Datakeskukset – Mitä ne ovat?
Oletko selannut tänään Facebookia, lähettänyt WhatsApp-viestejä, hakenut tietoa Googlesta tai käyttänyt verkkopankkia? Kaikkeen tähän on tarvittu datakeskuksia.
Datakeskuksia eli palvelinkeskuksia käytetään netin valtavien tietomassojen tallentamiseen ja käsittelyyn. Palvelinkeskukset ovat paikkoja, missä internetissä oleva tieto "sijaitsee".
Esimerkiksi jos lataat Facebookiin uuden profiilikuvan, se saattaa tallentua palvelinkeskukseen Ruotsin Luulajassa.
Datakeskusten sisällä on valtava määrä tietokoneita ja kaapeleita. Koneet pinotaan tyypillisesti päällekkäin teräksisten palvelinkaappien sisään.
Palvelimet kuumentuvat käytössä, minkä vuoksi datakeskuksissa pitää olla tehokas jäähdytysjärjestelmä. Räkeissä hikoilevat tietokoneet hajoavat, mikäli lämpötila nousee liikaa.
Isot palvelinkeskukset ovat teollisen kokoluokan tuotantolaitoksia, joiden jäähdyttämiseen tarvitaan järeitä järjestelmiä pitkine putkiverkostoineen. Palvelinkaappien lomassa kulkiessa tulee tästä huolimatta kuuma.
Sähkökatkoksien varalta palvelinkeskuksissa on varavoimageneraattorit, joita pyöritetään esimerkiksi dieselillä. Palvelinkeskusten alueella täytyy siis olla polttoainesäiliöitä pahan päivän varalta.
Palvelimilla säilytetään tietoja, jotka eivät saa päätyä muiden ihmisten tai yritysten nähtäväksi. Palvelinkeskusten tietoturvan täytyy olla siis äärimmäisen hyvä.
Palvelinkeskuksia pyörittävät yritykset eivät turvallisuussyistä halua usein kertoa palvelinkeskusten sijaintia. Myös kohteiden kuvaaminen sisältäpäin on usein kiellettyä.
Palvelinkeskukset näyttävät ulospäin monesti tylsiltä varastorakennuksilta. Keskuksia on rakennettu myös vanhoihin tehdaskiinteistöihin, kuten Google teki Haminassa.
Palvelinkeskuksia rakennetaan koko ajan lisää, sillä tietoliikenteen määrä kasvaa kovalla vauhdilla. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että ihmiset tallentavat entistä laadukkaampaa videota nettiin.
Jotkut yritykset, kuten Tieto ja Fujitsu, myyvät datakeskuspalveluita muille yrityksille ja valtionhallinnolle. Näin yritysten ja organisaatioiden ei siten tarvitse itse omistaa ja huoltaa isoa määrää palvelimia.
Toisaalta suurilla internetjäteillä, kuten Facebookilla, Googlella ja Microsoftilla on omat datakeskukset palveluiden pyörittämistä varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti