NÄKÖKULMA: Uusi Kemi onkin vanha Kemi
Nykyiset Kemi, Keminmaa ja Simo sekä Tervola olivat 150 vuotta sitten osa samaa hallinnollista kokonaisuutta. Kemin pitäjästä irrotettiin vuonna 1866 Simon ja Tervolan kunnat ja Kemin kaupunki perustettiin 1869.
Joulukuun puolivälissä Meri-Lapin kuntajakoselvittäjät Martti Ruotsalainen ja Timo Mäkitalo esittivät, että Kemi, Keminmaa ja Simo yhdistyisivät. Näistä kolmesta kunnasta muodostettaisiin Kemi-niminen kaupunki. Puheissa tämä mahdollinen tuore kunta on saanut nimen Uusi Kemi. Historiallisesta vinkkelistä katsoen kyseessä on kuitenkin vanha Kemi.
Vielä vajaat 150 vuotta sitten niin Kemin entinen maalaiskunta eli nykyinen Keminmaa, Kemin kaupunki ja Simo kuuluivat kaikki samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen, Kemin pitäjään. Pitäjään kuului lisäksi nykyinen Tervola.
Kemillä, Keminmaalla ja Simolla on pitkät yhteiset historialliset juuret. Se on ollut työssäkäynti- tai ainakin kaupankäyntialuetta jo ennen nykyaikaisen kuntalaitoksen syntyä.
Suur-Kemi hajosi 1866, kun siitä irrotettiin Simon ja Tervolan kunnat. Vuonna 1869 keisarillisella käskyllä perustettiin Kemin kaupunki. Yksi merkittävimmistä syistä kaupungin perustamiseen oli se, että emä-Kemin, nykyisen Keminmaan, kaukoyhteydet olivat heikentyneet. Kemijoen suuosa oli madaltunut eivätkä kauppiaat päässeet nousemaan jokea ylös.
Karihaaran kaupunki
Kaupunki perustettiin kaupankäynnin pelastamiseksi paikkaan, johon laivojen oli helpompi päästä. Kemin kaupungin alueeksi lohkaistiin osa Lautiosaaren kylän maista, Sauvosaari eli nykyisen Kemin keskusta. Satama oli aluksi Laitakarissa, jossa oli jo sahatoimintaa. Muutamaa vuotta myöhemmin satama siirtyi nykyiseen sisäsatamaan.
Kuntarajoja on piirretty uusiksi 1860-luvun jälkeenkin. Kaupunki ja maalaiskunta vaihtoivat pieniä maa-alueita teollisuuslaitosten vuoksi. Kemin seudun sahoista Laitakarin saha oli kaupungin puolella, Karihaaran saha sen sijaan oli maalaiskunnan alueella. Myös suurin osa työläisistä asui maaliskunnan puolella.
Vielä 1920-luvulla Karihaara oli valtakunnallisesti tunnetumpi kuin Kemi. Tiettävästi kirjeiden määränpääksi oli useammin kuin kerran merkitty Kemin sijasta Karihaara. Kemin seudun kaupallinen keskus elokuvateattereineen kaikkineen oli nykyisen Karihaaran kaupunginosassa. Kemin kaupunki oli aina 1930-luvun alkuun asti pinta-alaltaan pieni, vain kuusi neliökilometriä eli ei juuri nykyistä Sauvosaaren kaupunginosaa suurempi.
Suuri alueliitos Kemin seudulla tapahtui vuonna 1931, kun esikaupunkialueet liitettiin kaupunkiin. Liitos koski suuria väkijoukkoja. Vuoden 1930 viimeisenä päivänä Kemin kaupungin väkiluku oli alle 3700, tammikuun alusta yli 19 000. Pinta-alakin nousi yli 80 neliökilometrin. Entisestä herrojen Kemistä tuli työläisten Kemi.
Tuon suuren liitoksen jälkeen kaupungin talous hoiperteli konkurssin partaalla. Tilanteen ei uskota toistuvan vuoden 2017 mahdollisen liitoksen yhteydessä.
Hyvä yöpymispaikka
Vuosikymmenten saatossa nimi "Kemi" on yhdistynyt vajaa 150 vuotta sitten perustettuun kaupunkiin. Kemi-sanan historialliset juuret ovat kuitenkin Kemijokisuun mullassa.
Emeritusprofessori Jouko Vahtolan väitöstutkimuksen mukaan kemi tarkoittaa tasaista kenttää, hyvää leirintäpaikkaa. Nimen antoivat historian alkuhämärissä pohjoiseen purjehtineet kauppamiehet. Joen suussa sijainnut tasainen niitty antoi nimen vieressä virranneelle joelle ja sitä kautta niin joen latvoilla sijaitsevalle järvelle kuin myöhemmin asutukselle, seurakunnalle ja hallinnolle.
Jos kuntajakoselvittäjien esittämä uusi Kemi toteutuu, niin historiallisessa mielessä kyse on Kemin pitäjän uudelleen syntymisestä – tosin alkuperäistä pienempänä.
Rovaniemi ja Kemijärvi kuuluivat Kemin pitäjään vielä 1700-luvun lopulle saakka. Tästä yli 200 vuoden takaisesta suur-Kemistä ei ole enää uuden nykykunnan malliksi. Alkaa nimittäin olla sote-alueen kokoluokkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti