perjantai 16. tammikuuta 2015

Presidentti Niinistö aktiivinen - hyvä niin...

Münchenin turvallisuuspoliittinen konferenssi kokoaa joka vuosi Baijeriin kolmeksi päiväksi arvovaltaisen osanottajajoukon pohtimaan maailman tilaa. Tänä vuonna kokouksen aiheena on kansainvälisen järjestyksen romahdus.
Pääpaino on Ukrainan kriisin vaikutuksilla Euroopan turvallisuusrakenteisiin. Toinen keskeinen teema on taistelu terrorismia vastaan. Myös Lähi-idän räjähtävä tilanne ja maailman pakolaiskriisi ovat pohdittavina keskusteluissa.

Ukraina pääaihe kokouksessa

Päähuomion Münchenissä vallannee Ukrainan tilanne. Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri on saanut tänä vuonna kovan kolauksen. Krimin liittäminen Venäjään nosti voimapolitiikan uudelleen keinovalikoimaan. Venäjän toimet Itä-Ukrainassa loukkaavat puolestaan valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuutta ja rajojen koskemattomuutta.
Münchenin konferenssissa ovat paikalla Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, joten Ukrainasta on luvassa tiukkaa mielipiteiden vaihtoa. Oman panoksensa väittelyyn antavat varmasti myös EU:n ulkopolitiikan edustaja Federica Mogherini ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Suomea edustaa presidentti Sauli Niinistö, Virosta on paikalla presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Liettuasta presidentti Dalia Grybauskaite.

Venäjä syytettyjen penkillä

Venäjän presidentti Vladimir Putin kohautti Münchenin turvallisuuskonferenssia vuonna 2007 arvostelemalla rajusti Yhdysvaltoja ja länttä. Putin julisti Yhdysvaltain ylivoiman olevan ohi ja väitti ajankohtaisten ongelmien kuten asevarustelun ja terrorismin olevan Yhdysvaltain syytä. Monien mielestä juuri tuosta puheesta alkoi Venäjän uusi voimapolitiikan tie, joka seuraavana vuonna johti Georgian sotaan.
Tällä kertaa Venäjä on itse syytettyjen penkillä, Ukrainan kriisin johdosta. Krimin liittäminen ja tuki Itä-Ukrainan separatisteille on tuomittu kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaisena. Länsi on vastannut Venäjän voimapolitiikkaan talouspakotteilla. Ukrainasta on tullut lännen ja Venäjän suhteille rasite, joka haittaa yhteistyötä myös niillä aloilla, joissa se on välttämätöntä, kuten terrorismin torjunnassa tai Iranin ydinohjelmassa.
Venäjän presidentti Putin ei tällä kertaa tiettävästi saavu Müncheniin, mutta hänen uskollinen lipunkantajansa ulkoministeri Sergei Lavrov pitää huolen siitä, että myös Venäjän näkemys kuuluu. Kokousjärjestäjät eivät ole vahvistaneet Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon saapumista Müncheniin, mutta hän on viime aikoina osallistunut tiiviisti tapaamisiin, joissa Ukrainan tilannetta käsitellään. Presidentti Sauli Niinistö on puolestaan toiminut viestinviejänä Venäjän ja Ukrainan johtajien välillä, joten hänen näkemyksillään on varmasti oma mielenkiintonsa Münchenin kokouksessa.

Terrorismi vahvasti esillä

Ukrainan ohessa Münchenin kokousta puhuttaa taistelu terrorismia vastaan. Pariisin terrori-iskut ja Belgian terrorisminvastainen operaatio ovat herättäneet kysymyksen, kohdistuuko Eurooppaan nyt laajempi terroriuhka. Münchenin konferenssiin osallistuu laaja joukko EU- ja Nato-maiden ulko- ja puolustusministereitä, ja heidän keskusteluissaan terrorismi nousee näissä oloissa keskeiseksi aiheeksi.
Euroopan terrorismin ohella Münchenissä pohditaan myös Lähi-idän tilannetta ja ääri-islamilaisen Isis-järjestön vaikutusvallan kasvua Irakissa ja Syyriassa. Kokoukseen osallistuvat Irakin pääministeri Haider Al-Abadi ja Syyrian pakolaisten päävastaanottajiin kuuluvan Libanonin pääministeri Tammam Salam. 
Pääteemojen ohessa Münchenin paneeleissa puidaan vanhaan malliin laajaa kirjoa ajankohtaisia asioita. Niitä ovat aseidenriisunta, ebola, taistelu korruptiota vastaan, kyber- ja energiaturvallisuus sekä ilmastonmuutos. Konferenssiosallistujia on kaikkiaan yli 400, joten luvassa on perusteellinen mielipiteiden vaihto maailman tilasta.
Kirjoittaja on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan erikoistoimittaja. Hän on aiemmin toiminut ulkomaantoimituksen päällikkönä ja kirjeenvaihtajana Washington DC:ssä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti