keskiviikko 30. marraskuuta 2016

YK turvallisuusneuvosto pitää hätäkokouksen Aleppon tilanteesta

Kaikki YK:n turvallisuusneuvoston järkevät(kin) päätökset on kumottavissa pysyvien jäesenmaiden kirotulla veto-oikeudella. Venäjä käyttänee sitä Lähi-idän kaikissa ratkaisuyrityksissä 99,99%:n varmuudella. Mikäli ei käytä, niin silloin johtohenkilöiden lääkitystä on ilmeisesti olennasesti muutettu...  


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


YK turvallisuusneuvosto pitää hätäkokouksen Aleppon tilanteesta

Aleppon siviilit ovat joutuneet kestämään vajoamisen helvettiin, sanoo maailmanjärjestö.
Aleppo

Ihmisiä auton lavalla, he haluavat pois Alepposta.
Aleppon itäosista saartoa pakenevat ihmiset odottavat kuljetusta muualle kaupunkiin.EPA/STR
YK:n turvallisuusneuvoston 15 maan edustajat saavat keskiviikon hätäkokoukseensa videoterveiset suoraan Alepposta. Paikalla on YK:n Syyria-erityislähettiläs Staffan de Mistura.
Tuhannet siviilit ovat paenneet Itä-Alepposta, kun Syyrian armeijan joukot ovat edenneet kapinallisten alueille. YK tuomitsi tiistaina tapahtumat, joissa siviilit joutuneet kestämään vajoamisensa helvettiin.
Ranskan YK-lähettiläs Francois Delattre sanoi, etteivät Ranska ja sen kumppanit voi vaieta, kun käynnissä saattaa olla suurin siviilien massamurha sitten toisen maailmansodan. Ranskan ja Britannian mielestä YK:n on tarjottava saarretulle Aleppolle humanitaarista apua.
Itä-Aleppo on ollut armeijan hallussa yli neljä kuukautta. Kansainvälisten avustusjärjestöjen ruokavarastot ovat lähes tyhjiä.
Britannian YK-lähettiläs Matthew Rycroft sanoi Venäjän ja Syyrian hallituksen ratkaisevan Aleppon tulevaisuuden. – Me vaadimme Venäjää ja Syyrian armeijaa lopettamaan pommitukset, Rycroft sanoi.
Ennen Syyria-hätäkokousta YK:n turvallisuusneuvoston on määrä kokouksessaan hyväksyä Pohjois-Korealle ydinkokeista asetettavat sanktiot.
Lähde: AFP

tiistai 29. marraskuuta 2016

OP-ryhmän uusi täky on sähköautoilu...

Tätä täytyy aivan ehdottomasti seurata! Tosin asia ei taida aivan heti levitä Suomessa tänne Perämeren pohjukkaan mutta siltikin...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

OP-ryhmän uusi täky on sähköautoilu

Pankin strategia on pyrkiä moniala- yritykseksi. Terveydenhuollon rinnalle tulee liikkumisen palveluita.

MAURI RATILAINEN
OP-ryhmän uusi täky on sähköautoilu
OP:n liikkumisen palveluista vastaava hankejohtaja Sonja Heikkilä ja digitaalisuudesta ja asiakaskokemuksista vastaava johtaja Harri Nummela esittelevät Teslan sähköautoa.
Kirsi TurkkiHelsinki
OP-ryhmä uskoo vahvasti kiinnostuksen sähköautoiluun olevan kasvussa. Kuluttajille ja pienyrittäjille aletaan tarjota sähköautoja kuukausihinnoilla. Palvelu alkaa pääkaupunkiseudulla, mutta laajenee todennäköisesti myöhemmin muualle maahan. Laajeneminen riippuu lähinnä autojen latauspistokkeiden määrien kehityksestä.
OP on nimennyt uuden toimialansa Kulku-palveluksi. 

Tulevaisuudessa nimikkeen alla on muutakin kuin vain sähköautoilua kuukausihinnoin. Uusi palvelu on osa OP:n strategiaa. Pankkiryhmä aikoo siirtyä finanssialalta monialaiseksi palveluyritykseksi. Tähän mennessä OP on toiminut terveydenhuollon alalla ja perustanut Pohjola-sairaaloita.
– Merkittävä osa OP:n ansainnasta tulee jatkossa liiketoiminnasta, jota meillä ei vielä ole, koska monella liiketoiminnan osa-alueella jopa 30-40 prosenttia ansainnasta häviää 5-10 vuoden sisällä, OP:n digitaalisuudesta ja asiakaskokemuksista vastaava johtaja Harri Nummela sanoo.
Uutta palvelua pyörittää osin OP:n oma henkilöstö ja osin käytetään ulkopuolisia palveluja. Nummelan mukaan on vaikea arvioida, missä vaiheessa sähköautoilun paketoinnista tulee OP:lle kannattavaa liiketoimintaa.
– Emme ajattele, että muutos tapahtuisi yhdessä yössä, vaan kyse on pitkäkestoisesta liiketoiminnan kehittämisestä.
Liikkumisen palveluihin OP haluaa mukaan siksi, että pankki uskoo murroksen alalla kiihtyvän. Liikkumisen markkina on Suomessa 19 miljardia euroa.
– Auto nähdään jatkossa kulkuneuvona, ei statussymbolina. Kiinnostus autojen omistamiseen vähenee, OP:n liikkumisen palveluista vastaava hankejohtaja Sonja Heikkilä arvioi.
Hän painottaa, että yhteiskäyttöautot ovat tulossa vahvasti Suomeen. McKinsey arvioi, että vuonna 2030 jo kymmenen prosenttia uusista autoista myydään yhteiskäyttöön. Suomessa se tarkoittaisi 12 000 autoa.
Myös autot kehittyvät huimaa vauhtia. Suurimmat autojen valmistajat uskovat sekä sähköautoihin että itseajaviin autoihin. McKinseyn raportissa uusien autojen myynnistä 15 prosenttia olisi itseajavia autoja vuonna 2030.
OP haluaa uudella palvelulla helpottaa kynnystä aloittaa sähköautoilu. Halvimmillaan OP:n Kulku-nimisen palvelun saa käyttöönsä 500 eurolla kuukaudessa. Esimerkiksi Tesla-sähköauton saa premium-palveluna noin 1350 eurolla kuukaudessa.
Kulku-palvelussa on kaksi eri tasoa. Kalliimpi taso sisältää autoilun kokonaispalvelun, kuten huollot, korjaukset, vakuutukset, noutopalvelun huoltoon, renkaiden vaihdot ja säilytykset ja autopesut. Sopimuksen voi tehdä 24–48 kuukaudeksi. Kaikki tunnetuimmat sähköautomerkit ovat mukana palvelussa.
Teslan Suomen markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Axel Holmström sanoo olevansa iloinen, että maassa on tahoja, jotka haluavat edistää sähköautoilua. Tesla ei ole asettanut tavoitetta, paljonko uusia autoja saadaan OP:n palvelun kautta markkinoille. Nyt Tesloja on Suomessa 400 kappaletta. Uuden Kaliforniassa valmistetun Teslan toimitusaika on noin kolme kuukautta.

OP:n uusi toimiala

Sähköautoilua tarjotaan kuukausimaksulla kuluttajille ja pienyrittäjille.
Ei edellytä aiempaa OP:n asiakassuhdetta.
Palvelussa on kaksi eri tasoa. Peruspalvelu sisältää sähköauton käytön lisäksi huollot ja korjaukset.
Edullisimmillaan palvelun saa käyttöönsä alle 500 eurolla kuukaudessa, kalleimmillaan se maksaa 1 350 euroa kuukaudessa. Palvelun hinta riippuu muun muassa automerkistä, varustelutasosta ja palvelupaketista.
Autovalikoimassa ovat kaikki Suomen myydyimmät sähköautomallit.
Palvelun voi tilata verkossa tai puhelimitse ja auto tuodaan haluttuun paikkaan tutustuttavaksi.
Sopimuksen voi tehdä 24–48 kuukaudeksi.
Sopimuksen yhteydessä asiakas voi myydä vanhan autonsa vaihdossa.
Nopeimmillaan auton saa käyttöön parissa kuukaudessa. Toimitusajat vaihtelevat automalleittain.

Dollarijumbo laskeutui Helsinkiin – yhdessä lentokoneessa kymmenien miljardien edestä potentiaalista sijoitusrahaa...

Helsinki, Slush - ei paha...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Dollarijumbo laskeutui Helsinkiin – yhdessä lentokoneessa kymmenien miljardien edestä potentiaalista sijoitusrahaa

Suora lentoyhteys on houkutellut satoja rahamiehiä ja -naisia USA:n Piilaaksosta huomenna alkavaan Slush-tapahtumaan.
Slush 2016
Finnairin A350 -kone
Piilaakson miljönäärit saapuvat Slushiin Finnairin uudella A350-koneella.Juha Nurminen / Yle
Maailman teknologiateollisuuden kiistaton keskipiste Piilaakso sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla San Franciscon kupeessa. Kaliforniasta on kuitenkin melkein 9 000 kilometrin lentomatka Helsinkiin – pitkä taival taitettavaksi parin päivän takia.
Sen vuoksi teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush on houkutellut tänä vuonna ensimmäistä kertaa amerikkalaisia sijoittajia suoralla lentoyhteydellä San Franciscosta Helsinkiin ja takaisin.
– Sijoittajille on tärkeää päästä tapaamaan ja vierailemaan potentiaalisten sijoituskohteiden maassa. Suora lento Piilaaksosta Suomeen saattaa siten lisätä halukkuutta sijoittaa, Slushin ohjelmavastaava Katariina Helaniemi sanoo.

Koneessa jättimäärä sijoituspääomaa

Slushin ja Finnairin yhteistyössä järjestämälle erikoislennolle onkin saatu houkuteltua runsaasti pääomasijoittajia ja muita messuvieraita. Slushin järjestäjien mukaan koneen matkustajat tuovat mukanaan todella tuntuvasti potentiaalista sijoituspääomaa.
– Olemme arvioineet, että useita kymmeniä miljardeja euroja, Helaniemi toteaa.
Vastaavalla rahasummalla kattaisi muhkean osan esimerkiksi Suomen valtion reilun 55 miljardin euron vuosibudjetista.
Vertailun vuoksi, vastaavalla rahasummalla kattaisi muhkean osan esimerkiksi Suomen valtion reilun 55 miljardin euron vuosibudjetista.
Slush-lennon 300 matkustajasta yksi tunnetuimmista sijoittajista lienee Steve Jurvetson, joka istuu sähköautoja valmistavan Tesla Motorsin ja avaruusyhtiö SpaceX:n hallituksissa.
– Uskon tapaavani enemmän ihmisiä, sijoittajia ja kasvuyrityksiä kuin muissa vastaavissa tapahtumissa. Vanhempani ovat Virosta lähtöisin, joten tällä alueella on erityinen paikka sydämessäni. Aion täällä ollessani erityisesti tutustua yrityksiin, jotka aikovat muuttaa maailmaa ja käyttävät ohjelmistoja ja tekoälyä uusilla, kiinnostavilla tavoilla, Jurvetson kertoi lentokoneen saavuttua Helsinkiin.
Lisäksi koneessa on pääomasijoittaja Arielle Zuckerberg (Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin sisko), kuvapalvelu Flickrin perustajiin lukeutuva Caterina Fake ja kuun valloituksesta haaveileva yrittäjä ja suursijoittaja Naveen Jain.

Slushin sijoittajilla hallinnassa tuhannen miljardin varallisuus

Kaikkiaan Slushiin saapuu yli tuhat pääomasijoittajaa yli sadasta eri maasta. Heidän hallinnassaan on Slushin järjestäjien arvioiden mukaan jopa tuhannen miljardin euron edestä sijoitusvarallisuutta. Vastaavalla rahamäärällä voisi maksaa Suomen valltionvelan kokonaisuudessaan kymmenen kertaa.
Slushiin saapuvasta potentiaalisesta sijoituspääomasta vain murto-osa päätyy tapahtumassa esillä olevien yritysten tueksi.
Toki Slushiin saapuvasta potentiaalisesta sijoituspääomasta vain murto-osa päätyy tapahtumassa esillä olevien yritysten tueksi. Slushin järjestäjien mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana tapahtumassa järjestetyt tapaamiset ja kontaktit ovat johtaneet noin 500 miljoonan euron sijoituksiin.
Suomalaiset kasvuyritykset ovat tästä potista napanneet noin 200 miljoonaa, Slushista arvioidaan.
Yle on tiiviisti mukana Slushissa paikan päällä. Seuraa suoraa verkkolähetystä yle.fi/uutiset -sivun kautta keskiviikkona ja torstaina klo 12–13.
Juttua muokattu 29.11. klo 18.09 Lisätty Steve Jurvetsonin kommentti.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Matka Kaidin kotikaupunkiin ylitti odotukset – Kemin kaupunginjohtaja uskoo tulevaisuuteen...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. Alkaa olla hymy herkässä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista sellaisenaan:

Matka Kaidin kotikaupunkiin ylitti odotukset – Kemin kaupunginjohtaja uskoo tulevaisuuteen

TUNTEMATON
Matka Kaidin kotikaupunkiin ylitti odotukset – Kemin kaupunginjohtaja uskoo tulevaisuuteen
Kemin ja Wuhanin kaupungit kirjoittivat yhteistyösopimuksen perjantaina.
Taina Nuutinen-Kallio
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen on tyytyväinen, sillä matka Kaidin kotikaupunkiin Kiinan Wuhaniin antoi uskoa tulevaan.
– Matka oli hyvin ohjelmoitu ja isännöity ja täytti ne toiveet ja tavoitteet, joita reissulle asetettiin. Kävimme keskusteluja Kaidin johdon, Kaidin kotimaakunnan Hubein johdon ja Wuhanin kaupungin johdon kanssa, Nissinen kertaa.
Perjantaina Kemi ja noin kahdeksan miljoonan asukkaan Wuhan allekirjoittivat yhteistyösopimuksen.
Kemiläisseurue vieraili muun muassa Kaidin pilottitehtaalla ja yrityksen pääkonttorilla, jossa työskentelee tuhat henkilöä. Kaidin pääjohtajaa he pääsivät tapaamaan kaksi kertaa.
– Hankkeen etenemisestä viestittiin erittäin avoimesti niin meille kuin Wuhain ja Hubein väellekin, Nissinen kertoo.
– Tutustuimme myös muihin paikallisesti näyttäviin asioihin, kuten 40 000 yrityksen teknologiapuistoon, jossa Kaidi on tähtiyrityksiä. On vaikuttavaa, millä intensiteetillä siellä kehitetään vihreää taloutta. Usko vahvistui, että meillä on kyvykäs kumppani edistämään biotaloushanketta, hän jatkaa.
Suomalaisseurueen vierailusta uutisoitiin Wuhanin televisiossa. Tero Nissinen ja Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kertoivat kiinalaismedian haastattelussa, kuinka Suomessa suhtaudutaan biotalouteen ja yhteistyöhön Kaidin kanssa.
Nissisen ja Riipin lisäksi Wuhanissa vierailivat Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Martti Lampela, Kemin Matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen ja Kemin Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka.
Kemin matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen tapasi kiinalaisia matkailuoperaattoreita. Seurue vieraili Wuhanin yliopistossa, jossa myös Kaidin perustajat ovat aikanaan opiskelleet.
– Jää rehtoreiden tehtäväksi lähteä miettimään yhteistyötä. Heillä on muun muassa arktista tutkimusta. 57 000 opiskelijan Wuhanin yliopisto on Kiinan kärkiyliopistoja, kertoo Nissinen.
Tero Nissinen kertoo, että vierailu Wuhaniin on ollut hänen tähänastisen uransa antoisin ystävyysvierailu.
– Wuhanin ja Hubein delegaatio tulee mahdollisesti vastavierailulle ensi keväänä.

Seitsemän asiaa, joihin tunneälykäs ei sorru työelämässä...

En ole ollut työelämässä yli kahdeksaan vuoteen, joten en oikein osaa orientoitua alla olevaan luetteloon täysillä.
Tosin kovin tutulta luettelo tuntuu ja terminologia on tuttua. Tunneälyn lisäksi tilanneäly, nopea reagointi muutoksiin on mielestäni erittäin tärkeä. Käytännön huumorintajukaan ei ole pahitteeksi...

Suora nettilainaus Kauppalehdesta hiukan tuunattuna:

Seitsemän asiaa, joihin tunneälykäs ei sorru työelämässä

Nyrkkiä heiluttava kuski tuskin on tunneälykäs.
Nyrkkiä heiluttava kuski tuskin on tunneälykäs. KUVA: COLOURBOX
Tunneälystä on paljon hyötyä niin kotona kuin konttorilla.
Tunneäly on noussut merkittävään asemaan esimerkiksi ihmisten johtamisessa, eikä syyttä, sillä tunneälykäs esimies osaa esimerkiksi käyttää tunteita tehokkaasti hyväksi ongelmanratkaisussa. 

Tunneälykäs ihminen osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja myös hallitsemaan omia tunteitaan. Tällaisen esimiehen puoleen on helppo kääntyä.
Tunneälykäs myös yleensä voi itse hyvin ja heillä on keskimääräistä vähemmän mielenterveyspulmia.
Airs, Association of Internet Research Specialist luettelee nyt seitsemän sellaista asiaa tai toimintatapaa, joihin tunneälykäs ihminen ei sorru.
Jokainen meistä voi näiden kriteerien avulla mittailla omia tai vaikkapa lähiesimiehen tunneälytaitoja.
Tunneälytaidot ovat seuraavat: 
Hän ei jumiudu muiden ihmisten draamoihin.
Yksi tunneälyn tunnusmerkki on empatiakyky, mutta tälläkin asialla on valtavia eroja.  Tunneälykäs ihminen kuuntele tarkasti, tarjoaa lohtua, on rakastava, mutta myös uskaltaa neuvoa ja tarjota apua. Mutta hän ei salli muiden elämän ja reaktioiden hallita omaa elämäänsä. 
Hän ei syytä.
Tunneälykäs ihminen tuntee itsensä harvoin uhreiksi, ja vielä harvemmin hänestä tuntuu, ettei ratkaisu ole hänen ulottuvillaan. Silti tunneälykäskin ihminen voi valittaa. Mutta sen sijaan, että hän syyttäisi toisia, hään käsittelee rakentavasti ongelmaa.
Hän ei aina sano kyllä - muille ja itselleen.
Tunneälykkyyteen kuuluu empatia, mutta myös varmuus ja itsehillintä. Siksi tunneälykäs harvemmin vastaa kysymykseen esimerkiksi ”En tiedä, ehkä”. Tunneälykäs osaa tehdä lopullisia päätöksiä ja myös pysyä niissä.
Mitä useammin emotionaalisesti älykäs ihminen käyttää oikeuttaan sanoa ”ei” ja mitä useammin hän luottavat tahdonvoimansa, mitä vapaampi hän on keskittymään tavoitteisiinsa ja yleiseen hyvinvointiinsa.

Hän ei juoruile.
Tunneälykkyyteen kuuluu, että antaa määrätietoisesti piupaut juoruille. Tunneälykäs henkilö ymmärtää, että kaikki ihmiset ovat aivan yhtä tärkeitä, ja että virheet tarkoittavat vain mahdollisuutta parempaan.
Hän ei luota toisten onneen tai luottamukseen.
Tunneälykäs ihminen on ”omavarainen” kaikilla elämän alueilla. Siihen kuuluvat myös tyytyväisyys ja mielenrauha. Hän on oppinut, että toisen ihmisen tunteiden varaan ei voi ripustautua. Siinä on pettymyksen riski.
Hän ei alenna itseään.
Suurin osa meistä ei ole osaa vastustaa itsensä alentamista esimerkiksi kaiken maailman pessimistisillä tokaisuilla. Kukapa ei huokaisi joskus, että olisi pitänyt hoitaa homma paremmin tai että on säälittävä persoona. Tunneälykkäällä on kuitenkin kyky hillitä kyynisiä ajatuksiaan. Sen sijaan hän luottaa tosiasioihin.
Hän ei jumiudu menneisyyteen.
Tunneälykäs ihminen ottaa oppia menneestä, mutta ei jää siihen vellomaan. Se sijaan tunneälykäs osaa elää nykyisyydessä. Hänen elämässään on itsetyytyväisyyttä, kiitollisuutta ja ennen kaikkea toivoa.

Trump väittää ”miljoonien” äänestäneen laittomasti – verhottu uhkaus Clintonille...

Yhdysvalloissa näyttää olevan kaikki mahdollista. Suomessa em. tyyppinen vaalien "jälkipyykki" on totaalitarpeeton, koska meillä vaalijärjestelmä toimii ja on ehdottoman luotettava. 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Trump väittää ”miljoonien” äänestäneen laittomasti – verhottu uhkaus Clintonille

PETER FOLEY
Trump väittää ”miljoonien” äänestäneen laittomasti – verhottu uhkaus Clintonille
Donald Trump väittää miljoonien äänestäneen "laittomasti".
STT, AFPWashington
Yhdysvalloissa presidentiksi valittu Donald Trump väittää, että hän olisi saanut vaaleissa myös suurimman äänimäärän, jollei vaaleissa olisi annettu ”miljoonia” laittomia ääniä. 
Trump myös terävöitti sunnuntaina kritiikkiään vaaliäänten uudelleenlaskentaa vastaan. Hänen mukaansa Wisconsinin osavaltion äänten laskeminen uudelleen on ”ajanhukkaa”.
Trump sai vaaleissa taakseen valitsijamiesten enemmistön, mutta vastaehdokas Hillary Clintonin saama kokonaisäänimäärä oli selvästi suurempi kuin Trumpilla. Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on sellainen, että pienemmän äänimäärän saanut voi voittaa vaalit.
Trump niin ikään tviittasi, että Virginian, New Hampshiren ja Kalifornian osavaltioissa olisi tapahtunut vakavaa vaalivilppiä.
Trump tai hänen avustajansa eivät tuoneet julki mitään todisteita siitä, että miljoonat ihmiset olisivat äänestäneet laittomasti. Trump ei myöskään antanut selitystä sille, miksi hän vastustaa äänten tarkastuslaskentaa, jos laittomasti äänestäminen oli vaaleissa noin laajaa.
Vaalitarkkailijat eivät ole havainneet mitään viitteitä miljoonien äänten suuruisesta vaalivilpistä. Joukko tietotekniikan asiantuntijoita ja juristeja kehotti aiemmin tarkistamaan vaalituloksen Wisconsinissa, Pennsylvaniassa ja Michiganissa. Huolena on, että niiden tuloksia olisi jonkin verran manipuloitu tai hakkeroitu. Trump voitti Clintonin näissä osavaltioissa yhteensä noin 100 000 äänellä.
Wisconsinin äänten uudelleenlaskennan pisti alulle vihreän puolueen presidenttiehdokkaana ollut Jill Stein. Hän aikoo vaatia myös Pennsylvanian ja Michiganin äänten laskemista uudelleen. Hillary Clintonin kampanja on ilmoittanut, että se tukee äänten uudelleenlaskentaa.
Trumpin esikunta tuntui sunnuntaina ainakin epäsuorasti viittaavan, ettei Clintonin ole hyvä ajaa tarkistuslaskentoja liian innokkaasti, mikäli haluaa pysyä poissa oikeudesta.
– Vaikka tuleva presidentti ei ole etsimässä uusia tapoja syyttää Hillary Clintonia, hän on valmis kuuntelemaan, jos jotain uutta ilmenee, vihjaili Trumpin kansliapäällikkö Reince Priebus.
Clintonia on epäilty niin sanotussa sähköpostijupakassa. Hän oli käyttänyt yksityistä sähköpostitiliään salaisia tietoja sisältävien viestien lähettämiseen.
Clintonin kanssa demokraattipuolueen presidenttiehdokkuudesta kilpaillut Bernie Sanders puolusti viikonloppuna vaaliäänten tarkastuslaskentaa.
– Vihreällä puolueella on oikeus teettää se. Meillä on uudelleenlaskentoja luultavasti liki joka vaaleissa. Kukaan ei oleta, että vaalien lopputulos muuttuisi ratkaisevasti, Sanders sanoi.

Todennäköisesti peset kätesi kehnommin kuin kuvittelet – flunssaa vastaan käsihuuhde on usein tehoton

Toimin tällä kerralla tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Todennäköisesti peset kätesi kehnommin kuin kuvittelet – flunssaa vastaan käsihuuhde on usein tehoton

Laatu lähtee vedestä ja saippuasta. Molempia pitää olla riittävästi, jotta lika ja mikrobit irtoavat ihosta.

TIEDE  
Miten ne kädet nyt pitikään pestä?

00:02 / 00:50

HSTV näyttää miten tehopeset kädet n.45 sekunnissa. Toimittaja Jukka Ruukki, kuvaus ja leikkaus terhi Liimu.

Fakta

Puhdasta puolessa minuutissa

 Käytä lämmintä vettä.
 Vaahdota saippua käsiin.
 Hiero sormien välit ja käsien selkäpuolet.
 Hiero kämmeniä vastakkain sormet ristissä.
 Pyöritä sormia kämmeniä vasten.
 Huuhtele hyvin.
 Kuivaa huolellisesti paperipyyhkeellä.
 Sulje hana paperilla.
KUINKA hyvin peset kätesi? Todennäköisesti kehnommin kuin kuvittelet.
Moni väittää pesevänsä, mutta ei sitä kuitenkaan tee. Viime vuonna julkaistun kyselytutkimuksen mukaan kolmannes eurooppalaisista ei muista pestä käsiään vessakäynnin jälkeen.
Yhdysvalloissa on tarkkailtu, kuinka käsihygienia toteutuu julkisissa vessoissa. Melkein kaikki ihmiset vakuuttavat pesevänsä kädet, kun ovat tehneet tarpeensa. Seurannan perusteella sen tekee kolme neljästä.
Naiset ovat yleensä tunnollisempia. Miehistä käsihygienian muistaa runsas puolet.
Muutama kysely ei kerro koko totuutta, mutta pitkältä ajalta kerätty tieto kertoo, että vettä ja saippuaa käytetään liian harvoin ja silloinkin säästeliäästi.
”KÄDET kannattaisi pestä aina, kun siihen on tilaisuus”, sanoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.
Tilaisuus tarjoutuu vähintään 5–10 kertaa päivässä. Vessakäyntien lisäksi kädet pitäisi siistiä ennen ruoan laittoa ja syömistä, ulkoa sisään tultaessa ja kättelyn jälkeen.
Samoin niistämisen, aivastamisen, nenän kaivamisen, roskien käsittelyn ja tiskirätin näpelöinnin perästä.
”Kaikissa noissa tilanteissa on vaara, että taudinaiheuttajia pääsee leviämään käsistä muihin ihmisiin tai ruokaan”, Huovinen sanoo.
PIENIKIN määrä mikrobeja pystyy aiheuttamaan taudin. Influenssaan riittää 1–30 virusta. Yhdessä sormessa saattaa elää satojatuhansia bakteereja ja viruksia.
Flunssa ja moni muu mikrobi livahtaa limakalvoille ja sieltä muualle elimistöön omista käsistä, joilla olet sormeillut jonkun rähmäkäpälän koskettelemaa pintaa. Tästä on vahvaa näyttöä päivähoidosta ja sairaaloista, joihin pakkautuu paljon ihmisiä ja taudinaiheuttajia.
Pisaroista, esimerkiksi flunssapotilaan yskäisystä, taudit leviävät harvemmin. Sama koskee bakteerien ja virusten aiheuttamia suolistoinfektioita.
TAUDINAIHEUTTAJIA vaanii esineissä, joita moni ihminen koskee peräjälkeen. Tyypillisiä pöpöpesiä ovat ovenkahvat, kaiteet, valokatkaisijat ja näppäiltävät näyttöpäätteet.
Varmimmin flunssan saa kättelemällä sairastunutta tai tarttumalla tuoreeltaan ovenkahvaan, jota tämä koski räkäisillä käsillä. Jos erite ehtii kuivua, tartunnan vaara on pienempi.
Flunssan iskiessä 15–55 prosenttia muista perheenjäsenistä saa tartunnan vajaan viikon kuluessa, kertovat tutkimukset.
KÄSIENPESULLA taudinaiheuttajien liikenteelle voi panna stopin. Ahkera hinkkaaminen on viisasta erityisesti talvisin, kun epidemiat jylläävät.
”Käsien pesemisessä määrääkin tärkeämpää on laatu”, sanoo professori Huovinen.
Laatu lähtee vedestä ja saippuasta. Molempia pitää olla riittävästi, jotta lika ja mikrobit irtoavat ihosta. Kädenlämpöinen vesi saa saippuan parhaiten vaahtoamaan.
Sen jälkeen tarvitaan hierontaa. Tässä vaiheessa ihmiset tekevät suurimman virheen.
”Aika usein pesu jää muutaman sekunnin hutaisuksi kraanan alla”, kuvailee hygieniahoitaja Tiina Kurvinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Se ei riitä alkuunkaan. Nykysuositus on runsaat 20 sekuntia. Maailman terveysjärjestön usean kohdan tehopesu kestää helposti 40 sekuntia.
LYHYESSÄ pesussa pahimmat pöpöpesät, kuten sormenpäät, sormien välit, peukalonhanka ja kämmenen uurteet jäävät putsaamatta.
SCIENCE PHOTO LIBRARY
Näihin käsiin hierottiin geeliä. Sen jälkeen koehenkilö pesi kätensä. Ultravioletti valo näyttää geelin jäänteet ja paljastaa, mitkä kohdat jäävät pesussa helposti puhdistamamatta.
Näihin käsiin hierottiin geeliä. Sen jälkeen koehenkilö pesi kätensä. Ultravioletti valo näyttää geelin jäänteet ja paljastaa, mitkä kohdat jäävät pesussa helposti puhdistamamatta.
Toinen perusvirhe tapahtuu huuhtelun jälkeen. Moni ei kuivaa käsiään tai tekee sen puolihuolimattomasti. Kosteus kelpaa bakteereille, joita jää pesusta huomioimatta aina jonkin verran iholle. Ne alkavat lisääntyä villisti.
”Kädet pitää kuivata huolellisesti ja mielellään paperiin”, Kurvinen sanoo. Kertakäyttöpyyhe on tehokas ja vähentää iholle jääneiden mikrobien määrää merkittävästi.
Kankaiset rullapyyhkeet menettelevät, kunhan ne vaihdetaan säännöllisesti. Valitettavan usein seinässä roikkuu märkä rätti.
KURVINEN ei suosittele käsien kuivaamiseen kuumailmapuhaltimia. Niihin kertyy likaa ja karstaa, jossa taudinaiheuttajat viihtyvät.
Puhaltimet ovat myös kohtalaisen tehottomia. Jos kädet jäävät kosteiksi, ne pyyhitään helposti paitaan tai housuihin. Mikrobit löytävät kankaasta uuden kodin.
Varsinkin julkisiin vessoihin on asennettu uudenaikaisia kuivaimia. Niissä märät kädet työnnetään laitteen sisään ja puhaltava ilmavirta suuntautuu ylöspäin. Kädet ehkä kuivuvat, mutta vesi ja mikrobit valuvat lätäköksi laitteen pohjalle. Syntyy tautipommi.
”Kuivaimet sinkoavat mikrobeja hengitysilmaan ja vessan pinnoille jopa parin metrin päähän”, Kurvinen kertoo. Asia tutkittiin muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa.
ENTÄ JOS saippuaa ei näy ja kertakäyttöpyyhkeetkin ovat lopussa? Silloin voi kokeilla sinnikästä käsien hieromista juoksevan veden alla.
Tutkimusten mukaan pelkkä mekaaninen hankaus poistaa ison osan bakteereista. Se ei kuitenkaan korvaa perusteellista pesua.
Sairaaloissa käsiä puhdistetaan kymmeniä kertoja päivässä. Saippuan korvaa yleensä käsihuuhde, koska ahkera pesu kuluttaa ihoa.
Bakteerit viihtyvät rohtuneessa ihossa, joka on altis infektioille. Käsihuuhteen sisältämä glyseroli voitelee ja pitää kädet sileinä.
Huuhdetta on helppo käyttää. Sitä hierotaan kunnes kädet kuivuvat. Operaatio vie 20–30 sekuntia.
KANNATTAISIKO käsihuuhdetta suosia kotonakin? Ei ainakaan arkikäytössä. Puhdistusperiaate on käsihuuhteissa täysin toinen kuin vesipesussa.
Saippuapesu ei tapa taudinaiheuttajia, vaan irrottaa ne ihosta ja huuhtoo viemäriin. Siksi vedellä ja saippualla pääsee eroon mistä tahansa pöpöstä lajiin katsomatta.
Käsihuuhde ei huuhdo mitään pois. Sen sisältämä etanolialkoholi hajottaa mikrobien proteiineja ja solukalvoja. Lopulta pöpöt kuolevat.
Varmimmin kuolevat bakteerit ja vaipalliset virukset kuten influenssa. Sen sijaan huuhde tappaa huonosti vaipattomia viruksia, esimerkiksi tavallisia flunssan aiheuttajia.
Puolet suomalaisten sairastamista flunssista aiheuttaa rinovirus, jota vastaan etanoli on tehoton. Sama koskee äkäistä mahatautia levittävää norovirusta.
Tutkimuksissa käsihuuhde on pysäyttänyt tartuntoja päiväkodeissa ja sairaaloissa. Yleiset ripulitaudit ja hengitystieinfektiot vähenevät.
Kotikäytössä huuhde pärjää kehnommin. Ripulitaudit leviävät huonosti käsihuuhdetta suosivissa perheissä, mutta flunssilta se ei suojaa.
Sen sijaan saippuapesu kymmenen kertaa päivässä pienentää flunssariskin puoleen.
TYÖPAIKOILLA alkoholihuuhteista ei näytä olevan tavallisten infektioiden vähentäjäksi, sanoo tutkija Carita Savolainen-Kopra Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
THL:n tutkijat vertasivat muutama vuosi sitten saippuapesua ja huuhdetta kuudella työpaikalla. Tutkimus kesti puolitoista vuotta. Vain saippuapesuryhmä loisti sairaustilastoissa.
”Heillä ripulitaudit ja hengitystieinfektiot vähenivät lähes viidenneksellä”, Savolainen-Kopra sanoo.
Matkustaessa huuhde toimii siellä, missä tavalliset pesumahdollisuudet puuttuvat. Molempia ei tarvita.
”Tuplavarmistus on harvoin tarpeen tavallisessa elämässä”, professori Huovinen sanoo.
Vessakäynnin jälkeen lisäpuhdistus kannattaa, jos käsipaperi on päässyt loppumaan tai olet lähtiessäsi joutunut näpelöimään hanaa tai ovenkahvaa.
EPIDEMIOIDEN kellistäjänä saippuapesu on verraton.
Eläimistä ihmisiin pompannut sarsvirus levitti Suomessakin pelkoa 2000-luvun alussa. Uudenlaiseen tautiin sairastui maailmalla liki 10 000 ihmistä, ja joka kymmenes kuoli. Jälkikäteen on osoitettu, että pelkkä säännöllinen käsienpesu pystyi estämään yli puolet sars-tartunnoista.
Ennemmin tai myöhemmin kehittyy kulovalkeana leviävä superinfluenssa, johon sairastuu arvioiden mukaan puolet maailman väestöstä. Sitä ei saada pysähtymään pelkästään rokotuksilla ja viruslääkkeillä.
”Avuksi tarvitaan tehokasta käsienpesua”, Huovinen sanoo.
Yhdessä neliösentissä ihoa muhii noin 1 500 bakteeria.
Yhdessä neliösentissä ihoa muhii noin 1 500 bakteeria.
SCIENCE PHOTO LIBRARY
Ultraviolettivalo paljastaa, mitkä paikat jäävät meiltä helposti pesemättä.
Ultraviolettivalo paljastaa, mitkä paikat jäävät meiltä helposti pesemättä.