Keskustelin muutama päivä sitten erään henkilön kanssa vallankäytöstä ja nimenomaan vallankäytön keskittymisestä/keskittämisestä.
Keskustelussamme vilahti tämän tästä sana demokratia. Siitäpä sain aiheen taas kerran selailla vanhoja - tosin jo 2000-luvun - tekstejäni, joista alla oleva on aiheeseen liittyvä, yksi monista...
En malta olla toteamatta, että tämän blogikirjoituksen otsikko tulee väistämättä esiin Kemin, Keminmaan ja Simon päättäjien hahmottaessa esitettyä kuntaliitosasiaa. Edellä mainittuja käsitteitä ei voi lakaista maton alle. Siinä onkin kova paikka...
Vanha tekstini vajaan kymmenen vuoden takaa:
DEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN, TOTEUTUMATTOMUUS…
Nykysuomen sivistyssanakirjan mukaan sana demokratia tarkoittaa – kansanvaltaa,
oikeutta olla mukana päättämässä yleisistä asioista ja kansanvaltaista valtiota.
Ymmärtääkseni demokratia voidaan katsoa tarkoittavan myös kansanvaltaista yhteisöä.
Olen viime vuosina seurannut talousalueemme kunnallis- ja kuntayhtymäpolitiikkaa
takarivistä mutta osittain myös kohtalaisen läheltä – eturivistäkin, josta ainakin näkee ja
kuulee parhaiten tai ainakin pitäisi. Toisaalta olen havainnut vanhan sanonnan, viisauden
pitävän paikkansa: Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää!
Tultuani mukaan vuosituhannen alusta, toistaiseksi vaatimattomalla panoksellani
kunnallispolitiikkaan, ensimmäinen havaintoni oli: aivan liian vähän ihmisiä aivan liian
monissa tehtävissä.
Tuli häkellyttävä jopa shokeeraava tunne, eikö tehtäviä voi käytännössä todellakaan jakaa
nykyistä laajemmalle päättäjämäärälle? Päteviä ja sopivia henkilöitä löytyy ehdottoman
varmasti kaikista poliittisista ryhmistä…
Minua on opetettu asian kohtalaisen säännöllisesti esiin ottaessani: ei voi, täytyy olla
tietyssä asemassa voidakseen olla tietyssä asemassa – tietoa ei voi kerta kaikkiaan jakaa
liian laajalle henkilömäärälle. Tulee liikaa tarpeettomia rönsyjä.
Siitä ei saamieni perusteluiden/selostuksien/selityksien/jne. mukaan tule yhtään mitään.
Tiedon täytyy olla riittävän suppean piirin hallussa, jotta käsiteltävät asiat voidaan
jämäkästi ja määrätietoisesti hoitaa ja päättää.
Edellä mainitusta suppeasta piiristä käytetään usein termiä sisäpiiri ja/tai
kunnallispoliittinen kuppikunta. Ehkä raflaavampiakin nimiä löytyy.
Usein väitetään, että kunnallispolitiikassa – olipa kysymyksessä mikä puolue tai
ryhmittymä tahansa – kourallinen ihmisiä loppujen lopuksi päättävät asiat. Kourallinen
tarkoittaa jotakuinkin samaa kuin muutama.
Havaintojeni mukaan näin se valitettavasti on ja silloin ei mielestäni todellinen demokratia
käytännössä toimi..
Kuulen aivan selvästi monen lukijan tuskailevan, mitä tuota jatkuvasti kailottaa, niinhän se
on ollut ja tulee aina olemaan!
Niinkö? Ei kai nyt sentään…
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, jota tosin ei ole julkaistu, että olisi mielenkiintoista tehdä
lista jokaisen kunnallispolitiikassa toimivan puolueen tai ryhmittymän keskeisimmistä
päättäjistä, siitä kourallisesta – kuka mitäkin tekee = missä kaikissa luottamustehtävissä
kyseiset henkilöt ovat.
Mikäli em. tyyppiset listat avoimesti julkaistaisiin, havaitsemme, että joukossamme on
super-, ettei peräti hyperhenkilöitä.
Tiedän, että he ovat pääasiassa erittäin aktiivisia, kantaa ottavia ja aikaan saavia
henkilöitä ja tekevät pyyteetöntä työtä hyväksemme mutta…
Päätöksenteon jälkikasvua olisi syytä mielestäni viljellä nykyistä aktiivisemmin ja
avoimemmin.
Toisaalta on syytä kiinnittää huomiota myös omaan jaksamiseen. Me emme ole koneita ja
vaikka olisimmekin, koneitakin on joskus huollettava – annettava aikaa jonkinasteiseen
henkiseen tyhjäkäyntiin – toivottavasti lähestyvä vuodenvaihde tässä tilanteessa riittää.
Kaikesta huolimatta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jos tätä kirjoitusta ei
julkaista, pistän sen joka tapauksessa kotisivuilleni jossakin vaiheessa muiden vuosien
saatossa julkaisemattomien tekstien joukkoon.
Julkaisen sen tarvittaessa taas vuoden päästä, todennäköisesti tekstiä eikä toivotuksia
tarvitse muuttaa, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole!
Aki Pyykkö
Opetusalan eläkeläinen Kemistä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti