Vähättely pois: Näissä asioissa Suomi on maailman paras!

Alla oleva luettelo vetää melkein sanattomaksi! On kai se uskottava...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista sellaisenaan:

Vähättely pois: Näissä asioissa Suomi on maailman paras!

KOTIMAA30.11.  08.59

ERIIKA AHOPELTO

Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.

 

Pori

Me suomalaiset taidamme edelleenkin olla taipuvaisempia itsemme vähättelyyn kuin oman hännän nostamiseen. Tilastokeskus kuitenkin muistuttaa, että Suomi on maailman kärkeä aika monessa asiassa.

Suomi maailman kärjessä

Suomi on maailmassa pieni maa. Väkiluvultaan Suomi on noin 115. suurin valtio, pinta-alaltaan 64:s. Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä ja pinta-ala saman verran maailman pinta-alasta. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen, ja niin Suomi on tehnyt: kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä keräsimme listan näitä asioita, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa.

Turvallisuus, yhteiskunta

Suomi on maailman vakain valtio.
The Fund for Peace, Fragile States Index 2016

Suomi on maailman turvallisin maa.
World Economic Forum, Travel and Tourism Competitiveness Report 2015: Finland

Suomessa on maailman paras hallinto.
Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2016: Finland

Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016–2017: Organized crime

Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016–2017: Judicial independence

Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.
University of Sydney ja Harvard University, The Electoral Integrity Project, The year in elections 2015

Suomessa on maailman toiseksi vähiten korruptiota.
Transparency International, Corruption Perceptions Index 2015

Suomessa on maailman paras lehdistönvapaus.
Reporters Without Borders, 2016 World Press Freedom Index

Suomi on maailman neljänneksi paras sosiaalisen kehityksen maa.
The Social Progress Imperatice, Social Progress Index: Finland

Tyytyväisyys ja luottamus

Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa.
World Economic Forum, The world's happiest countries in 2016

Suomalaiset ovat eurooppalaisista toisiksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Eurostat, Percentage of the population rating their satisfaction as high, medium or low

Suomalaisten luottamus poliisiin on suurinta, poliittiseen järjestelmään toiseksi suurinta ja oikeusjärjestelmään kolmanneksi suurinta Euroopassa.
Eurostat, Average rating of trust

Suomalaisten luottamus muihin ihmisiin on toiseksi suurinta Euroopassa.
Eurostat, Average rating of trust

Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on Euroopan vahvinta.
European Commission, Business and consumer survey results

Tasa-arvo

Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa.
World Economic Forum, Global Gender Gap Index 2016

Suomessa on EU-maiden pienin ero naisten ja miesten työllisyysasteessa.
Eurofound, The gender employment gap: Challenges and solutions

Suomessa on OECD-maista eniten naisministereitä ja toiseksi eniten naisia parlamentin jäseninä.
OECD, Government at a Glance 2015: Women in politics

Suomessa on OECD-maiden neljänneksi alhaisin köyhyysaste
OECD, Society at a Glance 2016: Poverty

Suomessa on OECD-maiden viidenneksi pienimmät tuloerot.
OECD, Society at a Glance 2016: Income inequality 

Ympäristön tila

Suomi pärjää maailman parhaiten ympäristön kehitystä ja tilaa kuvaavassa vertailussa.
Yale University, Environmental performance index

Suomalaisten veden kulutus suhteessa uusiutuviin vesivaroihin on maailman viidenneksi pienintä.
C. Kroll: Sustainable Development Goals: Are the rich countries ready? (Bertelmann Stiftung 2015)

Henkinen pääoma

Suomessa on eniten maailmassa inhimillistä pääomaa.
World Economic Forum, The Human Capital Report: Human Capital Index 2016

Suomen peruskoulutus on maailman parasta. 
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Primary Education

Suomi on OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa.
OECD, Better Life Index: Education

Suomi on maailman lukutaitoisin maa.
J. W. Miller ja M. C. McKenna, World Literacy: How Countries Rank and Why It Matters (Routledge 2016)

Suomi on innovaatiovertailussa maailman kolmas.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Innovation 

Lasten hyvinvointi ja koulunkäynti

Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille.
Unicef, UNICEFin tutkimus: Tanska oikeudenmukaisin maa lapsille

Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö.
Save the Children, Every last girl: Girl’s opportunity index

Suomalaiset nuoret (11-15-vuotiaat) ovat hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Unicef, Child Well-being in Rich Countries: A comparative overview

Suomalaisten neljäsluokkalaisten luonnontieteiden osaaminen on OECD-maiden toiseksi parasta.
M. O. Mullis, I. V. S. Mullis, P. Foy and M. Hooper, TIMSS 2015 International Results in Science

Terveys

Suomessa on maailman 20 kärkimaan joukossa vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Erot kärjen joukossa ovat pieniä.
WHO, Life expectancy

Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta.
Save the Children, State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report

Suomessa on maailman kolmanneksi pienin imeväiskuolleisuus (alle vuoden ikäisenä kuolleet).
UN, SDG Indicators, Infant mortality rate

Suomessa on OECD-maiden kolmanneksi alhaisin kokonaiskuolleisuusluku syöpään.
OECD, Health at a glance 2015. Mortality from cancer

Ja näissäkin me olemme maailman kärkeä

Suomessa on maailman vakaimmat pankit.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Soundness of banks

Suomessa eniten metsiä Euroopassa.
FAO, Global Forest Resources Assessment

Suomessa on kolmanneksi eniten tilaa ihmistä kohden Euroopassa.
Eurostat, Population density, persons per km²

Suomalaiset ovat Euroopan toiseksi ahkerimpia kirjaston käyttäjiä.
The European Bureau of Library, Public Libraries – Statistics

Suomessa on OECD-maista eniten langattomia laajakaistaliittymiä sataa henkeä kohti.
OECD, Wireless mobile broadband subscriptions

Suomalaiset juovat henkeä kohti eniten kahvia maailmassa.
International Coffee Organization, Coffee Trade Statistics

Suomalaisten aikuisten englannin kielen taito on 72 maan vertailussa viidenneksi paras.
Education First (EF), The world's largest ranking of countries by English skills

Suomi on maailman kolmanneksi paras matkakohde vuonna 2017.
Lonely Planet, Best in Travel 2017: Top Countries

Onko ikiliikkuja vihdoin keksitty?

Hmmmmm - vai niin...

Suora nettilainaus Kauppalehdesta hiukan tuunattuna:

Onko ikiliikkuja vihdoin keksitty? Tutkijoiden ihmerobotti ei tarvitse virtalähdettä

29.11.2016 9:09

EnergiaDigitalousTutkimus

Spiraalimainen ihmerobotti liikkuu valon voimalla. KUVA: RUUTUKAAPPAUS, SCIENCE DAILY

Kansainvälinen insinööritiimi on kehittänyt ”omavoimaisia” polymeerirobotteja.

Pienten robottien kehityksen esteenä on ollut sellaisen virtalähteen luominen, joka ei paina paljon, mutta antaa virtaa niin paljon, että robotti jaksaa liikkua tarpeeksi kauan. Nyt joukko tutkijoita uskoo ratkaisseensa tämän ongelman uudella materiaalilla, joka muuntaa ultraviolettivalon suoraan liikkeeksi ilman elektroniikkaa tai muita perinteisiä tapoja.

Tutkijajoukossa oli väkeä muun muassa eteläkorealaisesta Inhan ja yhdysvaltalaisesta Pittsburghin yliopistoista sekä Yhdysvaltain ilmavoimien laboratoriosta. Tutkimus nimeltä ”Photomotility of Polymers” on julkaistu Nature Communications -lehdessä.

Muissa tutkimuksissa on yritetty käyttää magneettikenttien, äänen, lämmön ja lämpötilan vaihteluiden kaltaisia keinoja liikkumiseen. Tohtori Ravi Shankarin mukaan valo sopii tähän kuitenkin paremmin muun muassa sen nopeuden ja kontrolloitavuuden vuoksi, kirjoittaa Science Daily.

Robottien materiaaliksi sopivat joustavat monoliittiset polymeerikalvot.

Tutkijat myös onnistuivat ohjaamaan robottien liikettä tarkasti. Robotit saatiin esimerkiksi kiipeämään 15 asteen kulmassa olevaa lasilevyä pitkin.

”Itse materiaali on kone ilman ylimääräisiä liikkuvia osia tai mekanismeja, jotka lisäävät painoa ja siten rajoittavat liikkuvuutta ja tehokkuutta”, sanoo apulaisprofessori Jeong Jae Wie.

Vaikka polymeerirobotit ovat vain noin 15 millimetriä pitkiä ja 1,25 millimetriä leveitä, ne voivat liikkua valon avulla useita millimetrejä sekunnissa. Jos materiaalissa riittää valoa, liike voi jatkua ikuisesti.

”Poistamalla ylimääräinen akkumassa, liikkuvat osat ja muut hankala osat voimme mahdollisesti luoda robotin paikkoihin, joissa painosta ja koosta on haittaa. Niitä voitaisiin käyttää vaikkapa avaruustutkimuksessa tai muissa äärimmäisissä olosuhteissa”, Shankar sanoo.

Suomi > pieni maa, pienet puheenaiheet...

Suomi > pieni maa, pienet puheenaiheet...

Lisäksi tähän maahan sopii vain yksi asia kerrallaan mediafoorumille. Tällä hetkellä se on mokoma "Sipilä/Terrafame-kytkös". Tätä nyt on sitten jauhettu yli kaksi viikkoa. Nyt alkaa riittää. Antaa viranomaiset selvittää jääviysasiat kaikessa rauhassa.

Arvostamani opettaja sanoisi: "Voi järjen valo, miten populistisen turhanpäiväistä!"

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kotimaa    |   Kommentti

Sipilän palomuuri petti Terrafame-päätöksessä – Eikö pääministeri hahmota hyvän hallinnon periaatteita?

Tuorein Talvivaara-jupakka osoittaa taas kerran, että yritysmaailmasta tulleella pääministerillä on edelleen suuria vaikeuksia asettua tehtävänsä edellyttämiin saappaisiin, kirjoittaa kommentissaan HS:n päätoimittaja Antero Mukka.

Pääministeri Juha Sipilä vieraili Terrafamen kaivoksella Sotkamossa 14. marraskuuta 2016. (KUVA: KIMMO RAUATMAA LEHTIKUVA)

Antero Mukka HS

Julkaistu: 28.11. 13:56

TODETTAKOON se heti alkuun: minulla ei ole erityistä syytä epäillä pääministeri Juha Sipilän (kesk) syyllistyneen mihinkään väärinkäytöksiin Talvivaara-päätöksissä.

Senkin voin todeta, että mielestäni parin viikon takainen kohu Sipilän Sotkamon-vierailullaan käyttämästä Terrafamen mainospiposta meni överiksi. Karkasi lapasesta.

On jopa harmillista, että esimerkiksi vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön taipumus pöyristyä sosiaalisessa mediassa aiheesta kuin aiheesta vie suomalaista politiikkaa väärään suuntaan. Halpahintainen populismi, harrastettiin sitä minkä puoluetunnuksen alla tahansa, ei edesauta fiksun keskustelukulttuurin kehittymistä.

Silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012. (KUVA: TALVIVAARA)

Niinistöstä itsestäänkin löytyy kuvia Talvivaaran suojatamineissa. Hurskasteluksi siis meni.

NÄISTÄ ALKULAUSEISTAhuolimatta kaikki ei ole maassa kunnossa. Tuorein Talvivaara-jupakka osoitti nimittäin taas kerran, että yritysmaailmasta tulleella pääministerillä on edelleen suuria vaikeuksia asettua tehtävänsä edellyttämiin saappaisiin. Hän ei selvästikään hahmota täysin hyvän hallinnon periaatteita. Hänen kyvyssään käsitellä toimintaansa kohdistuvaa kriittistä tarkastelua on niin ikään puutteita.

Pääministerin ei pitäisi ottaa normaalia vallankäytön valvontaa henkilökohtaisena loukkauksena.

KERRATAANPA vielä, mitä tähän asti on tapahtunut.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi pari viikkoa sitten entistä Talvivaaran kaivosta pyörittävälle Terrafame Groupille sadan miljoonan euron lisärahoituksen. Vähän myöhemmin selvisi, että Sipilän sukulaisten omistama kajaanilaisyritys Katera Steel on saanut puolen miljoonan euron arvoisen tilauksen kaivosyhtiöltä.

Tästä nousi kysymys siitä, oliko Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä asiassa. Vaikuttiko pääministeri rahoituspäätökseen sen takia, että sukulaisten firma hyötyisi?

Kateran pääomistajiin kuuluu Sipilän enoja ja serkkuja. Lisäksi Sipilän perustama ja nykyään hänen lastensa omistama Fortel Invest omistaa Katerasta viisi prosenttia.

SIPILÄ VASTASI Ylen esille nostamaan jääviyskysymykseen blogissaanperjantaina. Hän selitti, ettei Katera oikeasti ole hänen isoisänsä perustama. Hän syytti uutista vihjailevaksi ja arvosteli sukulaistensa vetämistä jupakkaan mukaan.

”Minä kestän sen, että minua hakataan median puolelta, mutta sitä en hyväksy, että lapset ja sukulaiset vedetään asemani vuoksi lokaan. Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia”, pääministeri kirjoitti.

Tarkalleen ottaen Sipilän isoisä toden totta perusti 1960-luvun alussa firman, joka alkuun tunnettiin nimellä Hitsaus ja levytakomo ky. Nykyään sama firma toimii Katera Steelin nimellä.

Tältä osin Sipilän puolustuspuhe oli siis silkkaa saivartelua.

LAUANTAINA Sipilä kertoi pyytäneensä oikeuskanslerilta selvitystä siitä, oliko hän ollut jäävi päättämään Terrafamen pääomituksesta. Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina hän suostui myöntämään, että ”jatkossa pitää arvioida joka kerta erikseen, onko olemassa kytköksiä, jotka aiheuttaisivat esteellisyyden”.

Samalla hän heitti jo asiaa leikiksi kertomalla kansanedustajasta, joka aikoisi tehdä perustuslakivaliokunnalle ehdotuksen siitä, että pääministerillä ei saa olla sukulaisia.

Pääministeri Sipilä on kommenttiensa perusteella pahasti hakoteillä. Kysymys esteellisyydestä on keskeisiä hyvän hallinnon periaatteita. Kysymys on luottamuksesta koko demokraattiseen päätöksentekoon, eikä siihen kohdistuvaa huomiota pidä kuitata vitsailemalla.

Kysymys ei ole siitä, onko Sipilä toiminut vilpillisesti, vaan siitä, ettei tällaista asetelmaa pitäisi ylipäänsä päästää syntymään. Siis tilannetta, jossa luottamus päätöksentekoon voi kansalaisten silmissä vaarantua.

Kysymys ei ole siitäkään, etteivätkö pääministerin sukulaiset saisi harjoittaa liiketoimintaa, vaan siitä ymmärtääkö pääministeri itse asemansa. Jos näyttää olevan vähäistäkään syytä epäillä, että tekeillä oleva päätös voi tuottaa taloudellista hyötyä hänelle itselleen tai hänen lähipiirillään, on päätöksenteosta alun perinkin syytä jättäytyä sivuun.

Jos tämä harkinta tapahtuu vasta jälkikäteen, on jotain jo mennyt pieleen.

TIEDOTUSVÄLINEET eivät ole tälläkään kertaa kiusaamassa Sipilää henkilönä, vaan tekemässä perustehtäväänsä poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon avoimuuden puolesta. Mahdollisista kytköksistä kertominen on viestinten velvollisuus.

Sipilän tapauksella on yhtymäkohtia siihen tilanteeseen, jossa Yhdysvaltain presidentiksi valittu Donald Trump on virkaan astuessaan. Trumpin mittavat liiketoimet eri puolella maailmaa synnyttävät asetelman, jossa hän kohtaa ennennäkemättömän eturistiriidan virkatointensa ja liiketoimiensa välillä.

Laki ei vaadi presidenttiä luopumaan liiketoimistaan tai omaisuudestaan. Käytännössä useat Trumpin varakkaista edeltäjistä ovat siirtäneet kautensa ajaksi liiketoimet riippumattoman edusmiehen hallintaan. Ilmauksella ”blind trust” viitataan siihen, ettei oikealla omistajalla ole edes tietoa saati vaikutusvaltaa siihen, miten omaisuuseriä tuon ajan hoidetaan. Tällä ratkaisulla torjutaan ennalta mahdolliset jääviystilanteet.

Trumpin on arvioitu siirtävän liiketoimintansa lastensa hoidettavaksi presidenttivuosien ajaksi. Toisin sanoen ”riippumattomina edunvalvojina” toimisivat muun muassa hänen tyttärensä ja vävynsä.

Asiantuntijat ovat tyrmänneet ratkaisun mahdottomana. On vähintäänkin epäuskottavaa, että Trump pystyisi luomaan perheensä sisälle sellaisen palomuurin, joka suojaisi häntä eturistiriidoilta. Kun Ivanka-tytär matkaa ulkomaille tekemään bisnestä, on ilmeistä että vastapuoli kokee asioivansa samalla Yhdysvaltain hallinnon kanssa. Puurojen ja vellien erottaminen toisistaan on erityisen vaikeaa, kun koko Trumpin imperiumi tunnetaan tulevan presidentin nimellä. Yhteyttä ei tarvitse etsiä yritysrekisterin tiedoista.

Vain mielikuvitus on rajana sille, millaisille lehmänkaupoille tämä avaa ovet.

Mikä vaikutus tällä asetelmalla on Trumpin hallintoa ja koko Yhdysvaltain poliittista järjestelmää kohti tunnettuun luottamukseen?

SUOMESSA JUHA SIPILÄ luopui kaikista olennaisista yritysomistuksistaan vuonna 2013 jo ennen nousuaan pääministeriksi. Tässä hän toimi oikein ja varmasti hyvässä uskossa. Ajatustasolla hän ei kuitenkaan vienyt puhdistautumisriittiään loppuun asti.

Lähipiirinsä suhteen Sipilän toimintamahdollisuudet ovat suuremmat kuin Trumpin. Kyse ei ole sittenkään merkittävästä yritysimperiumista, vaan sukulaisten suhteellisen rajatuista liiketoimista. Kun nämä ovat pääministerillä hyvin tiedossa, hän myös halutessaan osaa jäävätä itsensä niistä päätöksistä, joissa esteettömyys voi vaarantua.

Nyt palomuuri ei ollut riittävä, eikä uskottava.

Pääministerin kuuluu vahvistaa luottamusta demokratiaan, ei heikentää sitä. Siksi myös Sipilän kannattaa tarkistaa käsityksensä siitä, miten yleisen ja yksityisen edun ajaminen pidetään erossa toisistaan. Omassa firmassa sukulaisia voi suosia, politiikassa ei. Eikä se riitä, että kieltää suosivansa, vaan toiminnan pitää myös näyttää siltä.

Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

• Oikeusasiamies tutkii Sipilän mahdollista esteellisyyttä Terrafame-päätöksessä – kanteluita tehty yhteensä 16 28.11. 12:36

• Entinen Talvivaaran kaivos piinaa Sipilää – tästä jääviysjupakassa on kyse 27.11. 14:48

• HS-analyysi:  Sipilän hehkutus Sotkamon ihmeestä suututti oppositiota – Voidaanko Terrafamen kaivokseen sijoitettuja verovaroja saada takaisin? 15.11. 18:34