perjantai 28. lokakuuta 2016

Sakari Sakke Pietilän sanomaa...

Kirjoitin alla olevan artikkelin 15.09.2014

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, sanotaan suomalaisittain.
Olen kerran ollut kuuntelemassa Sakari Sakke Pietilän rentoa, vauhdikasta ja mielenkiintoista esitelmää. Se tapahtui kauan sitten Tampereella Ammatillisten Oppilaistosten Opettajien AOO ry:n vuosikokouksen ja koulutuspäivien yhteydessä.
Sakke otti suvereenisti yleisönsä - nimenomaan hänen bodylanguage, kehonkieli oli vakuuttavaa.
Opetustyössä ollessani otin uuden ryhmän huolellisesti vastaan.Kerroin hyvin avoimesti, laajasti ja kukaties turhankin monipuolisesti itsestäni - tavoitteistani opettajana. Kävimme porukalla läpi myös koko alkavan luokan, oppilas oppilaalta heti koulunkäynnin alkmetreillä. Mikäli vielä oikein muistan, siitä oli hyötyä myöhäisemmässä vaiheessa.
Oman osuuteni lopuksi muistin aina sanoa: "Olen harvinaisen mukava ihminen, mikäli joku teistä saa minun kanssani riidan aikaan, saa kyllä tonkia itseään!" Onneksi hyvin harvoin jouduimme törmäyskurssille.
Edellä mainittu lause kuuluu edelleen sanavarastooni...
Suoraa nettilainausta Ylen sivuilta:
Hankalia ihmisiä on olemassa! Sakari Pietilä antoi jääkiekko- ja yritysvalmentajakokemuksen pohjalta viisi vinkkiä heidän kohtaamiseen.
1. Älä usko kuulopuheita, kohtaa ennakkoluulottomasti. Kuuntele ihmistä avoimesti ja luo oma mielipiteesi. Kaikille ihmisille pitää antaa mahdollisuuksia.
2. Kerro työyhteisön tavoitteet, pelisäännöt ja normit. Myös se, mitä hankalalta ihmiseltä odotetaan, mikä on hänen tehtävänsä ja roolinsa. Hyväksytä nämä asiat. Tämän jälkeen voit antaa palautetta, jos toiminta ei ole roolin mukaista. Kun yhteiset pelisäännöt, tavoitteet ja odotukset ovat selkeitä, niihin on helppo vedota.
3. Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää! Kukaan ei ole sen suurempi kuin joukkue, kaikki ovat osa sitä ja sitä varten. Hyvä työyhteisö ei kuitenkaan tapa yksilöllisyyttä ja luovuutta. Yksilö tekee jutut, mutta ilman muita jutut eivät toimi. Negatiivinen bodylanguage, vähättelevät ilmaisut, äänen sävy, juoruilu ja selkään puukotus tuhoavat joukkueen rakennetta. Sellaista ei pidä sallia.
4. Luota ryhmän sisäiseen säätelyyn. Jos joukkueessa on selkeät pelisäännöt, sosiaalinen paine on eteenpäin vievä voima. Ihmisille pitää antaa mahdollisuuksia, mutta jos joku ei toimi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan, siitä seuraa luonnollisesti sovitut sanktiot. Työkavereilla on oikeus vaatia tiukkojakin suorituksia tavoitteiden eteen. Vaatiminen on myös arvostamista! Jos joku ihminen imee vain energiaa, joutuu hän ulkokehälle, ja mahdollisesti kokonaan pois joukkueesta.
5. Aina joukkueellakaan ei voi olla huippufiilis, mutta työt on tehtävä. Kavereita pitää tukea ja yrittää luoda toisia arvostava ilmapiiri selkään puukottamisen sijaan.
_____________________________________________________________________

Edelliseen jatkokommentteja:

Olen viime aikoina joutunut avoimesti törmäyskurssille yhdistyskuvioissa, joihin olen jäänyt roikkumaan eläkkeelle jäätyäni yli kahdeksan vuotta sitten.
Tunnustan toki sen, että olen ns. vanha pieru ikäni puolesta, mutta se ei onneksi estä minua yhä edelleen ajattelemasta ja suunnittelemasta lähitulevaisuutta, vaikka minulla onkin viimeinen väri hiuksissani ja olen kukaties kohta neljännellä kvartaalilla...

Aivan viime päivinä on alkanut ilmetä voimakkaasti ikärasismia, josta olen erityisen huolissani.

Väitän, että mm. minulla on aimo annos elämänkokemusta myös ammattijärjestökokemusta, vaikka muille jakaa. Näyttää siltä, että ns. hiljaiselle tiedolle ei ole juurikaan ottajia.

Toisaalta minun lienee syytä ymmärtää sammutella intoani muiden ohjeistamiseen, vähempikin varmaan riittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti