Kartalta katsottuna hanke tuntuu erittäin riskialttiilta ja haavoittuvalta. Toisaalta olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon em. tyyppinen uusi tietoliikennekaapeli nopeuttaisi nykyistä tilannetta.
Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Toteutuessaan kaapeli nopeuttaisi merkittävästi Euroopan ja Aasian välistä tietoliikennettä, eli vähentäisi viivettä yhteyksissä, ja lisäisi sen kapasiteettia.
Kuinka paljon on merkittävästi? Onko se ms, s, min, ... ?
Toisaalta, mihin tässä on oikeastaan kiire - valmiissa maailmassa?
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Euroopan ja Aasian väliselle tietoliikennekaapelille kansainvälistä kannatusta – Tuleeko Suomesta tietoliikenteen solmukohta?
Muun muassa Venäjä, Kiina, Japani ja Norja ovat osoittaneet kiinnostusta Jäämeren kautta kulkevaa Koillisväylän tietoliikennekaapelia kohtaan.
Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli saa kannatusta asiaan keskeisesti liittyviltä mailta. Liikenne- ja viestintäministeriölle luovutetun selvityksen mukaan esimerkiksi Venäjällä, Kiinalla, Japanilla ja Norjalla on kiinnostusta olla mukana hankkeessa.
Paavo Lipposen ja Reijo Sventon tekemässä selvityksessä tietoliikennekaapelin toteuttamiselle ei arvioitukaan olevan myöskään poliittisia eikä teknisiä esteitä.
Toteutuessaan kaapeli nopeuttaisi merkittävästi Euroopan ja Aasian välistä tietoliikennettä, eli vähentäisi viivettä yhteyksissä, ja lisäisi sen kapasiteettia. Selvityksessä kaapelin arvioidaankin tuovan kansantaloudellista hyötyä niin Euroopalle, Venäjälle kuin Aasiallekin.
– Kaikissa keskusteluissa nousi lisäksi esiin hankkeen toteutumisen mahdollistama kansainvälisen internetverkoston painopisteen siirtyminen osittain pois nyt niin keskeisestä Yhdysvalloista. Nykyisin nimittäin huomattava osa tietoliikenteestä Euroopan ja Aasian välillä ylittää ensi Atlantin Yhdysvaltoihin ja jatkaa sieltä Tyynenvaltameren yli Aasiaan. Tällöin liikenteen viive kasvaa jo merkittäväksi, selvityksen tiivistelmässä esimerkiksi huomautetaan.
Kaapelihankkeen ongelmakohtina nähtiin esimerkiksi tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyvät epäilykset sekä hankkeen rahoituksen järjestäminen.
Kaapelin merenalainen osuus koostuisi noin 10 500 kilometrin pituisesta yhteydestä Japanista ja Kiinasta Norjan Kirkkoniemeen ja Venäjälle Kuolan niemimaalle. Toteutuessaan se tekisi Suomesta eräänlaisen tietoliikenteen solmukohdan, jos kaapeli kiinnittyisi Itämeren kaapeliyhteyteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti