Salatut ja sallitut päiväunet – mutta miksi niistä tunnetaan syyllisyyttä?

Eläkkeellä ollessaan on tiettyjä vapauksia. Päivänokoset voi ottaa milloin tahansa, jos siltä tuntuu. 

Ympäristön suhtautuminen asiaan on perinteisen luterilainen. Jos et vastaa puhelimeen välittömästi tai aukaise ovea ovikellon ensimmäisen soiton jälkeen "alta-aikayksikön", saattaa saada vastattavakseen kysymyksen:"Olitteko te nukkumassa?" 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Salatut ja sallitut päiväunet – mutta miksi niistä tunnetaan syyllisyyttä?

Iltapäivänokoset poistavat väsymystä, ja ne voivat olla ihana nautinto. Joillekin päiväunista tulee huono omatunto. Tutkija Pälvi Rantala halusi selvittää, miksi.

LAPIN UUTISET15.10.  15.50PEKKA AHO

Pälvi Rantala kokee tarvitsevansa lepohetken iltapäivisin. Kotona hän torkahtaa olohuoneen sohvalla huovan alla.

 

Leena Talvensaari, teksti Pekka Aho, kuva

Tutkija Pälvi Rantala on tehnyt sen tänäänkin. Hän on vetäytynyt iltapäivällä työpaikkansa lepohuoneeseen ja torkkunut siellä puolisen tuntia.

– Yleensä en nukahda kunnolla, mutta pääsen jonkinlaiseen rentouttavaan horrokseen. Se antaa uutta energiaa loppupäiväksi.

Rantala tietää, että torkut kesken työpäivän herättävät ristiriitaisia tunteita. Arkipuheessa niille naureskellaan tai niitä pidetään sopimattomana laiskotteluna. Monet asiantuntijat sen sijaan suosittelevat torkkuja, koska niiden ajatellaan tehostavan työtä ja auttavan jaksamaan.

Suomalaisten moninaisesta suhtautumisesta päiväuniin Rantala puhuu myös kirjassaan Nokkaunia ja tehotorkkuja – Tutkimusmatka päiväunien kulttuurihistoriaan. Siinä Pälvi Rantala kertoo suomalaisten päiväunitavoista, mutta pohtii samalla, voiko päiväunien kautta tarkastella myös suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää.

– Kysymys ei ole vain päiväunista, vaan yleisemminkin oman ajan hallitsemisesta ja työpäivän jaksottamisesta. Siihen ei ole monellakaan mahdollisuutta, koska työtä mitataan yhä yleisesti ajassa, vaikka voisi olla hyödyllisempää mitata sitä suorituksina ja aikaansaamisena, Rantala sanoo.

Kun taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen muutama vuosi sitten kertoi ottavansa työpäivän aikana torkut, aiheesta nousi kiivas keskustelu. Vartiaista pidettiin etuoikeutettuna, mutta hänen “tehouniaan” myös puolustettiin.

Vartiaisen esiintulon jälkeen power nap -ilmiö on tullut Suomessa tutummaksi.

Voimatorkkujen tai tehotorkkujen ottaminen on Pälvi Rantalan mukaan joissakin yrityksissä jo arkipäivää.

Suurin osa suomalaisista nukkuu kuitenkin päiväunet kotonaan. Tätä todistaa myös Rantalan tekemä kysely, jossa 237 vastaajaa kertoi suhteestaan päiväuniin.

Kaikki vastaajat tosin eivät nukkuneet päiväunia, koska pitivät niitä tarpeettomina tai velton ihmisen merkkinä.

Kyselyn vastauksista selviää, että päiväunilla on nukkujilleen monta merkitystä.

Joillekin nokoset voivat olla vain välttämätön paha: ne poistavat väsymystä ja lyhentävät univelkaa.

Toisille päiväunet rituaaleineen tuottavat suurta nautintoa. Ne kruunaavat vapaapäivän tai tuovat pienen onnenhetken kiireiseen arkeen.

– Päiväuniin liittyy eräänlaista arjesta irrottautumista. Nukkuessa voi hetkeksi vetäytyä omaan tilaan ja rauhaan, Pälvi Rantala sanoo.

Kaikki eivät pysty nauttimaan päiväunista, vaan kokevat niistä huonoa omaatuntoa.

Etenkin naispuoliset vastaajat kertovat “pään sisäisestä tehokkuusajattelusta”: päiväunia ei voi ottaa, ellei niitä ole ansainnut.

– Itselleen antaa luvan levätä vasta sitten, kun on tehnyt sen ja sen työn. Siinä vaiheessa kun kaikki työt on tehty, tilaisuus päiväunien ottamiseen saattaakin olla jo ohitse.

Kielteinen suhtautuminen päiväuniin juontaa paljolti juurensa luterilaiseen työetiikkaan, joka Pälvi Rantalan mukaan edelleen vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Nukkuminen on pois tuottavasta ajasta, ja siksi päiväunet ovat joillekin salainen pahe.

Toisaalta nykyinen hyvinvointitrendi on tehnyt päivätorkuista entistä hyväksytymmät. Unen ja levon merkitys tunnustetaan, ja siitä puhutaan ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Rantala toivoo, että päiväuniin suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin liikuntaan.

– Enää ei pidetä outona, jos joku käy ruokatunnilla kuntosalilla. Miksei päiväunien ottaminen voisi olla samanlainen juttu?

Pälvi Rantalalle päiväunet merkitsevät levon lisäksi myös luovaa tilaa. Samanlaisista kokemuksista kertoivat myös jotkut kyselyyn vastanneet: päiväunet tuottavat ideoita ja oivalluksia.

– Aivot tarvitsevat joutilaisuutta ja tilaa, jossa ei aktiivisesti tarvitse ajatella mitään. Silloin saattaa syntyä uusia ideoita tai ajatuskulkuja, jotka muuten jäisivät syntymättä.

KIRJA

Nokkaunia ja tehotorkkuja

Rovaniemeläisen kulttuurihistorioitsijan Pälvi Rantalan kirja julkaistaan 27. lokakuuta Helsingin kirjamessuilla.

Kirjan on kustantanut Lapin yliopistokustannus, ja se liittyy Lapin yliopiston New Sleep Order -hankkeeseen.

Kirja käsittelee aikuisten nukkumista päiväsaikaan ja keskittyy etenkin muuttuvan työelämän normeihin suhteessa päiväuniin.

Kirjan yksi lähdeaineisto on päiväunikysely, johon on vastannut 237 henkilöä. Heistä suurin osa on naisia