maanantai 12. lokakuuta 2015

Keväällä 2015 valittu eduskunta jatkaa tehtävässään,..

Mitä virkaa galluprumballa?

 | Julkaistu 12. 10. 2015 11:13
Kiitän kaikkia viime viikon keskusteluihin osallistuneita kommentaattoreita. Jostain syystä, en tiedä mistä, olimme keskusteluissa hieman etuajassa. Timo Soinista ja perussuomalaisista puhuttiin meillä jo maanantaina 5.10. ja tiistaina 6.10. aloitimme keskustelun Antti Rinteestä ja demareista.
Onnittelut kommentaattoreillemme, jotka näin osoittivat haistavansa politiikan tuulet etukäteen.

Sillä  kappas vain: torstaina 8.10. julkistettiin Ylen/Taloustutkimuksen gallup, joka näytti perussuomalaisille suurta laskua ja yhtä suurta nousua demareille.  Siitä tuli loppuviikon kansallinen puheenaihe.

Mutta tällä viikolla palaamme arkeen. Gallupit ovat gallupeja, kuten Soini pitää tapanaan sanoa, oli tulos perussuomalaisille sitten huono tai hyvä.

Näinhän se on. Politiikan rakenteet saattavat hetkeksi horjahtaa mielipidemittauksista, mutta tokenevat yleensä nopeasti. Keväällä valittu eduskunta jatkaa tehtävässään, ja eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus uurastaa yhteisen hyvän eteen niin kuin ennenkin.

Onko niin, että me innostumme gallupeista vähän turhan helposti? Kun uudet mielipidemittausnumerot jysähtävät ruudulle, tuntuu muutaman päivän ajan, että nyt vuoret järkkyvät. Sitten kaikki palaa ennalleen. Seuraaviin vaaleihin on vielä 1,5 vuotta, sillä huhtikuun alussa 2017 pidetään kuntavaalit.

Sysäyksen tähän itsekriittiseen pohdiskeluun sain Eija Sahan tämän aamun kirjoituksesta HS:n mielipidesivulla. Saha kysyy: Hoitavatko gallupprosentit Suomen taloutta ja miten? Millä tavoitteilla galluprumbaa pyöritetään?

Otetaan tämä aihe pohdittavaksi. Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Mitä virkaa galluprumballa?

Päivän lukuvinkki:
”Muutama päivä sitten saimme galluptuloksen puolueiden kannatusprosenteista. Nyt puolueiden johtajat miettivät syitä kannatuksensa muutokseen sen sijaan, että he miettisivät, miten Suomi saataisiin vientikelpoiseksi. Nämä gallupit tuodaan kuukausittain esiin.
Eduskuntavaaleissa päätimme, ketkä voisivat hoitaa asioita seuraavien neljän vuoden aikana. Mitä asiaa ajaa tieto, että esimerkiksi voittaneen keskustapuolueen kannatusprosentti on tänään 23, ensi kuussa 21, seuraavassa kuussa 22, vuoden päästä 18 ja seuraavana vuonna 24? Ainakaan minua se ei kiinnosta, koska en voi vaikuttaa hallitukseen ennen kuin seuraavissa vaaleissa.

Hoitavatko gallupprosentit Suomen taloutta ja miten? Millä tavoitteilla galluprumbaa pyöritetään?

Eija Saha
Helsinki”
Helsingin Sanomat Mielipidesivu 12.10. 2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti