieltä, että joku toinen olisi parempi, ja olemme vain tehneet palveluksia toisillemme, niin tästä kannattaa puhua, Ekengren sanoo Aftonbladetissa.
Äänestykset ovat suljettuja
Turvallisuusneuvoston jäsenyyskampanjaa ulkoministeriössä johtanut Niclas Kvarnström sanoo, että Ruotsi ei koskaan paljasta, miten se äänestää suljetuissa äänestyksissä.
Sen sijaan hän myöntää, että Ruotsi voi neuvotteluissa luvata kyllä-äänensä vastineeksi muiden maiden kyllä-äänistä. Se kuuluu kokonaisarvioon, sanoo Kvarnström ja vakuuttaa, että ääniä vaihdetaan vain silloin, kun Ruotsi voi seisoa äänensä takana.
Ruotsi valittiin YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kesäkuussa. Se ottaa paikkansa vastaan tammikuun 1. päivänä. Se toimii turvallisuusneuvostossa vuosina 2017–2018.
Suomi kärsi kitkerän tappion pyrkiessään turvallisuusneuvoston jäseneksi 2012. Ennakkoon Suomen luultiin olevan suosikki, mutta Luxemburg voitti paikan äänestyksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti