Olen keskustellut vuosien saatossa useasti järjestö- ja luottamustehtävissä olevien henkilöiden kanssa joulun läheisyyteen liittyvistä - ylimääräisistä, lähes pakollisista jouluaterioista.
Monet tuntuvat olevan aidosti huolissaan, miten ihmeessä he ehtivät joka paikkaan jouluaterioille ja miten paljon ylimääräisiä kiloja tulee, mikäli ei pidä aterioinnissa/herkuttelussaan varansa. Olen kuullut puhuttavan ylimääräisistä "pisteistä"...
Aika-ajoin esiintyy vaatimuksia, että mm. jouluaterioista luovuttaisiin, asiaa perustellaan yleensä säästösyillä. Tosin ns. perisuomalainen kateuselementtikin tuntuu vilahtavan taustalla.
Tottahan se on, että marras- ja joulukuu ovat Suomessa työelämässä oleville pikkujouluaikaa.
Pikkujouluja täydentävät järjestö- ja luottamustehtävissä olevien henkilöiden vuoden viimeisten kokousten yhteydessä usein perinteisesti tarjottavat kokousateriat. Ne on tulkittavissa eräänlaiseksi palkkioksi vuoden aikana tehdystä luottamustyöstä. Viimeisen kokouksen päätteeksi muistellaan yleensä mennyttä vuotta, se on usein miellyttävä yhdessäolon hetki ennen jokaisen henkilökohtaista jouluun rauhoittumista.
Itse en ole niin sanotusti "monessa mukana oleva henkilö", joten em. tyyppiset asiat eivät pääse rasittamaan, varsinkin, kun tarjolla olevista mahdollisuuksista tähänkin saakka olen osittain luopunut - "jättänyt väliin".
Laskeskelin kuitenkin hetki sitten "tukkimiehen kirjanpidolla", että minullakin olisi mahdollisuus osallistua kaiken kaikkiaan marras-joulukuussa yhteensä kuudelle em. tyyppiselle jouluaterialle. Todennäköisesti osallistun kolmeen. Ne ovat lähes pakollisia.
Tiedän useita henkilöitä, joilla em. ateriamäärä on kaksin- jopa kolminkertainen, mikäli he osallistuisivat kaikkiin mahdollisiin. Siinä on kyllä aikataulullisesti tekemistä. Lisäksi elimistö alkaa olla jo kovilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti