keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Suomi > pieni maa, pienet puheenaiheet...

Suomi > pieni maa, pienet puheenaiheet...
Lisäksi tähän maahan sopii vain yksi asia kerrallaan mediafoorumille. Tällä hetkellä se on mokoma "Sipilä/Terrafame-kytkös". Tätä nyt on sitten jauhettu yli kaksi viikkoa. Nyt alkaa riittää. Antaa viranomaiset selvittää jääviysasiat kaikessa rauhassa.

Arvostamani opettaja sanoisi: "Voi järjen valo, miten populistisen turhanpäiväistä!"

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kotimaa    |   Kommentti

Sipilän palomuuri petti Terrafame-päätöksessä – Eikö pääministeri hahmota hyvän hallinnon periaatteita?

Tuorein Talvivaara-jupakka osoittaa taas kerran, että yritysmaailmasta tulleella pääministerillä on edelleen suuria vaikeuksia asettua tehtävänsä edellyttämiin saappaisiin, kirjoittaa kommentissaan HS:n päätoimittaja Antero Mukka.



Pääministeri Juha Sipilä vieraili Terrafamen kaivoksella Sotkamossa 14. marraskuuta 2016.
TODETTAKOON se heti alkuun: minulla ei ole erityistä syytä epäillä pääministeri Juha Sipilän (kesk) syyllistyneen mihinkään väärinkäytöksiin Talvivaara-päätöksissä.
Senkin voin todeta, että mielestäni parin viikon takainen kohu Sipilän Sotkamon-vierailullaan käyttämästä Terrafamen mainospiposta meni överiksi. Karkasi lapasesta.
On jopa harmillista, että esimerkiksi vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön taipumus pöyristyä sosiaalisessa mediassa aiheesta kuin aiheesta vie suomalaista politiikkaa väärään suuntaan. Halpahintainen populismi, harrastettiin sitä minkä puoluetunnuksen alla tahansa, ei edesauta fiksun keskustelukulttuurin kehittymistä.

Silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012.

Niinistöstä itsestäänkin löytyy kuvia Talvivaaran suojatamineissa. Hurskasteluksi siis meni.
NÄISTÄ ALKULAUSEISTAhuolimatta kaikki ei ole maassa kunnossa. Tuorein Talvivaara-jupakka osoitti nimittäin taas kerran, että yritysmaailmasta tulleella pääministerillä on edelleen suuria vaikeuksia asettua tehtävänsä edellyttämiin saappaisiin. Hän ei selvästikään hahmota täysin hyvän hallinnon periaatteita. Hänen kyvyssään käsitellä toimintaansa kohdistuvaa kriittistä tarkastelua on niin ikään puutteita.
Pääministerin ei pitäisi ottaa normaalia vallankäytön valvontaa henkilökohtaisena loukkauksena.
KERRATAANPA vielä, mitä tähän asti on tapahtunut.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi pari viikkoa sitten entistä Talvivaaran kaivosta pyörittävälle Terrafame Groupille sadan miljoonan euron lisärahoituksen. Vähän myöhemmin selvisi, että Sipilän sukulaisten omistama kajaanilaisyritys Katera Steel on saanut puolen miljoonan euron arvoisen tilauksen kaivosyhtiöltä.
Tästä nousi kysymys siitä, oliko Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä asiassa. Vaikuttiko pääministeri rahoituspäätökseen sen takia, että sukulaisten firma hyötyisi?
Kateran pääomistajiin kuuluu Sipilän enoja ja serkkuja. Lisäksi Sipilän perustama ja nykyään hänen lastensa omistama Fortel Invest omistaa Katerasta viisi prosenttia.
SIPILÄ VASTASI Ylen esille nostamaan jääviyskysymykseen blogissaanperjantaina. Hän selitti, ettei Katera oikeasti ole hänen isoisänsä perustama. Hän syytti uutista vihjailevaksi ja arvosteli sukulaistensa vetämistä jupakkaan mukaan.
”Minä kestän sen, että minua hakataan median puolelta, mutta sitä en hyväksy, että lapset ja sukulaiset vedetään asemani vuoksi lokaan. Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia”, pääministeri kirjoitti.
Tarkalleen ottaen Sipilän isoisä toden totta perusti 1960-luvun alussa firman, joka alkuun tunnettiin nimellä Hitsaus ja levytakomo ky. Nykyään sama firma toimii Katera Steelin nimellä.
Tältä osin Sipilän puolustuspuhe oli siis silkkaa saivartelua.
LAUANTAINA Sipilä kertoi pyytäneensä oikeuskanslerilta selvitystä siitä, oliko hän ollut jäävi päättämään Terrafamen pääomituksesta. Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina hän suostui myöntämään, että ”jatkossa pitää arvioida joka kerta erikseen, onko olemassa kytköksiä, jotka aiheuttaisivat esteellisyyden”.
Samalla hän heitti jo asiaa leikiksi kertomalla kansanedustajasta, joka aikoisi tehdä perustuslakivaliokunnalle ehdotuksen siitä, että pääministerillä ei saa olla sukulaisia.
Pääministeri Sipilä on kommenttiensa perusteella pahasti hakoteillä. Kysymys esteellisyydestä on keskeisiä hyvän hallinnon periaatteita. Kysymys on luottamuksesta koko demokraattiseen päätöksentekoon, eikä siihen kohdistuvaa huomiota pidä kuitata vitsailemalla.
Kysymys ei ole siitä, onko Sipilä toiminut vilpillisesti, vaan siitä, ettei tällaista asetelmaa pitäisi ylipäänsä päästää syntymään. Siis tilannetta, jossa luottamus päätöksentekoon voi kansalaisten silmissä vaarantua.
Kysymys ei ole siitäkään, etteivätkö pääministerin sukulaiset saisi harjoittaa liiketoimintaa, vaan siitä ymmärtääkö pääministeri itse asemansa. Jos näyttää olevan vähäistäkään syytä epäillä, että tekeillä oleva päätös voi tuottaa taloudellista hyötyä hänelle itselleen tai hänen lähipiirillään, on päätöksenteosta alun perinkin syytä jättäytyä sivuun.
Jos tämä harkinta tapahtuu vasta jälkikäteen, on jotain jo mennyt pieleen.
TIEDOTUSVÄLINEET eivät ole tälläkään kertaa kiusaamassa Sipilää henkilönä, vaan tekemässä perustehtäväänsä poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon avoimuuden puolesta. Mahdollisista kytköksistä kertominen on viestinten velvollisuus.
Sipilän tapauksella on yhtymäkohtia siihen tilanteeseen, jossa Yhdysvaltain presidentiksi valittu Donald Trump on virkaan astuessaan. Trumpin mittavat liiketoimet eri puolella maailmaa synnyttävät asetelman, jossa hän kohtaa ennennäkemättömän eturistiriidan virkatointensa ja liiketoimiensa välillä.
Laki ei vaadi presidenttiä luopumaan liiketoimistaan tai omaisuudestaan. Käytännössä useat Trumpin varakkaista edeltäjistä ovat siirtäneet kautensa ajaksi liiketoimet riippumattoman edusmiehen hallintaan. Ilmauksella ”blind trust” viitataan siihen, ettei oikealla omistajalla ole edes tietoa saati vaikutusvaltaa siihen, miten omaisuuseriä tuon ajan hoidetaan. Tällä ratkaisulla torjutaan ennalta mahdolliset jääviystilanteet.
Trumpin on arvioitu siirtävän liiketoimintansa lastensa hoidettavaksi presidenttivuosien ajaksi. Toisin sanoen ”riippumattomina edunvalvojina” toimisivat muun muassa hänen tyttärensä ja vävynsä.
Asiantuntijat ovat tyrmänneet ratkaisun mahdottomana. On vähintäänkin epäuskottavaa, että Trump pystyisi luomaan perheensä sisälle sellaisen palomuurin, joka suojaisi häntä eturistiriidoilta. Kun Ivanka-tytär matkaa ulkomaille tekemään bisnestä, on ilmeistä että vastapuoli kokee asioivansa samalla Yhdysvaltain hallinnon kanssa. Puurojen ja vellien erottaminen toisistaan on erityisen vaikeaa, kun koko Trumpin imperiumi tunnetaan tulevan presidentin nimellä. Yhteyttä ei tarvitse etsiä yritysrekisterin tiedoista.
Vain mielikuvitus on rajana sille, millaisille lehmänkaupoille tämä avaa ovet.
Mikä vaikutus tällä asetelmalla on Trumpin hallintoa ja koko Yhdysvaltain poliittista järjestelmää kohti tunnettuun luottamukseen?
SUOMESSA JUHA SIPILÄ luopui kaikista olennaisista yritysomistuksistaan vuonna 2013 jo ennen nousuaan pääministeriksi. Tässä hän toimi oikein ja varmasti hyvässä uskossa. Ajatustasolla hän ei kuitenkaan vienyt puhdistautumisriittiään loppuun asti.
Lähipiirinsä suhteen Sipilän toimintamahdollisuudet ovat suuremmat kuin Trumpin. Kyse ei ole sittenkään merkittävästä yritysimperiumista, vaan sukulaisten suhteellisen rajatuista liiketoimista. Kun nämä ovat pääministerillä hyvin tiedossa, hän myös halutessaan osaa jäävätä itsensä niistä päätöksistä, joissa esteettömyys voi vaarantua.
Nyt palomuuri ei ollut riittävä, eikä uskottava.
Pääministerin kuuluu vahvistaa luottamusta demokratiaan, ei heikentää sitä. Siksi myös Sipilän kannattaa tarkistaa käsityksensä siitä, miten yleisen ja yksityisen edun ajaminen pidetään erossa toisistaan. Omassa firmassa sukulaisia voi suosia, politiikassa ei. Eikä se riitä, että kieltää suosivansa, vaan toiminnan pitää myös näyttää siltä.
Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti