SAK:ssa on noin 1.000.000 jäsentä, STTK:ssa noin 600.000 jäsentä ja Akavassa hiukan vajaa 600.000 jäsentä tällä hetkellä.
Niin sanottuja maksavia jäseniä kaikissa keskusjärjestöissä on huomattavasti vähemmän.
Kahdessa ensimmäisessä jäsenmäärä on ollut viime vuosina laskussa ja viimeksi mainitussa nousussa...
Kahdessa ensimmäisessä jäsenmäärä on ollut viime vuosina laskussa ja viimeksi mainitussa nousussa...
Olemme nähneet viime aikoina iloisia demaritaustaisia ammattiyhdistysjohtajia, keskusjärjestöjohtajia (Lyly ja Palola) kertomassa uudesta, mahdollisesta suurjärjestöstä. Varmaan syytä iloon onkin, sillä kannatusluvut muuten vaalikentillä mm. lähestyvissä eduskuntavaaleissa, ovat todennäköisesti murheelliset, mikäli jotain uutta ei "keksitä"...
Tosin Antti Palola ei kukaties ole pesunkestävä, aatteellinen demari. Väitetään jopa, että mies taitaa olla peräti piiloporvari - mene ja tiedä...
Tapahtui mitä tahansa, Akava jatkaa itsenäisenä jatkossakin - hyvä niin.
Todettakoon, että itse olen peruskoulutukseltani paperi-insinööri + pedagogiset ja hallinnolliset opinnot ja hankkinut perheelleni toimeentulon opetustehtävissä. Maksan tällä hetkellä Insinööriliiton eläkeläisjäsenmaksun vuosittain.
Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n jäsenmaksusta minulla on vapautus tultuani valituksi taannoin yhdistyksen kunniajäseneksi.
Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n jäsenmaksusta minulla on vapautus tultuani valituksi taannoin yhdistyksen kunniajäseneksi.
Itse olen käynyt aktiivisena ammattiyhdistysaikanani yhden pienimuotoisen "järjestösodan" ammatillisella sektorilla vuosina 1975-1995, se riittää minulle.
Olen ollut vuodesta 2008 lähtien varsin tyytyväinen opetusalan eläkeläinen Kemistä...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Palkansaajien uusi suurjärjestö voisi aloittaa jo vuonna 2016
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Uuden, nykyiset palkansaajakeskusjärjestöt ainakin osin yhdistävän suurjärjestön uskotaan aloittavan toimintansa jo vuoden 2016 aikana. Se on tavoitteena niillä liitoilla, jotka ovat hankkeen takana jo nyt.
Selvittelyyn mukaan lähtevien liittojen määrä selvinnee 10. helmikuuta, johon mennessä ilmoittautumisia toivotaan.
Sen jälkeen on määrä päättää, miten selvitys organisoidaan. Yksi vaihtoehto on panna asialle selvitysmies tai työryhmä.
”Aikataulu on haasteellinen, mutta kyllä mukaan voi tulla myöhemminkin, ja toivotaan, että kaikki liitot tulevat”, sanoi akavalaisen Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari, joka oli yksi perjantaina Helsingissä pidetyn valmistelukokouksen kolmesta puheenjohtajasta. Muut kaksi olivat SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja STTK:laisen Vakuutusväen liiton puheenjohtaja Liisa Halme.
Koolle oli kutsuttu edustajat kaikista ammattiliitoista ja palkansaajakeskusjärjestöistä. Yhteensä niitä on liki sata. Paikalle oli tullut edustajia 74:stä.
”Tunnelma oli erittäin hyvä ja innostunut. Puheenvuoroja pidettiin 20”, kertoi Eloranta ennakoitua aikaisemmin päättyneen kokouksen jälkeen.
”Tarvitsemme palkansaajien ja yksinyrittäjien vahvan vastavoiman työnantajia kohtaan”, Eloranta perusteli.
Mutta kuinka vahva uudesta järjestöstä olisi tulossa?
”Meiltä ovat kaikki liitot lähdössä mukaan”, vakuuttivat perjantaina sekä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly että Suomen toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Sen sijaan korkeasti koulutettujen palkansaajien keskusjärjestö Akava vahvisti tiedotustilaisuudessaan jo torstaina, että se haluaa pysyä vastakin itsenäisenä. Järjestön 35 liitosta vain Insinööriliiton johto on toistaiseksi liputtanut jättijärjestön puolesta.
SAK:ssa liittoja on yhteensä 21 ja STTK:ssa 17. SAK:n jäsenmäärä on yli miljoona. STTK:ssa ja Akavassa on kummassakin noin 600 000 jäsentä.
Lyly muistutti, että jos suomalaista ammattijärjestökenttää ryhdyttäisiin nyt rakentamaan puhtaalta pöydältä, tuskin päädyttäisiin kolmeen vaan mieluummin yhteen keskusjärjestöön: ”Me teemme niin samanlaista työtä, ettei siihen tarvita kolmea mustaa salkkua.”
Keskusjärjestöjen voimavaroja voidaan Lylyn mukaan vapauttaa päällekkäisestä työstä esimerkiksi kansainvälisten asioitten hoitoon.
Palolan mukaan yhteiskunta on muuttunut enemmän kuin ammattijärjestöt.
”Nykyisin työläinen, toimihenkilö ja johtaja ovat samassa asemassa, jos tehdas sammutetaan. Ennen hyvä koulutus takasi paremmin vihreän oksan elämään”, Palola sanoi.
”Tämä on liittovetoinen projekti ja tavoitteena on yksi keskusjärjestö”, Porokari vakuutti ja muistutti, ettei Akavassakaan asiaa ole vielä käsitelty hallintoelimissä.
”Kun tunteet vähän laskee, on mukaan tulossa paljon lisää liittoja”, Porokari uskoo.
Perjantain kokouksessa oli Akavastakin paljon liittoja paikalla, mutta enimmäkseen oltiin vain kuulolla ja tavoittelemassa muuta yhteistyötä kuin varsinaista yhdistymistä.
Esimerkiksi Akavan suurin, noin 120 000 hengen jäsenjärjestö, Olli Luukkaisen johtama Opetusalan ammattijärjestö OAJ on vahvasti itsenäisen Akavan kannalla, koska SAK:laisten ja akavalaisten haasteet työmarkkinoilla eroavat niin paljon toisistaan. Yksi erottava tekijä on Luukkaisen mukaan koulutuspolitiikka.
Akavan toiseksi suurimman jäsenjärjestön, noin 75 000 hengen Tekniikan akateemisten TEK:n toiminnanjohtajan Heikki Kaupin mukaan TEK:n hallitus käsittelee asiaa tammikuun lopulla.
”Minulla on sellainen tutina, ettei ehkä liitytä mukaan uuden järjestön selvittelyyn”, Kauppi arvioi.
Insinööriliitto edustaa lähinnä ammattikorkeakouluinsinöörejä ja TEK yliopistoista valmistuvia diplomi-insinöörejä, Insinööriliitto on Akavan kolmanneksi suurin liki 70 000 jäsenellään.
Nykyisten keskusjärjestöjen yhdistämisestä on puhuttu jo vuosia. Marraskuussa yli 20 ammattiliittoa pani nimensä paperiin, jonka mukaan sekä liittojen että palkansaajakeskusjärjestöjen tulisi ryhtyä selvittelemään ja syventämään yhteistyötään kohti yhteistä keskusjärjestöä. Tunnusteluja oli käyty salaisessa kokouksessa hotelli Tornissa Helsingissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti