Monet tämänkin johdatustekstin lukijoista todennäköisesti ihmettelee, miksi käytän niin usein lehdistä lainaamaani tekstiä - mm. Helsingin Sanomista. Miksi en käyttäisi, koska ne ovat ammatti-ihmisten tuotoksia ja niin sanotusti vapaata riistaa kenen tahansa käytettäviksi.
Tosin paljastan tässä ja nyt, että olen vielä lisäksi varmistanut kirjoitusselustani ostamalla muutaman Sanoma-osakkeen kuluvan kuun puolenvälin tietämissä suomalaisen konkarisijoittajan Erkki Sinkon viime vuoden loppupuolen vinkin perusteella. Kyseisen osakkeen kurssi nousi hetken kuin kuin raketti sittemmin taantuen. Eiköhän tuo jatka nousuaan. Kukaties olisi järkevää ostaa hiukan lisääkin...
Edellisen perusteella - erittäin väljästi tulkittuna - lainaan tavallaan "omia tekstejä"...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Edellisen perusteella - erittäin väljästi tulkittuna - lainaan tavallaan "omia tekstejä"...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkoasiainvaliokunta keskusteli infosodasta: Totuusfoobikkoja ja sananvapauden väärinkäyttöä
ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
Informaatiosodassa demokratialle keskeiset arvot käännetään itseään vastaan, arvioivat ulkoasianvaliokunnan avoimessa kuulemisessa puhuneet asiantuntijat torstaina. Tällaisessa vaikuttamisessa epätotuuksien lausumista perustellaan demokratian takaamalla sananvapaudella, arvioi ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä.
"Suomeen on jälleen ilmaantunut henkilöitä, jotka ovat innokkaasti asettautuneet naapurimaamme tahdon tulkeiksi. Suomessa tällaisesta toiminnasta on vielä hyvää muistikuvaa Neuvostoliiton ajalta", arvioi tilaisuudessa puhunut Mölsä
"Näitä putinisteja on korkeintaan muutamia kymmeniä. Nykyajan kuiskuttelijoille, näille totuutta pelkääville totuusfoobikoille, ei pidä antaa heidän painoarvoaan suurempaa merkitystä. Päättäjien on tärkeää ymmärtää, kenen agendan mukaan keskustellaan: neljänkymmenen vai yli neljän miljoonan äänioikeutetun näkemyksen pohjalta. Meitä ei horjuteta keinotekoisilla oikeudellisilla argumenteilla."
"Näitä putinisteja on korkeintaan muutamia kymmeniä. Nykyajan kuiskuttelijoille, näille totuutta pelkääville totuusfoobikoille, ei pidä antaa heidän painoarvoaan suurempaa merkitystä. Päättäjien on tärkeää ymmärtää, kenen agendan mukaan keskustellaan: neljänkymmenen vai yli neljän miljoonan äänioikeutetun näkemyksen pohjalta. Meitä ei horjuteta keinotekoisilla oikeudellisilla argumenteilla."
Mölsä kertoi, että Krimin valtausta on perusteltu sillä, ettei bolsevikeilla ollut Neuvostoliiton perustuslain mukaan oikeutta luovuttaa Krimiä Ukrainalle 1950-luvulla.
Sananvapauden nimissä tapahtuvaa tarkoituksellisesti vääristellyn tiedon levittämistä ei Mölsän mukaan tarvitse hyväksyä."Entä, jos joku sanoisi, että bolsevikeilla ei ollut 1917 oikeutta luovuttaa itsenäistynyttä Suomea pois Venäjän yhteydestä. Reaktiot Suomessa olisivat varmasti voimakkaat."
"Sitä saa arvostella ja sen sisältöä arvioida. Jos tämän seurauksena puhujaa isketään russofobin leimalla, kyse on yksinkertaisesti siitä, että tarkoitus estää vapaa kansalais- ja asiantuntijakeskustelu", hän sanoo ja lisää, että leimaamisella asioihin perustuva keskustelu yritetään tehdä mahdottomaksi.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) painottaa, ettei informaatiolla vaikuttamisesta tiedetä tarpeeksi. Hän sanoo, että kansalaisten tietoisuutta siitä, ettei kaikki tiedonvälitys ole puolueetonta, tulisi lisätä. Myös kansanedustajat ovat aktiivisen vaikuttamisen kohteena.
"Vaikuttamisyrityksiä tulee sekä sähköpostitse että sosiaalisessa mediassa", Salolainen kertoo. "Sähköposteilla on usein samoja lähettäjiä, eikä posteja aina lähetetä omalla nimellä. Posteissa asetetaan säännönmukaisesti lännen toiminta ja pakotteet huonoon valoon ja Venäjän toiminta hyvään valoon. Niissä myös Kiovan hallinnon toiminta asetetaan huonoon valoon ja separatistien toiminta hyvään", Salolainen kuvailee.
Näitä sähköposteja voi Salolaisen havaintojen mukaan tulla parikin päivässä. Ne on kirjoitettu suomeksi. "Toiminta on selvästi järjestelmällistä." Salolainen on kiinnittänyt huomiota sosiaaliseen mediaan. "Twitterissä liikkuu päivystäviä trolleja, jotka kommentoivat kaikkea, minkä voivat tulkita Venäjän suuntaan kriittiseksi." Salolainen korostaa, että ei tiedä, mistä toiminta on lähtöisin.
Baltian maiden EU-tasolla esiin nostama yhtenäinen uutiskanava tai -toimisto, kutsumanimeltään Euroopan ääni, herätti ulkoasiainvaliokunnan jäsenissä kysymyksiä. Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna, että EU kokoaa työryhmän pohtimaan asiaa.
Avoimen kuulemisen asiantuntijat eivät juuri kannattaneet ajatusta. Ylipäätään uutisoinnin katsotaan rikastuttavan keskustelua, mutta ajatusta varsinaisen propagandatoimiston perustamisesta oudoksutaan.
Avoimen kuulemisen asiantuntijat eivät juuri kannattaneet ajatusta. Ylipäätään uutisoinnin katsotaan rikastuttavan keskustelua, mutta ajatusta varsinaisen propagandatoimiston perustamisesta oudoksutaan.
Kansanedustaja Tom Packalén (ps) on huolissaan siitä, että Venäjä-suhdetta käsittelevissä keskusteluissa vaikutetaan leimaamalla keskustelun toinen osapuoli.
"Teemme itse samaa kuin mistä syytämme Venäjää. En ollut nähnyt merkkejä Venäjän armeijan läsnäolosta Itä-Ukrainassa ennen elokuuta, joten minua syytettiin putinistiksi. Kun näin niitä, minua syytettiin russofobiksi."
Packalénin mielestä leimaaminen ei kuulu avoimessa yhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Hän ei kuitenkaan tiedä, mistä tämä on keskusteluun tullut.
"Kun mediassa kirjoitetaan, että Suomessa toimii näitä trolleja, niistä pitäisi myös esittää faktoja. Ilman faktoja uutisointi voi muuttua osaksi informaatiosodankäyntiä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti