Koko järjestöfuusio, mahdollinen uusi keskusjärjestö perustuu puhtaasti puoluepolitiikkaan, vaikka sitä on mainostettu poliittisesti sitoutumattomana. Kukaan Suomessa ei voi olla niin naiivi, että uskoo edelliseen.

Sekä SDP että Vasemmistoliitto ovat - tällä hetkellä - niin heikossa hapessa, että oli pakko keksiä "jotain uutta" > Heureka! Uusi keskusjärjestö! Siinä se on ...

Niin kauan kun kaikki nykyiset keskusjärjestöt eivät ole asiassa täysillä mukana, hanke ei toteudu. 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

PÄÄKIRJOITUS

Järjestöfuusio etenee nilkuttaen

6.10.2015 4:30

PolitiikkaTyömarkkinat

Palkansaajat. Työmarkkinatilanne on tehnyt särön palkansaajajärjestön välille. Tästä huolimatta Lauri Lylyn (vas.) SAK ja Antti Palolan (oik.) STTK neuvottelevat yhteisen keskusjärjestön perustamisesta. Sture Fjäderin Akava on jättäytynyt neuvottelujen ulkopuolelle. KUVA: ATTE KAJOVA

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut kilpailukyvyn parantamiseksi osuvat mielenkiintoiseen ajankohtaan, sillä samaan aikaan yritetään taustalla synnyttää palkansaajien ammattiliitoille uutta keskusjärjestöä.

Mukana neuvotteluissa ovat SAK, STTK sekä Akavan liitoista Insinööriliitto.

Hanketta valmistelevien työryhmien on määrä saada esityksensä valmiiksi vielä marraskuun aikana. Kaikkiaan 49 liittoa pitää asiasta kokouksen marraskuun viimeisenä päivänä. Uusi keskusjärjestö voisi aloittaa toimintansa vuonna 2017.

Hanke oli jo alunperin haastava, nyt tuokin ilmaisu voi olla jo liian lievä.

SAK:n ja STTK:n yhteistyö on saanut vakavan särön. Taustalla on suhtautuminen hallituksen niin sanottuihin pakkolakeihin ja työmarkkinajärjestöjen vastaukset niihin.

STTK, kuten myös Akava, ilmoittivat vain kaksi päivää ennen palkansaajien suurta mielenilmausta sitoutuvansa hallituksen tavoitteeseen viiden prosentin kilpailukykyloikasta.

SAK:lle tämä ei käynyt, ja STTK:n ilmoituksen ajankohtaa pidetään Hakaniemessä selkäänpuukotuksena.

Fuusiota on perusteltu kustannussäästöillä ja vahvemmalla edunvalvonnalla. Onhan vastapuolella Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), joka syntyi kymmenen vuotta sitten Palvelutyönantajien (PT) ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) fuusiossa.

Yhdistymisellä on ollut selkeät etunsa. Toisaalta EK:ta on kritisoitu hahmottomuudesta, onhan sen katon alla myös ristikkäisiä intressejä.

Palkansaajapuolella suurimmilta ristiriidoilta vältyttiin, kun Akava päätti keskusjärjestönä jättäytyä neuvottelujen ulkopuolelle. SAK:n ja STTK:n intressit on helpompi sovittaa yhteen, mutta helppoa ei ole sekään.

Uusi keskusjärjestö olisi poliittisesti sitoutumaton. Tätä on virallisesti myös SAK, mutta sillä on tiiviit siteet vasemmistoon, erityisesti SDP:hen. Nämä siteet pitäisi nyt katkaista.

Vähäinen seikka ei ole päämajan sijaintikaan. SAK:n olisi vaikea lähteä Hakaniemestä, mutta helppoa ei ole myöskään STTK:n muuttaminen Pitkänsillan yli. Historian painoarvo on suuri.

Keskusjärjestön fuusion merkitystä ei tosin pidä liioitella. Todellinen valta säilyy jatkossakin liitoissa, jotka jatkavat toimintaansa entisellään.

Fuusion valmistelut ovat jo edenneet niin pitkälle, että söisi koko ay-liikkeen arvovaltaa, jos ne nyt pysäytettäisiin. Uusi keskusjärjestö tarjoaisi palkansaajien edunvalvonnalle mahdollisuuden uusiutua. Tämän tarpeellisuuden näkevät monet myös ay-liikkeen sisällä.

Vähäinen seikka ei ole päämajan sijaintikaan. SAK:n olisi vaikea lähteä Hakaniemestä, mutta helppoa ei ole myöskään STTK:n muuttaminen Pitkänsillan yli.”