sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Tarja Halonen kertoi Putinille, kuinka kirkonkellot soivat Suomessa Aleppon uhreille – Putinilta ärtynyt vastaus...

Alla oleva artikkeli tuo selkeästi esiin sen tosiasian, että em. Valdai-kokous on puhtaasti Venäjän ja nimenomaan presidentti Valdimir Putinin järjestämä mediasirkus. Sen hän kiistatta taitaa.

Valdai-kokous on täysin hyödytön tapahtuma, joka ei vie maailmanrauhaa metriäkään eteenpäin, kukaties päinvastoin.

Alla oleva liittyy tuttuun jatkosarjaan: En minä mutta pojat - ei mitään uutta itärintamalta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Tarja Halonen kertoi Putinille, kuinka kirkonkellot soivat Suomessa Aleppon uhreille – Putinilta ärtynyt vastaus

Putin kommentoi Suomesta lähtenyttä ilmiötä Valdai-keskusteluissa Sotšissa ja puolusti voimakkaasti Venäjän toimia Syyriassa

POLITIIKKA 

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja presidentti Tarja Halonen.

SUOMESTA lähtenyt ilmiö, jossa seurakunnat soittivat kirkonkelloja Syyrian Aleppon pommitusten uhreille, ei näytä miellyttäneen Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.
Putin kommentoi asiaa ärtyneesti äskettäin Venäjän Sotšissa, jossa järjestettiin niin sanotut Valdai-keskustelut 24.-27. lokakuuta.
Kyseessä on ”Venäjän Davosiksi” kutsuttu suljettu tapaaminen, jonne kutsutaan tutkijoita ja poliitikkoja keskustelemaan maailman tilasta. Putin on osallistunut Valdai-tapaamisiin joka vuosi.
Tänä vuonna paikalla oli myös presidentti Tarja Halonen, joka osallistui viime torstaina yhteiseen paneelikeskusteluun Putinin kanssa.


Halosen ja Putinin lisäksi Valdai-tapaamisen päättäneeseen paneelikeskusteluun osallistuivat Itävallan entinen presidentti Heinz Fischer ja Etelä-Afrikan entinen presidentti Thabo Mbeki. Paneelikeskustelu on purettu englanniksi Venäjän presidenttihallinnon kotisivuilla. Hallinto julkisti myös videon paneelikeskustelusta sivuillaan.
HALONEN halusi omassa aloituspuheenvuorossaan kertoa kotikaupunginosastaan Kalliosta ja sen kirkon aloittamasta kirkonkellojen soitosta Aleppon uhreille. 
Kelloja soitettiin päivittäin aina lokakuun 24. päivään asti, ja tapa levisi muihinkin seurakuntiin Suomessa ja myös ulkomailla – video alla:
Kallion kirkon kellot soivat Aleppolle
Kallion kirkon kellot soivat Aleppolle
Kallion kirkon kelloja soitettiin Aleppon muistolle. Toimittaja: Suvi Vihavainen, kuvaus ja leikkaus: Janne Järvinen
Halonen viittasi myös siihen, että Suomessa kirkot ovat avanneet ovensa turvapaikanhakijoille, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa.
”Kansalaismielipide monissa maissa näkee, mikä on oikein ja mikä väärin. Kansalaiset sanovat, että väkivallan Syyriassa, Jemenissä ja monissa muissa paikoissa täytyy loppua ja meidän täytyy suhtautua toisiimme inhimillisemmin”, Halonen sanoi omassa osuudessaan.
PUTININ mukaan ”kellojen pitäisi soida myös niille, jotka nyt menettävät henkensä Mosulissa ja sen läheisyydessä”.
”Tietojeni mukaan terroristit ovat ampuneet yli 200 ihmistä pysäyttääkseen hyökkäyksen Mosuliin. Älkäämme unohtako tätä. Entä Afganistan? Kokonaisia 120 ihmisen hääseurueita on pyyhkäisty kuoliaaksi yhdessä ilmaiskussa. Yhdessä iskussa! Olemmeko unohtaneet tämän? Entä se mitä tapahtuu Jemenissä? Antaa kellojen soida kaikille näille viattomille uhreille”, Putin sanoi.
Putin puolusti voimakkaasti Aleppon pommituksia, joita eniten paneelikeskustelussa kritisoi Itävallan entinen presidentti Heinz Fischer.
Fischerin mukaan Venäjän pitäisi ottaa huomioon, että tietyt sotilaalliseen voimaan liittyvät ja kansainvälisen lain kanssa ristiriidassa olevat toimet ”ärsyttävät ja huolestuttavat” Euroopassa.
”Tuore esimerkki on Krimin niemimaa. Aleppo puolestaan symboloi sitä, miten vaikeaa on erottaa terroristeja vastaan taisteleminen ja viattomien ihmisten pommittaminen”, Fischer sanoi.
”Me kuulemme koko ajan vain Aleppo, Aleppo, Aleppo”, Putin sanoi omassa pitkässä vastauspuheenvuorossaan.
”Mistä tässä on kyse? Jätämmekö terroristien pesäpaikat rauhaan, vai pakotammeko heidät ulos samaan aikaan kun yritämme minimoida ja välttää siviiliuhrit? Jos on parempi olla tekemättä mitään, sitten ei Mosuliinkaan pitäisi mennä. Jätetään sitten kaikki nykyiselleen”, Putin vastasi.
PUTIN nosti esiin Haloselle vastatessaan myös presidentti Sauli Niinistön aloitteen, jonka mukaan venäläisten sotilaskoneiden tulisi pitää Itämerellä lentäessään päällä transpondereita eli paikantavia tunnistimia. 
”Tämä ei tullut esiin meidän aloitteestamme, vaan nousi esiin, kun vierailin Naantalissa Suomessa. Täysin yllättäen Suomen presidentti Niinistö ehdotti, että venäläiskoneet eivät lentäisi transponderit pois päältä.”
Putin sanoo huomauttaneensa Niinistölle, että Itämeren alueella on enemmän Naton sotilaskoneiden kuin venäläiskoneiden lentotoimintaa.
Putin kertoi luvanneensa Niinistölle ottavansa asian esiin seuraavassa Naton ja Venäjän välisessä kokouksessa.
”Voin kertoa, että näin teimme. Lopputulos oli se, että Nato torjui Putinin ehdotuksen, kuten he sanoivat. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä Putinin kanssa. He torjuivat Suomen presidentin ehdotuksen.”
Valdain päätöskeskustelu kesti yli kolme tuntia. Keskustelu oli ensi alkuun paneelikeskustelun tyylinen, mutta kun keskusteluun alettiin ottaa kansainvälisen yleisön kysymyksiä, ne olivat käytännössä kaikki osoitettuja Vladimir Putinille.
VALDAI-KOKOUKSESSA oli mukana 130 osallistujaa 35 maasta. Yksi mukana olleista, kansainvälisen politiikan professori Daniel Drezner Tuftsin yliopistosta Yhdysvalloista pohtii kolumnissaan Washington Post –lehdessä, onko yhdysvaltalaisen tutkijan kannalta järkevää osallistua tilaisuuteen nyt, kun maiden välillä on jännitteitä.
Drezner arvioi, että tilaisuudella on iso pr-arvo Venäjälle, mikä on viime vuosina painottunut entistä enemmän.
Aiempina vuosina Valdai oli suljetumpi niin sanottu off the record –tilaisuus. Nyt suuri osa keskusteluista televisioidaan. Myös keskustelujen painotus on Dreznerin mukaan muuttunut: aiemmin keskityttiin Venäjään, nyt puhutaan kaikkien muiden ongelmista.
”Russia Today (tv-uutiskanava) haastattelee kaikki amerikkalaiset, jotka vain saa kiinni, mukaan lukien minut. On ilmeinen riski, että osallistuminen antaa suuremman legitimiteetin hallitukselle, jota on viime aikoina syytetty useista vähemmän legitiimeistä toimista”, Drezner kirjoittaa.
HS yritti saada Tarja Haloselta kommentit Valdai-tapahtumasta, mutta Halonen ei ole vastannut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti