Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Syyrian mutkikas valtapeli – katso grafiikasta liittolaiset ja viholliset
Kohta viisi vuotta kestänyt Syyrian sota on vaatinut yli 250 000 kuolonuhria ja karkottanut kodeistaan 12 miljoonaa syyrialaista.
Syyrian nykyhallinnon ystäviksi ja vihollisiksi on asettunut iso joukko valtapolitiikan pelaajia.
Kansannousu Syyrian itsevaltaisen presidentin Bashar al-Assadin hallintoa vastaan alkoi arabikevään tuoksinassa maaliskuussa 2011.
Hallituksen rajut otteet kansannousun tukahduttamiseksi johtivat sisällissotaan, jossa vastakkain ovat Assadin shiialaisten alaviittien armeija ja sunnikapinallisten taistelijat.
Ulkovallat ovat sekaantuneet sotaan ponnella, viimeksi Venäjä joka aloitti syyskuun lopussa 2015 ilmaiskut Syyriaan. Presidentti Assad saa tukea myös Iranilta ja Libanonin Hizbollah-taistelijoilta.
Assadia vastassa laaja rintama
Assadia vastustavat voimat koostuvat kymmenistä ryhmittymistä, maltillisista hallituksen vastustajista islamistiseen Isisiin. Sunnikapinallisten tärkein tukija on Saudi-Arabia.
Yhdysvallat tukee presidentti Assadia vastustavia maltillisia kapinallisia. Samalla sen johtama koalitio on elokuusta 2014 lähtien tehnyt ilmaiskuja islamistista Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa.
Syyrian kurdit vastustavat niin Assadin hallintoa kuin terroristijärjestö Isisiäkin. Turkki puolestaan käy omaa sotaansa kurdien ääriaineksia vastaan.
Tässä grafiikassa esitellään Syyrian sodan liittolaiset ja viholliset.
Yhdysvallat kokosi syyskuussa 2014 laajan liittouman islamistista Isisiä vastaan. 60 maan liittoumassa ovat mukana keskeiset Euroopan Nato-maat ja viisi Persianlahden arabiliittolaismaata. Syyrian sisällä Yhdysvallat on aseistanut ja kouluttanut maltillisia kapinallisia. Yhdysvallat haluaa kansanmurhaan syyllistyneen presidentti Assadin syrjään maan johdosta.
Venäjä on ollut Syyrian liittolainen jo 1980-luvulta alkaen. Venäjän tuki Syyrian nykyjohdolle nousi uudelle tasolle pari viikkoa sitten, kun Venäjä aloitti Syyrian kapinallisia vastaan suunnatut ilmaiskut. Iskuja on tehty sekä presidentti Assadia vastustavia maltillisia kapinallisia että islamistista Isiä vastaan.
Sunnilaisista arabimaista Saudi-Arabia ja Qatar ovat olleet Syyrian kapinallisten keskeiset rahoittajat. Terrorijärjestö Isisin voimakas eteneminen Syyriassa ja Irakissa herätti kuitenkin huolta Persianlahdella ja alueen maat liittyivät mukaan Isisiä vastustavaan koalitioon. Saudi-Arabia vastustaa Syyrian nykyhallintoa ja on sen kaatamiseksi tukenut myös kovan linjan islamisteja, muun muassa jihadistien Al Nusran rintamaa.
Syyria on ollut Iranin islamilaisen tasavallan läheisin arabiliittolainen. Syyria tuki Irania vuosien 1980–1988 sodassa arabimaa Irakia vastaan. Iran puolestaan on tukenut presidentti Assadia Syyrian kansannousun alusta alkaen. Iranilla on Syyriassa huomattava määrä sotilaallisia neuvonantajia ja sotilaita. Aseellista apua Iran on kanavoinut Syyriaan myös Libanonissa päämajaansa pitävän Hizbollahin kautta.
Turkki on ollut läheisessä yhteistyössä Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden arabimaiden kanssa Syyrian Assadin kaatamiseksi. Se on tukenut Assadia vastustavia kapinallisia. Turkin päätavoite on kuitenkin estää Syyrian kurdeja muodostamasta omaa valtiota Pohjois-Syyriaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti