Olen päättänyt pitää lähestyviä kuntavaaleja esillä Blogisivullani.
Miksi?
Siksi, että toivon mm. kylmien tilastolukujen lämmittävän lukijan tutustumaan eri puolueryhmittymien vaaliteemoihin ja lähtemään sitten aikanaan äänestyspaikalle.
Alla olevista taulukoista on luettavissa, että kuntavaalien äänestysprosentti Suomessa on alle 60% . Toisin sanoen neljä kymmenestä suomalaisesta on jättänyt äänestämättä. Nukkuvat-puolue on edelleen kirkkaasti Suomen suurin puolue.
Luonnollisesti pidän kuntavaaliasiaa esillä myös siksi, että olen hyvissä ajoin ilmoittautunut kuntavaaliehdokkaaksi samaan ryhmittymään, jossa olen ollut vuodesta 2000 alkaen.
Minun on syytä alkaa pohdiskella henkilökohtaisia vaaliteemojani, johon taustaryhmäni tekee perustyötä.
Koulutukseni ja työelämätaustani puolesta arvelen vahvimpia osa-alueita olevan koulutus- ja tekniikkasektori. Sosiaali ja terveyspuolen asiat siirtyvät/siirtynevät ensi valtuustokauden aikana kunnilta maakunnan hoidettavaksi.
Muuten - kuntavaaleihin on enää aikaa runsaat neljä (4) kuukautta.
Lyhyt nettilainaus Suomen Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron laatimasta tiedotteesta:
Mm. tulevat maakuntavaalit asettavat uusia haasteita kunnallisjärjestöille ja piireille. Myös kuntalain muutos tuo muutoksia kunnanvaltuustojen kokoon. Valtuusto voi kuitenkin itse päättää kokonsa, minimirajan puitteissa. Kunnissa tuleekin miettiä, mikä on valtuuston tarkoituksenmukainen koko niin, että se edustaa kattavasti koko kuntaa.
Valtuustojen tuleva rooli selkeytyy täysin vasta sitten, kun itsehallintoalueet ovat käynnistyneet.
Kuntavaalien ehdokashaku on käynnissä. Toivommekin, että jokaisessa kunnallisjärjestössä ehdokkaiden kyseleminen aloitetaan viimeistään heti vuodenvaihteessa.
Vaikka ehdokasasettelu päättyykin vasta 28.2.2017 klo 16, on hyvän vaalimenestyksen vuoksi aloitettava työ jo nyt. Vain vahvalla ehdokaslistalla ja ehdokkaita perehdyttämällä ja osallistamalla päätöksentekoon voidaan vaaleissa saavuttaa valtakunnan kärkipaikka.
Kuntien tehtävät vähentyvät radikaalisti, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Kotikunnan tulevaisuus ratkaistaan näissä vaaleissa.
Kuntavaalipäivä on 9.4.2017. Ennakkoäänestys pidetään 29.3.-4.4.2017.
Miksi?
Siksi, että toivon mm. kylmien tilastolukujen lämmittävän lukijan tutustumaan eri puolueryhmittymien vaaliteemoihin ja lähtemään sitten aikanaan äänestyspaikalle.
Alla olevista taulukoista on luettavissa, että kuntavaalien äänestysprosentti Suomessa on alle 60% . Toisin sanoen neljä kymmenestä suomalaisesta on jättänyt äänestämättä. Nukkuvat-puolue on edelleen kirkkaasti Suomen suurin puolue.
Luonnollisesti pidän kuntavaaliasiaa esillä myös siksi, että olen hyvissä ajoin ilmoittautunut kuntavaaliehdokkaaksi samaan ryhmittymään, jossa olen ollut vuodesta 2000 alkaen.
Minun on syytä alkaa pohdiskella henkilökohtaisia vaaliteemojani, johon taustaryhmäni tekee perustyötä.
Koulutukseni ja työelämätaustani puolesta arvelen vahvimpia osa-alueita olevan koulutus- ja tekniikkasektori. Sosiaali ja terveyspuolen asiat siirtyvät/siirtynevät ensi valtuustokauden aikana kunnilta maakunnan hoidettavaksi.
Muuten - kuntavaaleihin on enää aikaa runsaat neljä (4) kuukautta.
Lyhyt nettilainaus Suomen Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron laatimasta tiedotteesta:
Mm. tulevat maakuntavaalit asettavat uusia haasteita kunnallisjärjestöille ja piireille. Myös kuntalain muutos tuo muutoksia kunnanvaltuustojen kokoon. Valtuusto voi kuitenkin itse päättää kokonsa, minimirajan puitteissa. Kunnissa tuleekin miettiä, mikä on valtuuston tarkoituksenmukainen koko niin, että se edustaa kattavasti koko kuntaa.
Valtuustojen tuleva rooli selkeytyy täysin vasta sitten, kun itsehallintoalueet ovat käynnistyneet.
Kuntavaalien ehdokashaku on käynnissä. Toivommekin, että jokaisessa kunnallisjärjestössä ehdokkaiden kyseleminen aloitetaan viimeistään heti vuodenvaihteessa.
Vaikka ehdokasasettelu päättyykin vasta 28.2.2017 klo 16, on hyvän vaalimenestyksen vuoksi aloitettava työ jo nyt. Vain vahvalla ehdokaslistalla ja ehdokkaita perehdyttämällä ja osallistamalla päätöksentekoon voidaan vaaleissa saavuttaa valtakunnan kärkipaikka.
Kuntien tehtävät vähentyvät radikaalisti, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Kotikunnan tulevaisuus ratkaistaan näissä vaaleissa.
Kuntavaalipäivä on 9.4.2017. Ennakkoäänestys pidetään 29.3.-4.4.2017.
Suora nettilaineus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Koko maa - Puolueiden kannatus
Tiedot päivitetty 6.11.2012, 12.23 Äänioikeutettuja 4 303 064
Äänistä laskettu 100,0% Hyväksyttyjä ääniä 2 493 522
Äänestysprosentti 58,3% Hyväksyttyjä ääniä 2008 2 554 319
Äänestysprosentti 2008 61,3% Hyväksyttyjä ääniä 2011 2 939 571
Äänestysprosentti 2011 70,5% Hylätyt äänet 13 723
Kannatus 2012 Muutos kuntavaalit 2008
Puolue Prosenttia Ääniä Prosenttiyksikköä Ääniä Prosenttiyksikköä Ääniä
KOK 21,9 545 889 -1,6 -53 259 +1,5 -53 249
SDP 19,6 487 924 -1,7 -54 198 +0,5 -73 634
KESK 18,7 465 167 -1,4 -48 033 +2,9 +1 901
PS 12,3 307 797 +7,0 +170 039 -6,7 -252 278
VIHR 8,5 213 100 -0,4 -15 177 +1,3 -72
VAS 8,0 199 615 -0,8 -24 555 -0,1 -39 424
RKP 4,7 117 865 0,0 -2 361 +0,4 -7 920
KD 3,7 93 257 -0,4 -13 579 -0,3 -25 196
Muut 1,7 41 358 -0,8 -20 311 +1,3 +29 595
SKP 0,4 11 174 -0,1 -2 812 +0,1 +1 942
PIR 0,2 5 986 +0,2 +5 986 -0,3 -9 117
ITSP 0,1 1 303 0,0 -179 -0,1 -1 933
M11 0,1 1 258 +0,1 +1 258 -0,2 -6 246
KTP 0,0 704 0,0 -361 0,0 -871
KÖY 0,0 572 0,0 -487 0,0 -763
STP 0,0 538 0,0 -165 0,0 -1 319
VP 0,0 15 0,0 +15 -0,1 -4 270
Tiedot päivitetty | 6.11.2012, 12.23 | Äänioikeutettuja | 4 303 064 |
---|---|---|---|
Äänistä laskettu | 100,0% | Hyväksyttyjä ääniä | 2 493 522 |
Äänestysprosentti | 58,3% | Hyväksyttyjä ääniä 2008 | 2 554 319 |
Äänestysprosentti 2008 | 61,3% | Hyväksyttyjä ääniä 2011 | 2 939 571 |
Äänestysprosentti 2011 | 70,5% | Hylätyt äänet | 13 723 |
Kannatus 2012 | Muutos kuntavaalit 2008 | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
Puolue | Prosenttia | Ääniä | Prosenttiyksikköä | Ääniä | Prosenttiyksikköä | Ääniä |
KOK | 21,9 | 545 889 | -1,6 | -53 259 | +1,5 | -53 249 |
SDP | 19,6 | 487 924 | -1,7 | -54 198 | +0,5 | -73 634 |
KESK | 18,7 | 465 167 | -1,4 | -48 033 | +2,9 | +1 901 |
PS | 12,3 | 307 797 | +7,0 | +170 039 | -6,7 | -252 278 |
VIHR | 8,5 | 213 100 | -0,4 | -15 177 | +1,3 | -72 |
VAS | 8,0 | 199 615 | -0,8 | -24 555 | -0,1 | -39 424 |
RKP | 4,7 | 117 865 | 0,0 | -2 361 | +0,4 | -7 920 |
KD | 3,7 | 93 257 | -0,4 | -13 579 | -0,3 | -25 196 |
Muut | 1,7 | 41 358 | -0,8 | -20 311 | +1,3 | +29 595 |
SKP | 0,4 | 11 174 | -0,1 | -2 812 | +0,1 | +1 942 |
PIR | 0,2 | 5 986 | +0,2 | +5 986 | -0,3 | -9 117 |
ITSP | 0,1 | 1 303 | 0,0 | -179 | -0,1 | -1 933 |
M11 | 0,1 | 1 258 | +0,1 | +1 258 | -0,2 | -6 246 |
KTP | 0,0 | 704 | 0,0 | -361 | 0,0 | -871 |
KÖY | 0,0 | 572 | 0,0 | -487 | 0,0 | -763 |
STP | 0,0 | 538 | 0,0 | -165 | 0,0 | -1 319 |
VP | 0,0 | 15 | 0,0 | +15 | -0,1 | -4 270 |
Lapin vaalipiiri - Kemi - Puolueiden kannatus
Kunnan valtuustopaikat 43
Valtuustopaikkojen muutos 0
Tiedot päivitetty 6.11.2012, 12.23 Äänioikeutettuja 18 274
Äänistä laskettu 100,0% Hyväksyttyjä ääniä 10 010
Äänestysprosentti 55,3% Hyväksyttyjä ääniä 2008 11 145
Äänestysprosentti 2008 60,8% Hyväksyttyjä ääniä 2011 12 194
Äänestysprosentti 2011 66,6% Hylätyt äänet 90
Kuntavaalit 2012 Muutos kuntavaalit 2008
Puolue Prosenttia Paikkoja Ääniä Prosenttiyksikköä Paikkoja Ääniä Prosenttiyksikköä Ääniä
VAS 32,3 15 3 236 -2,2 -1 -617 +4,3 -180
SDP 23,6 10 2 360 -0,6 -1 -333 +4,7 +61
KESK 16,8 7 1 677 -0,6 -1 -261 +2,6 -47
KOK 13,3 6 1 336 -0,6 0 -223 +2,6 +30
PS 8,7 4 874 +6,2 +3 +597 -13,0 -1 779
VIHR 2,3 1 233 -1,1 0 -149 -1,0 -171
SKP 1,3 0 128 -0,4 0 -60 +0,6 +48
KD 0,8 0 79 -0,1 0 -17 -0,7 -98
KTP 0,7 0 73 -0,7 0 -86 0,0 -14
M11 0,1 0 14 +0,1 0 +14 0,0 +2
Kunnan valtuustopaikat | 43 | ||
---|---|---|---|
Valtuustopaikkojen muutos | 0 | ||
Tiedot päivitetty | 6.11.2012, 12.23 | Äänioikeutettuja | 18 274 |
Äänistä laskettu | 100,0% | Hyväksyttyjä ääniä | 10 010 |
Äänestysprosentti | 55,3% | Hyväksyttyjä ääniä 2008 | 11 145 |
Äänestysprosentti 2008 | 60,8% | Hyväksyttyjä ääniä 2011 | 12 194 |
Äänestysprosentti 2011 | 66,6% | Hylätyt äänet | 90 |
Kemi odottaa kiinalaisen Kaidin miljardi-investointia biopolttoainejalostamoon. Tieverkko, rautatie, Lapin ainoa syväsatama ja lentokenttä mahdollistaisivat tuotantorakenteen monipuolistamisen, mutta muutos on hidasta. Vasemmistoenemmistöisen kaupungin keskeisimmät ongelmat ovat rakennetyöttömyys, velkaantuneisuus ja suhdannevaihteluille altis vientiteollisuus. Metsäteollisuuden muutokset ovat vieneet tuhansia työpaikkoja jalostuksesta. Lumilinna, jäänmurtaja Sampo ja Digipoliksen kiitosta saanut toiminta eivät ole onnistuneet luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Kemi toimii silti alueensa keskuksena, jossa naapurikunnista käydään töissä. Tiivis kaupunkirakenne, uudet asuntoalueet meren rannalla, puurakentaminen sekä runsas kulttuuritarjonta houkuttelevat uusia toimijoita. Kemi olisi valmis kuntaliitoksiin naapureidensa kanssa, mutta tunne ei ole aina ollut molemminpuolinen. Kaupungin iso ilo oli PS Kemin nousu viime vuonna Veikkausliigaan.
Kemin asukasluku on 21 758 ihmistä (31.12.2015). Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa.
Osallistu vaalikoneen tekoon
Mikä Kemin asioissa mättää? Mistä pitäisi puhua? Lähetä meille (Yle) kysymys tai kommentti, hyödynnämme niitä kuntavaalikoneen tekemisessä keväällä 2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti