Pekka Ervasti: Massia masuunista
On täyttä puppua, ettei muka valtio-omisteisissa firmoissa olisi meno muuttunut. Potkut saanut Outokummun pomo vei tällä kertaa pesästä vain 1,5 miljoonaa, kun edeltäjä sentään nappasi 1,9 miljoonaa, kirjoittaa Pekka Ervasti blogissaan.
Kauhea huuto ja mekastus on ollut pääministeriä ja presidenttiä myöten, kun teräsfirma Outokumpu antoi fudut toimitusjohtaja Mika Seitovirralle ja luki tälle lopputiliksi käteen 1,5 miljoonan litviikin.
Seitovirran kultainen kädenpuristus perustui selkeään, kirjalliseen sopimukseen, ja kyllähän hänen saavutuksensa ovat ennätykselliset. Harva toimari saa firman pörssiarvon romahtamaan 88 prosenttia neljässä vuodessa. Se on teräksenluja saavutus ja ansaitsee asianmukaiset myötäjäiset.
Siinä suolainen kyynel vierähti karheille poskipäille, kun Outokummun hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila kiitteli pois potkaistua toimaria: "Haluan koko hallituksen puolesta kiittää Mika Seitovirtaa hänen vahvasta sitoutumistaan ja panoksestaan yhtiön hyväksi."
Ollila tuntee lahjakkuuden, kun näkee sellaisen. Hänhän oli myös Nokian hallituksen puheenjohtaja Stephen Elopin aikana. Se mies taitaa olla Suomen taloushistorian kallein kupru.
Toivottakaamme Seitovirralle voimaa taakse, kun 53 vuoden kypsään ikään ehtinyt mies ajetaan kylmästi kadulle duunia etsimään. Tuossa iässä se ei enää ole helppoa, vaikka kuinka olisi kiitelty ammattireiska. Nuoret, uratietoiset ja pipopäiset hipsterit huristavat rullalaudalla ohi niin, että heilahtaa.
Se tässä yleisessä älämölössä olisi kuitenkin syytä muistaa, että Outokumpu on selvästi parantanut tapojaan.
Kun edellinen toimitusjohtaja, vuorineuvos Juha Rantanen sai 2011 potkut, hänelle maksettiin erorahaa 1,9 miljoonaa euroa. Se on sentään 400 000 enemmän kuin Seitovirralle. Erotuksella yksi työvuoro valssaa terästä satoja kilometrejä.
Rantasen lähdön askelmerkit olivat myös monipolvisemmat kuin Seitovirran tylyt potkut.
Outokummun hallituksen silloinen puheenjohtaja, EK:n entinen puheenjohtaja Ole Johansson laski Rantasen kanssa, että loparit on parempi antaa muutamaa kuukautta ennen toimitusjohtajan vetäytymistä hyvin ansaitulle puolen miljoonan eläkkeelle. Jos Rantanen ei olisi saanut ennenaikaisia potkuja, vaan olisi jäänyt normaalissa järjestyksessä eläkkeelle, parin miljoonan eroraha olisi kadonnut kuin pieru masuuniin.
Sittemmin on Etelärannan suunnassa suhtautuminen erorahoihin jyrkästi muuttunut. Nyt Palacen suunnasta kritisoidaan ankarasti sitä, että Postin henkilöstöllä on irtisanomistilanteessa peräti vuoden erorahajärjestely. Siis kaikilla postilaisilla, ei vain toimitusjohtajalla. Se on väärin! Sellaisesta järjestelystä on päästävä eroon. Se tulee työnantajalle aivan liian kalliiksi.
Nyt on myös valtion omistajaohjausministeri ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jyrähtänyt Outokummulle. Peittäkää lasten korvat ja istukaa tukevasti, sillä siteeraamme tässä pääministeriä sanatarkasti.
Varoitus! Varoitus! Tässä se tulee:
"Minusta tämmöiset ovat ylisuuria!"
Pahoittelemme vielä kerran, että jouduimme tässä toistamaan Sipilän raakasanaisen tuomion ihan sanasta sanaan, mutta se on median tehtävä. Älkää valittako Julkisen sanan neuvostoon.
Tuollaisen ärjäisyn jälkeen luulisi jotain tapahtuvan. Valtion salkkua vartioivilla Solidiumin pojilla varmasti räätälillä teetetyn liituraitapuvun puntti jo tutisee.
Sipilän reaktiosta voi päätellä, että jos ei meno muutu valtio-omisteisissa yhtiöissä, kohta päät lentelevät kuin viiriäiset keväällä.
Satavarmasti, kun seuraava Outokummun toimari saa potkut, eroraha on korkeintaan miljoonan euron luokkaa.
Joku roti se olla pitää.
Pekka Ervasti
Kirjoittaja on politiikan erikoistoimittaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti