Olimme merenjäällä tänään ja katselimme uuden Lumilinnan silhuettia, joka merenjäältä katsottuna on perinteisen massiivinen ja yksioikoinen/yksitotinen.
Varmasti sisältä Lumilinna on taas kerran käsittämättömän upea, viime aikoina kulunutta termiä käyttääkseni suorastaan fantastinen...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
VESA RANTA
KEMI. Napakka kahdenkymmenen asteen pakkanen kiristää poskipäitä Kemin keskustassa. Perämeren rantaan on noussut Lumilinna jo 20. kerran, ja hyisessä säässä se komeilee juuri niin arktisena kuin sen toivotaankin.
Juhlavuoden lumilinna rakennettiin suomalaisuusteeman hengessä. Linnan julkisivu jäljittelee Finlandia-taloa ja ravintolan kabineteista löytyy Kalevalan mytologiaa ja tukkilaisromantiikkaa.
Kemin Lumilinnan lisäksi lauantaina avataan toinenkin jäärakentamisen taidonnäyte, kun Juuassa Pohjois-Karjalassa vietetään jääkatedraalin avajaisia. Viimevuotisen jääkupolin paikalle on noussut barcelonalaista Sagrada Familiaa jäljittelevä jääkirkko.
Lumilinnan kävijöistä yli puolet on yhä suomalaisia perheitä, mutta ulkomaisten matkailijoiden osuus on jatkuvasti kasvanut. Heitä Kemi haluaa houkutella lisää.Lumi- ja jäärakentamisesta on tullut pysyvä osa Suomen talvimatkailua. Kemin lumilinnaan odotetaan tänä vuonna vähintään 90 000 kävijää.
"Kansainväliset vieraat yöpyvät lumihotellissa ja ruokailevat pitempään kuin suomalaiset. Lähes sata ihmistä syö kolmen lajin illallisen meillä joka ilta. Esimerkiksi kiinalaisten vieraiden määrä on kaksinkertaistunut joka vuosi", Kemin Matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen kertoo.
Lumilinnasta on tullut Kemin kaupungille hyvä bisnes. Vaikka linnan rakentaminen joka vuosi uudelleen maksaa ison omakotitalon verran, se tuottaa liikevaihtona takaisin sievoisen summan.
Kemin matkailutulo on 21 miljoonaa, josta pääosa tulee Lumilinnan ja jäänmurtaja Sampon vieraiden rahapusseista. Bisnes on kuitenkin säiden armoilla, eikä Lumilinnassa ole kaikkina talvina päästy tekemään voittoa.
"Meillä on täysin velaton yhtiö", Koutonen sanoo. "Tietysti tavoittelemme kauden pidentämistä. Avaamme uutuutena Lumilinnan historiasta kertovan näyttelyn, joka palvelee myös kesämatkailijoita."
Kemin lumihotellista löytyy 21 huonetta ja 13 lämmitettyä olokoloa, joiden kattolasin läpi voi ihailla tähtiä. Yölle kertyy hintaa 125:sta 350 euroon.
"Kemissä nähdään, miten pitkäjänteistä työtä se vaatii, että siitä tulee vetovoimatekijä. Pitää myös olla riittävän laadukas", sanoo Visit Finlandin tutkimus- ja kehitysjohtaja Kristiina Hietasaari.
Hänen mukaansa Kemissä lumilinna ja jäänmurtaja Sampo muodostavat yhdessä kiinnostavan talvikohteen.
Juuan jääkatedraali ei ole oleskelupaikka, vaan jäärakentamisen tutkimuskohde. Sen ovat suunnitelleet ja rakentaneet Eindhovenin yliopiston opettajat ja opiskelijat.
"Viime vuoden jääkupolissa kokeiltiin laajuutta, nyt korkeutta", tekninen koordinaattori Ari Jaaranen kertoo.
Jääkatedraalin ajatellaan olevan uusi kohde Kolin ja Pielisen Karjalan talvimatkailijoille. Viime vuonna vierailijoita oli 5 000, nyt heitä odotetaan enemmän.
Työ- ja elinkeinoministeriön neljän vuoden takaisen talvimatkailuraportin mukaan Suomesta löytyy toistakymmentä merkittävää lumesta tai jäästä tehtyä kohdetta. Raportin mukaan määrä on hyvä, ja kohteet ovat tasokkaita, mutta niille kaivataan lisää kansainvälistä näkyvyyttä.
Kilpailu on kovaa, sillä samoja talvimatkailijoita houkuttelevat muutkin Pohjoismaat. Alan uranuurtaja, Jukkasjärven jäähotelli Pohjois-Ruotsissa on esitelty ja esitellään yhä näyttävästi maailmalla. Siellä käy vuosittain 50 000 vierailijaa.
Kemi ohittaa Jukkasjärven kävijämäärällään ja Koutosen mielestä jo tunnettuudellaankin.
"Brittiläinen The Independent listasi äsken maailman parhaat lumihotellit ja siinä Kemi oli ykkönen, Jukkasjärvi kolmas. Toisena oli Ranskan Alpeilla sijaitseva lumihotelli", Koutonen sanoo.
"Kemi on selvästi monipuolisin kohde. Meiltä löytyy ravintolaa, tapahtumia ja tekemistä lapsille."
Toinen raportin tekijöistä, matkailuasiantuntija Lea Kivelä-Pelkonen arvioi, että markkinoinnissa on yhä parantamisen varaa. Hänen mukaansa hakukoneissa näkyvyyttä saisi esimerkiksi yhteisellä portaalilla, jonne on koottu Suomen jää- ja lumirakennukset.
Hietasaari huomauttaa, että jäärakennusten tulee olla myös helposti saavutettavissa. Lentoyhteyksien on pelattava, jotta aasialaiset lyhyellä lomallaankin niiden luo ehtivät.
VESA RANTA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti