Talvivaara Sotkamon rahat hupenevat – lisämiljoonia haetaan valtiolta todennäköisesti ennen vaaleja
Marraskuussa konkurssiin hakeutuneen kaivosyhtiö Talvivaara Sotkamon tie näyttää nousevan rahoituksen osalta pystyyn nopeammin kuin aiemmin arvioitiin. Valtio myönsi kaivosyhtiön konkurssipesälle 60 miljoonaa lisärahoitusta viime vuoden loppupuolella. Rahojen arvioitiin riittävän puoleksi vuodeksi, mutta yllättävät menoerät ovat syöneet varoja oletettua nopeammin.
Kaivosyhtiö Talvivaara Sotkamon kello tikittää. Konkurssipesän julkisselvittäjän mukaan ostajaehdokkaita on useita, mutta takeita kauppojen syntymiselle ei vielä ole.
Kaivosyhtiö on toiminut loppuvuodesta lähtien valtion lisärahoituksen turvin. Työ- ja elinkeinoministeriön Talvivaara-toimiston vetäjän Mika Lautanalan mukaan 60 miljoonan euron varat uhkaavat kuitenkin loppua oletettua aiemmin.
– Siellä on ollut erilaisia laitteiston huoltoon ja kunnostukseen liittyviä asioita, mitä on pitänyt ostaa. Viimeisenä tuli vielä 1,7 miljoonan euron ympäristövakuus, minkä he joutuivat maksamaan Kainuun ely-keskukselle. Kun tämmöisiä pieniä menoja on riittävästi, niin kyllä siitä kustannuksia kertyy, Lautanala kertoo.
Talvivaara-toimistossa pidetään erittäin todennäköisenä sitä, että ehdotus lisärahoituksesta tulee eduskunnan käsiteltäväksi vielä kevään aikana.
– Rahaa saatetaan tarvita ennen kuin uusi eduskunta on istumassa, minkä vuoksi tässä joudutaan varmaankin hakemaan lisärahoitusta ennen vaaleja, Mika Lautanala sanoo.
Mahdollisen lisärahoituksen euromäärä ei ole Lautanalan tiedossa, mutta hänen arvionsa tarpeesta liikkuu kymmenissä miljoonissa euroissa. Uudella päätöksellä voitaisiin pyrkiä kattamaan koko loppuvuoden rahoitustarve.
– Puhutaan varmaan vähintään saman suuruusluokan rahoista kuin aiemmalla kerralla.
Jos eduskunta hylkäisi Talvivaaran lisärahoituksen, seuraukset iskisivät työ- ja elinkeinoministeriön Talvivaara-toimiston mukaan loppukeväästä kaivosyhtiön ympäristöön.
– On hyvinkin todennäköistä, että vesiä ei pystyttäisi hallitsemaan siellä kaivosalueella. Ne alkaisivat tulvia yli, tai sitten jouduttaisiin ohjaamaan vedet sellaisille alueille, mihin ei ole ympäristölupaa, projektipäällikkö Mika Lautanala kuvailee riskejä.
Paperityöt lisäbudjetin valmistelun osalta kuuluvat valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeri Antti Rinne ei voinut kommentoida mahdollisen lisärahoituksen hakemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti