Mielenkiintoinen artikkeli, jossa on varsin myönteinen lähestymistapa ihmiskunnan nykytilaan.
Siitä huolimatta miljoonat, kymmenetmiljoonat, sadatmiljoonat, jne. ihmiset elävät tällä hetkellä pelon vallassa ja täydellisessä kaaoksessa.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Synkeä maailmankuvamme on harhaa – ihmiskunnalla menee entistä paremmin, ja tässä on kymmenen syytä siihen
Synkeän uutismaiseman keskellä ruotsalainen tietokirjailija Johan Norberg tarjoaa raikkaan kuvan: ihmiskunnalla menee itse asiassa paremmin kuin koskaan.
CAREN FIROUZ / REUTERS
ENGLANNIN kuningatar Elisabet I sai vuonna 1596 kummipojaltaan Sir John Harringtonilta vallankumouksellisen lahjan. Harrington oli kehitellyt 63-vuotiaalle kummitädilleen vesivessan. Harrington antoi WC-innovaatiolleen nimeksi ”Ajax”.
Huuhdeltavasta vessasta ei ollut tuossa vaiheessa laajempaa iloa ihmiskunnalle. Ajax oli kuninkaallinen ylellisyyskapistus, eikä vesivessasta muutenkaan ole suurta hyötyä, jos viemäröinti puuttuu.
ELISABETIN vessa on anekdootti ruotsalaisen tietokirjailijan Johan Norbergin kirjasta Progress. Ten Reasons to Look Forward to the Future. (Vapaasti kääntäen: Edistys. Kymmenen syytä katsoa tulevaisuuteen valoisasti.)
Norbergin kirja on kuin valonpilkahdus synkeiden uutisten aikoina: Aleppossa lapset kuolevat pommituksissa. Terroristit tappavat raakalaismaisesti Syyriassa, Irakissa ja Euroopan kaduilla. Lentokoneita putoaa, maa järisee. Yhdysvalloissa ja Euroopassa änkyränationalistien tunkkaiset sanomat lankeavat otolliseen maaperään.
Norbergin viesti on päinvastainen, raikas. Kun katsoo isoa kuvaa, moni asia maailmassa on itse asiassa paljon paremmin kuin ennen. Ja muuttuu paremmaksi koko ajan.
MITEN Elisabetin vessa tähän sitten liittyy?
Monellakin tapaa. Ensinnäkin Norberg kiinnittää huomiota edistyksen kiihtymiseen ajassa. Valtaosa planeettamme noin 7,4 miljardista ihmisestä pitää itsestäänselvyyksinä asioita, joista muutama sukupolvi sitten eivät osanneet haaveilla edes maailman mahtavimmat valtiaat.
Toiseksi, juuri sanitaatio – hygieeniset käymälät ja ylipäätään henkilökohtainen hygienia – on Norbergin tärkeimpien esimerkkien joukossa.
Elisabet I oli edelläkävijä myös peseytymisessä. Hänen kerrotaan käyneen säännöllisesti kylvyssä, peräti kerran kuukaudessa, ”oli tarvetta tai ei”.
Nykytodellisuudesta iloitseminen 1500-lukuun vertaamalla olisi tietysti hieman paksua, kun muistaa liki 800 miljoonan ihmisen elävän tänä päivänäkin äärimmäisessä köyhyydessä.
MUTTA suotuisa kehitys on koko ajan kiihtynyt. Ihmislaji on ottanut viimeksi kuluneen vuosisadan aikana enemmän edistysharppauksia kuin koko sitä edeltäneiden 100 000 vuoden aikana, Norberg kiteyttää.
Ja mikä nykyihmisten kannalta olennaista, trendi jatkuu suotuisana. Vuoden 1990 jälkeen peräti 2,6 miljardin ihmisen puhtaan veden saanti on parantunut merkittävällä tavalla.
Norbergia mukaillen: sadat, ehkä lähemmäs tuhat ihmistä pääsee puhtaan veden jakelun piiriin sinä aikana, joka sinulta menee tämän artikkelin lukemiseen.
Suomalaiselle lukijalle vedensaanti saattaa tuntua arkiselta. Niille kymmenille miljoonille, joita asia tänäkin vuonna koskee, kyseessä on kuitenkin elämänlaadun mullistus.
HIMANSHU SHARMA / REUTERS
JOHAN Norberg vyöryttää kirjassaan paljon statistiikkaa todistaakseen eri kanteilta, että maailma tosiaan menee parempaan suuntaan. Norbergin kuva on uskottava, joskin välillä tilastot saavat yliotteen ihmisyydestä.
Kun Norberg argumentoi, että väkivalta maailmassa on kokonaisuutena ottaen vähentynyt, hän on todennäköisesti oikeassa. Silti tuntuu epämiellyttävältä, kun hän kuvailee Bosnian vuosien 1992–1995 ja Ruandan vuoden 1994 kansanmurhia ”tilastollisiksi piikeiksi laskusuuntaisessa trendissä”.
Onneksi Norberg kuitenkin höystää tilastolitaniaansa runsailla anekdooteilla. Kuten jo todettu, on todella piristävää lukea näinä aikoina kirjaa, jossa maailmaa katsotaan optimistisesti.
SYNKEÄ maailmankuvamme on suurelta osin mediaharhaa. Meidän toimittajien onkin syytä katsoa peiliin. Kun lentokone katoaa jäljettömiin valtameren yllä tai törmää vuorenseinään, otsikot ovat jykeviä ja dramaattisia – mutta vain silloin.
”Oikeasti hätkähdyttävää on se, että 40 miljoonaa konetta nousee ilmaan joka vuosi, ja melkein jokainen laskeutuu turvallisesti”, Norberg kritisoi. ”1970-luvun jälkeen lentomatkustajien määrä on yli kymmenkertaistunut, ja silti onnettomuuksien ja kuolonuhrien määrä on puolittunut. Uutisia seuraamalla et kuitenkaan ikinä saisi tätä tietää.”
Ristiriidan aiheuttaa se, että myönteinen kehitys on usein hidasta ja asteittaista, eikä siksi taivu hevillä uutisjutuiksi. Pitäisi kuitenkin taipua, koska kehitys vaikkapa aliravitsemuksen tai tartuntatautien kukistamisessa on ollut pidemmällä aikavälillä huikaisevaa.
NORBERG esittelee kirjassaan kymmenen eri syytä, miksi tulevaisuutta kannattaa tarkastella valoisasti.
REUTERS STAFF / REUTERS
Jo mainitun sanitaation lisäksi näitä ovat parantunut ravinnonsaanti, elinajanodotteen kasvu, köyhyyden ja väkivallan vähentyminen, ympäristöratkaisut, lukutaidon yleistyminen, vapauden ja tasa-arvon leviäminen ja seuraavan sukupolven lähtökohdat.
Johan Norberg mainitsee Edistys-kirjassaan melkeinpä ohimennen tilastotiedon kotimaastaan. ”1800-luvun alun Ruotsissa 30–40 prosenttia lapsista kuoli ennen viidettä syntymäpäiväänsä. 1900-luvun alussa luku oli 15 prosenttia. Nykypäivänä se on 0,3 prosenttia.”
Luvut ovat varmasti samankaltaisia Suomessa. Jos yhtään pysähtyy miettimään, se on todella hätkähdyttävää – ja luo toivoa siitä, että saman täytyy olla mahdollista missä tahansa.
Johan Norberg. Progress. Ten Reasons to Look Forward to the Future. Oneworld Publications, 2016. 246 s.
NAVESH CHITRAKAR / REUTERS
NOOR KHAMIS / REUTERS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti