maanantai 28. marraskuuta 2016

Seitsemän asiaa, joihin tunneälykäs ei sorru työelämässä...

En ole ollut työelämässä yli kahdeksaan vuoteen, joten en oikein osaa orientoitua alla olevaan luetteloon täysillä.
Tosin kovin tutulta luettelo tuntuu ja terminologia on tuttua. Tunneälyn lisäksi tilanneäly, nopea reagointi muutoksiin on mielestäni erittäin tärkeä. Käytännön huumorintajukaan ei ole pahitteeksi...

Suora nettilainaus Kauppalehdesta hiukan tuunattuna:

Seitsemän asiaa, joihin tunneälykäs ei sorru työelämässä

Nyrkkiä heiluttava kuski tuskin on tunneälykäs.
Nyrkkiä heiluttava kuski tuskin on tunneälykäs. KUVA: COLOURBOX
Tunneälystä on paljon hyötyä niin kotona kuin konttorilla.
Tunneäly on noussut merkittävään asemaan esimerkiksi ihmisten johtamisessa, eikä syyttä, sillä tunneälykäs esimies osaa esimerkiksi käyttää tunteita tehokkaasti hyväksi ongelmanratkaisussa. 

Tunneälykäs ihminen osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja myös hallitsemaan omia tunteitaan. Tällaisen esimiehen puoleen on helppo kääntyä.
Tunneälykäs myös yleensä voi itse hyvin ja heillä on keskimääräistä vähemmän mielenterveyspulmia.
Airs, Association of Internet Research Specialist luettelee nyt seitsemän sellaista asiaa tai toimintatapaa, joihin tunneälykäs ihminen ei sorru.
Jokainen meistä voi näiden kriteerien avulla mittailla omia tai vaikkapa lähiesimiehen tunneälytaitoja.
Tunneälytaidot ovat seuraavat: 
Hän ei jumiudu muiden ihmisten draamoihin.
Yksi tunneälyn tunnusmerkki on empatiakyky, mutta tälläkin asialla on valtavia eroja.  Tunneälykäs ihminen kuuntele tarkasti, tarjoaa lohtua, on rakastava, mutta myös uskaltaa neuvoa ja tarjota apua. Mutta hän ei salli muiden elämän ja reaktioiden hallita omaa elämäänsä. 
Hän ei syytä.
Tunneälykäs ihminen tuntee itsensä harvoin uhreiksi, ja vielä harvemmin hänestä tuntuu, ettei ratkaisu ole hänen ulottuvillaan. Silti tunneälykäskin ihminen voi valittaa. Mutta sen sijaan, että hän syyttäisi toisia, hään käsittelee rakentavasti ongelmaa.
Hän ei aina sano kyllä - muille ja itselleen.
Tunneälykkyyteen kuuluu empatia, mutta myös varmuus ja itsehillintä. Siksi tunneälykäs harvemmin vastaa kysymykseen esimerkiksi ”En tiedä, ehkä”. Tunneälykäs osaa tehdä lopullisia päätöksiä ja myös pysyä niissä.
Mitä useammin emotionaalisesti älykäs ihminen käyttää oikeuttaan sanoa ”ei” ja mitä useammin hän luottavat tahdonvoimansa, mitä vapaampi hän on keskittymään tavoitteisiinsa ja yleiseen hyvinvointiinsa.

Hän ei juoruile.
Tunneälykkyyteen kuuluu, että antaa määrätietoisesti piupaut juoruille. Tunneälykäs henkilö ymmärtää, että kaikki ihmiset ovat aivan yhtä tärkeitä, ja että virheet tarkoittavat vain mahdollisuutta parempaan.
Hän ei luota toisten onneen tai luottamukseen.
Tunneälykäs ihminen on ”omavarainen” kaikilla elämän alueilla. Siihen kuuluvat myös tyytyväisyys ja mielenrauha. Hän on oppinut, että toisen ihmisen tunteiden varaan ei voi ripustautua. Siinä on pettymyksen riski.
Hän ei alenna itseään.
Suurin osa meistä ei ole osaa vastustaa itsensä alentamista esimerkiksi kaiken maailman pessimistisillä tokaisuilla. Kukapa ei huokaisi joskus, että olisi pitänyt hoitaa homma paremmin tai että on säälittävä persoona. Tunneälykkäällä on kuitenkin kyky hillitä kyynisiä ajatuksiaan. Sen sijaan hän luottaa tosiasioihin.
Hän ei jumiudu menneisyyteen.
Tunneälykäs ihminen ottaa oppia menneestä, mutta ei jää siihen vellomaan. Se sijaan tunneälykäs osaa elää nykyisyydessä. Hänen elämässään on itsetyytyväisyyttä, kiitollisuutta ja ennen kaikkea toivoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti