Käväisin iltapäivällä etsimässä matoja tontin kulmalla olevasta pienestä miniperunapellosta. Eipä juuri matoja löytynyt - ainoastaan kaksi - mutta löytyi kuusi keskikokoista perunaa.
Madot saivat jäädä odottamaan ensi kesää mutta perunat otin talteen, sillä päätin tehdä itselleni perusruokaa, pelkistettyä perusruokaa.
Yleensä en ruokia kovikaan paljon valmista, mutta vaimoni on tämän viikon Helsingissä "syyslomalastenlikkana", joten on tultava toimeen omin, vaatimattomin konstein.
Pesin huolellisesti em. perunat ja keitin ne. Söin ne voin, ruisleivän ja maidon ryydittäminä.
Tuli tunne, että olisin syönyt uusia perunoita! Oikeastaan uusiahan ne olivatkin. Kyllä perusruoka on hyvää.
Niin miksi vielä matoja etsin? Ajattelin vielä käväistä merellä jigiongella/syyspilkillä. Jos sinne menen, onneksi on yksi perattu särki pakastimessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti