Muistaakseni ennen enen todettiin, että harjoitus tekee mestarin. Tosin muistaakseni myös tuolla taiteen, lähemmin elokuvataiteen osa-alueella joku asiantuntija sanoi: Harjoitus tekee harjoittelijan. Lausunnollaan hän tarkoitti sitä, että useat, liian monet otot, saattavat pilata elokuvan tunnelman. Hänen mukaan usein spontaanisti toteutettu ensimmäinen otos on rennoin, onnistunein ammattinäyttelijän toteuttamana...
Tekniikan ja nimenomaan puolustustekniikan osa-alueella on harjoiteltava, harjoiteltava ja vielä kerran harjoiteltava. Silloin alkavat palikat loksahdella paikoilleen ja löytyä ns. yhteensopivuutta. Keskustella mutta ei hyssytellä toki täytyy...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Tutkija: Suomen osallistumattomuus Viron ilmaharjoitukseen voi antaa väärän viestin
KIMMO MÄNTYLÄ / LEHTIKUVA
Suomen ulkopolitiikan johdon erimielisyys osallistumisesta Viron ilmaharjoitukseen saattaa johtua pelosta, että harjoitus liittyisi Naton viidenteen artiklaan. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Kyseinen artikla määrittää Naton jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita.
”Nato on suunnitellut, että artiklaa alettaisiin käyttää isompaa konfliktia varten harjoittelemiseen. Ehkä osa ulkopolitiikan johdosta pelkää, että harjoitus olisi uudentyyppinen harjoitus, joka kuuluisi artiklan piiriin”, Aaltola sanoo.
Helsingin Sanomat kertoi aiemmin sunnuntaina, että Ilmavoimien kaavailema harjoittelu yhdessä Viroon tulevan Yhdysvaltain lento-osaston kanssa on nostattanut eripuraa Suomen ulkopolitiikan johdossa.
HS:n tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) puuttuivat hankkeeseen, kun Puolustusvoimien harjoitusohjelmaa käsiteltiin presidentin ja valtioneuvoston kesken ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (utva). Harjoitukseen osallistumista kannattavat HS:n tietojen mukaan pääministeri Stubb sekä puolustusministeri Carl Haglund (r). Presidentin kanslia sekä ulko- ja puolustusministerit eivät kommentoineet asiaa HS:lle.
”Nato on suunnitellut, että artiklaa alettaisiin käyttää isompaa konfliktia varten harjoittelemiseen. Ehkä osa ulkopolitiikan johdosta pelkää, että harjoitus olisi uudentyyppinen harjoitus, joka kuuluisi artiklan piiriin”, Aaltola sanoo.
Helsingin Sanomat kertoi aiemmin sunnuntaina, että Ilmavoimien kaavailema harjoittelu yhdessä Viroon tulevan Yhdysvaltain lento-osaston kanssa on nostattanut eripuraa Suomen ulkopolitiikan johdossa.
HS:n tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) puuttuivat hankkeeseen, kun Puolustusvoimien harjoitusohjelmaa käsiteltiin presidentin ja valtioneuvoston kesken ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (utva). Harjoitukseen osallistumista kannattavat HS:n tietojen mukaan pääministeri Stubb sekä puolustusministeri Carl Haglund (r). Presidentin kanslia sekä ulko- ja puolustusministerit eivät kommentoineet asiaa HS:lle.
Puolustusvoimien harjoitusohjelman käsittely utvassa on ollut aiemmin yleensä rutiinitapahtuma.
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Ulkopoliittisen instituutin Aaltola puntaroi, millaisen viestin harjoitukseen osallistumattomuus antaisi.
”Nyanssien näkeminen harjoituksesta saattaa johtaa vääriin signaaleihin. Erityisesti Virossa saattaa herättää kummastusta, että naapurimaa ja EU-jäsenmaa ei ole mukana yhteisessä toiminnassa, jossa kehitetään yhteensopivuutta, eikä sen kummallisempaa,” Aaltola sanoo.
”Suomen ja Viron suhde on yksi perinteinen Suomenlahtea koskeva indikaattori. Yleinen maailmanpoliittinen tilanne on huolestuttava, kun suhteeseen tulee säröjä. Niitä on puolin ja toisin jo aistittu.”
Hän muistuttaa, että presidentti Niinistö puhui uudenvuoden puheessaan Nato-yhteistyön tason nostosta.
”Jos Suomi päättää luopua harjoituksesta, onko se presidentin lausunnon mukainen signaali”, Aaltola kysyy.
Aaltola painottaa, että harjoituksesta on vasta keskusteltu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, eikä päätöstä harjoitukseen osallistumisesta ole tehty.
Suomessa odotetaan todennäköisesti Ruotsin päätöstä harjoitukseen osallistumisesta. Suomelle olisi poliittisesti helpompaa osallistua harjoitukseen, jos Ruotsi on siinä mukana.
”Ruotsissa ei ole virallista päätöstä tehty, mutta siellä on lähdetty siitä, että harjoitukseen mennään. Harjoitusta ei nähdä siellä mitenkään omituisena.”
Pääministeri Stubb kiisti sunnuntaina, että harjoituksesta olisi erimielisyyttä.
Stubb sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla , että harjoituksesta on keskusteltu ja sen hyödyllisyyttä pohdittu, kuten tehdään kaikkien harjoitusten osalta.
"Meillä on kymmeniä harjoituksia vuosittain. – – On selvää, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa me keskustelemme kaikista mahdollisista [harjoituksista] ja välillä teemme selvityksiä, kannattaako [niihin] mennä", Stubb sanoi.
Asiasta ei Stubbin mukaan ole ollut pöydällä varsinaista esitystä. Asiaa pohditaan vielä lähiaikoina. Stubbin mielestä mahdollista harjoituksesta poisjääntiä ei voi tulkita Venäjän painostuksen alla taipumiseksi.
"En lähtisi noin pitkälle tulkitsemaan. Kyseessä on ihan normaali harjoitus. Se on ilman muuta selvää, että meidän Ilmavoimat on erittäin riippuvainen amerikkalaisesta teknologiasta ja huollosta. – – En lähtisi sitä tässä vaiheessa ainakaan vielä ylidramatisoimaan."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti