Maassa maan tavalla on hyvä ohje moneen tilanteeseen...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Vuoden tieteentekijä Olga Davydova-Minguet: ”Meillä ei ole maahanmuuttokriisiä vaan ihmisyyskriisi”
Sotaa pakoon pyrkivien esittäminen uhkana, taakkana ja ei-toivottuina on erittäin vahingollista, sanoo Venäjältä Suomeen muuttanut tutkija.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Olga Davydova-Minguet haluaa käyttää identiteetistään sanaa suomenmaalainen. Käsite suomenmaalainen on peräisin Outi Lepolan monikulttuurisuutta käsitelleestä väitöskirjasta vuodelta 2000. Tutkijan mukaan muita hyviä sanoja ei oikein ole. Esimerkiksi uussuomalainen on etnistävä.
Suomeen Olga Davydova-Minguet muutti 25 vuotta sitten. Omassa väitöskirjassaan 2009 hän käsitteli sitä, kuinka paluumuuttajiksi aikovat suomalaissyntyiset venäläiset puhuvat suomalaisuudesta. Hän miettii samaa itsekin.
– Mietin pystynkö sanomaan, että "meillä Suomessa". Tuskin pystyn. Mutta pystyn sanomaan "me suomalaiset".
Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa työskentelevä Davydova-Minguet on tutkinut monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä Suomessa asuvien venäjänkielisten mediasuhdetta.
Tutkijaa ei kuitenkaan valittu Tieteentekijöiden liiton Vuoden tieteentekijäksi yliopistouran vuoksi. Palkintoraadin mukaan Davydova-Minguet on ”onnistunut käyttämään tutkimustietoa hyväkseen ihmisten aseman parantamisessa.”
Vuoden tieteentekijä sanoo olevansa valinnastaan erittäin hämmentynyt, mutta ymmärtää perustelut.
– Suomi on pullollaan paljon edistyneempiä tutkijoita. Mutta en ole pelkästään tutkija. Olen enemmän ja vähemmän aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Monet maahanmuuttoa tutkivat ovat aktiivisia yhteiskunnallisia keskustelijoita.
Maahanmuuttajien puolestapuhujat pulassa
Joensuu ei ole tänä päivänä maahanmuuttoa tutkivalle sen tulisempi paikka kuin mikään muukaan. 1990-luvun ylilyönneistä on opittu. Olga Davydova-Minguet oli 2009 perustamassa Joensuun Monikulttuurisuusyhdistystä ja toimii sen puheenjohtajana.
Monikulttuurisuutta edistävä, rasismia vastustava ja kotoutumista edistävä yhdistys sekoitetaan usein maahanmuuttajien yhdistykseksi. Yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa käy jatkuvasti ihmisiä esittämässä eriäviä mielipiteitä.
– Varsinkin suomalaiset, jotka aktiivisesti puhuvat maahanmuuttajien puolesta, saavat erittäin paljon negatiivista huomiota.
Olga Davydova-Minguet uskoo, että monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet, ettei Eurooppa pysy entisellään, eikä maailma enää palaa sellaiseksi kuin se joskus oli.
– Puhutaan hyvin paljon maahanmuuttokriisistä ja pakolaiskriisistä. Ei tämä ole pakolaiskriisi vaan solidaarisuuskriisi, ihmisyyskriisi, ihmisyysajattelun kriisi. Se, että sotaa pakoon pyrkiviä esitetään uhkana, taakkana ja ei-toivottuina, on erittäin vahingollista.
Mediatutkija, joka lopetti Venäjän television katselun
Vuoden tieteentekijä suoritti Petroskoissa suomen opintoja jo ennen Suomeen muuttoaan. Hänen miehensä on belgialaistaustainen. Kotona puhutaan kolmea kieltä; suomea, venäjää ja ranskaa.
Suomessa asuvien venäjänkielisten mediasuhdetta käsittelevässä tutkimuksessaan Davydova-Minguet on huomannut, kuinka osa ihmisistä pyrkii nykyään aktiivisesti vähentämään tai rajoittamaan median käyttöään.
Tutkija ei itsekään enää jaksa entiseen malliin.
Tutkija ei itsekään enää jaksa entiseen malliin.
– Minulla näkyi satelliittilautasella monta vuotta Venäjän televisio. Olen lopettanut sen. En jaksa. Voi ajatella, että Venäjän media valehtelee joka tapauksessa. Emme me koskaan voi tietää, mikä on totuutta. Joku epäilys on aina olemassa.
Tutkijan mukaan Suomessa asuvista venäjänkielisistä osa omaksuu Venäjän median luoman maailmankuvan, toiset taas suhtautuvat kriittisesti.
Davydova-Minguet puhuu medioituneesta yhteiskunnasta eli siitä, miten nykymedian toiminta määrää kehitystä.
– En pysty enää seuraamaan media viihteellisesti. Mietin aina niitä uutisten taustoja. Valitettavasti niitä ei voi aina tietää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti