maanantai 5. tammikuuta 2015

Perussuomalaisten kannatusromahdus...

Ajattelin tänään olla kirjoittamatta yhtään blogitekstiä. En oikeastaan nytkään kirjoita pitkää tekstiä vaan lainaan sanomalehdessä ollutta artikkelia Perussuomaisista, jota hiukan kommentoin.

Jos puolueen linja on niin pelkistetty kuin peruspopulisti Jussi Halla-aho esittää, niin arvelen huhtikuun 2015 eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten saavan noin 11%:n kannatuksen, edellä mainittukin arvio saattaa olla yläkantissa.

Perussuomalaiset alkavat kilvoitella Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa parhaasta kymppikerholaisesta!

Puheenjohtaja Timo Soini saattaa pelastaa tilanteen asiallisilla kannanotoillaan maan sisäpolitiikkaan vaalitaistelun käynnistyessä. Toisaalta lupaukset vastuun kantamisesta eduskuntavaalien jälkeen saattavat myös auttaa asiaa...


Nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Päivitetty 5.1.2015 06:45, julkaistu 5.1.2015 06:40

Jussi Halla-aho: Puoluejohto ei ymmärrä maahanmuuttokriittisyyden tärkeyttä äänestäjille

Kuva: Emilia Kangasluoma
Lauri NurmiLähetä palautetta toimittajalle
Jussi Halla-aho vaatii perussuomalaisten vaaliteemaksi maahanmuuttokysymyksiä.

”Miten ruotsidemokraatteja voi kutsua fasisteiksi, jos ei Suomen kaikkia hallituspuolueita kutsuta fasistisiksi”, Halla-aho kysyy

Lauri Nurmi
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vaatii, että perussuomalaiset nostavat maahanmuuttokysymykset nykyistä paremmin esille.
– Niiden pitää olla yksi kärkiteemoistamme.
Halla-ahon mielestä puolue välttelee maahanmuuttokriittisyyttä, mikä näkyy gallupeissa suosion tasaisena laskuna.
– Puolueen johdossa olisi terveellistä ymmärtää, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuminen on keskeinen osa kannatustamme. Se ei ole äänestäjillemme marginaalinen kysymys, Halla-aho painottaa.
– Puoluejohdossa aihe on koettu ikäväksi. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini, Halla-aho sanoo Lännen Median lehtien haastattelussa sunnuntaina.
Ylen tuoreessa gallupissa perussuomalaiset kirjautti 13,3 prosentin suosion, vaalikauden alhaisimman lukemansa.
– Ihmiset eivät ole varmoja, ajammeko asioita, joiden vuoksi he ovat meitä äänestäneet, Halla-aho arvioi ja ihmettelee sitä, miksi puoluejohto sen sijaan on pitänyt kovaa meteliä esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliittolaista.
– Homoavioliitot ovat vähämerkityksinen asia, eivätkä ne vaikuta oikeastaan mihinkään. En niitä kannata, mutta voin mainiosti elää asian kanssa. Soini on sanonut, että maahanmuuttoon liittyvät asiat eivät häntä kiinnosta. Se on ihan ok, mutta toisaalta voisin sanoa, että homoliittokysymys ei kiinnosta minua henkilökohtaisesti pätkääkään, mutta silti ymmärrän, että puolue on muodostanut jonkin linjan, Halla-aho vertailee eri asioiden yhteiskunnallista painoarvoa.

Sama linja kuin ruotsidemokraateilla

Halla-ahon mukaan kasvavasta maahanmuutosta aiheutuu taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joihin puuttumisen toivossa perussuomalaisia on äänestetty.
– Mielipidekyselyjen mukaan ylivoimainen enemmistö perussuomalaisten potentiaalisista kannattajista sijoittaa maahanmuuttoon liittyvät ongelmat kolmen tärkeimmän asiakokonaisuuden joukkoon, helsinkiläinen sanoo.
Hän huomauttaa, että länsinaapurissamme ruotsidemokraatit on lisännyt suosiotaan vaatimalla maahanmuuton rajua leikkaamista.
– Ruotsissa perussuomalaiset olisi myös natsipuolue, kun taas Suomessa ruotsidemokraatit ei herättäisi minkäänlaista huomiota. Meillä on aivan sama linjaus maahanmuutosta kuin heillä.
Ruotsissa muut puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä Jimmie Åkessonin johtaman puolueen kanssa.
– Ruotsissa kasvava siirtolaisyhteisö on magneetti, joka houkuttelee muita. Jos emme vähennä maahanmuuttoa, Suomessa toteutuu myös kehitys, jossa tulijat elävät maahanmuuttajien mikroyhteisöjen sisällä eivätkä sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan, Halla-aho arvioi.
Suomessa asuu 300 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Heidän osuutensa on noin 6 prosenttia koko väestöstä. Ruotsissa vastaava osuus on yli 15 prosenttia.
– Ruotsidemokraatit ovat vaatineet maahanmuuton vähentämistä 90 prosentilla, jolloin Ruotsi tulisi suurin piirtein Suomen tasolle. Miten heitä voi kutsua fasisteiksi, jos ei Suomen kaikkia hallituspuolueita kutsuta fasistisiksi, Halla-aho ihmettelee.
Vuonna 2013 Ruotsi myönsi lähes 100 000 uutta oleskelulupaa. Suomessa määrä on vuosittain noin 20 000. Perhesyyt ovat Ruotsissa ja Suomessa yleisin oleskeluluvan myöntämisperuste.

”Suomen maahanmuuttopolitiikka on yhtä liberaalia kuin Ruotsin”

Helsingin ja Vantaan asukkaista vieraskielisiä on lähes 15 prosenttia. Muut suuret kaupungit seuraavat perässä: Turussa prosenttiosuus on noin 9 ja Tampereella yli 6, mutta Oulussa vasta päälle kolme. Nuorissa ikäluokissa osuudet ovat paljon suurempia, koska maahanmuuttajien perheissä on paljon lapsia.
Lainsäädäntöä pitäisi Halla-ahon mielestä kiristää toissijaisen suojelun nojalla myönnettyjen oleskelulupien kriteerien ja perheenyhdistämisten osalta.
– Suomen maahanmuuttopolitiikka on yhtä liberaalia kuin Ruotsin, mutta tietoisuus linjastamme ei ole vielä levinnyt yhtä laajalle, hän sanoo.
Halla-ahon mielestä aiheesta on keskusteltava avoimesti, koska maahanmuuttajat tarvitsevat paljon julkisia palveluita, jotka jonkun on rahoitettava.
– Usein sanotaan, ettei näistä kysymyksistä saa keskustella, mutta pakkohan niistä on voida puhua, kun on kyse yhteisistä verovaroistamme.
– Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä, kuin mitä Suomi pystyy kotouttamaan. Kehitys näkyy surkeissa työllisyys- ja rikosluvuissa sekä syrjäytymisessä ja koulupudokkaiden määrässä. Seurauksena on negatiivinen kierre, joka Ruotsissa on jo voimakkaasti käynnissä.
Perussuomalaisten ääniharava huomauttaa, että kaupungeissa keskiluokkainen kantaväestö alkaa muuttaa pois asuinalueilta, joilla maahanmuuttajien sopeutumisvaikeudet näkyvät alueen arjessa.
– Myös hyvin toimeentulevat maahanmuuttajat muuttavat muualle, hän lisää.
Halla-ahon arvion mukaan perussuomalaiset pettää äänestäjänsä, jos puolue ei muuta linjaansa näkyvästi ja kuuluvasti.
– Saamani palautteen perusteella monilla on epäilyksiä, olemmeko me se vaihtoehto, joka olemme luvanneet olla. Puolueen täytyy katsoa peiliin ja miettiä, olemmeko aktiivisesti pitäneet tapetilla asioita, joita vaaliohjelmassamme lupasimme. En ihan rehellisesti voi sanoa, että olisimme puolueena niin aina tehneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti