Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Venäjä hyödyntää Yhdysvaltain heikkoutta Lähi-idässä – Kreml etsii nyt vimmalla uusia liittolaisia
Venäjä aloittaa lauantaina ensimmäiset maasotaharjoitukset Egyptin kanssa. Muutenkin Venäjä on viime kuukausina hankkinut nopeasti liittolaisia Lähi-idästä.
Venäjä on tämän vuoden aikana lähentänyt suhteitaan Turkkiin, Iraniin ja Egyptiin.
Jo aiemmin sillä on ollut toimivat suhteet Israeliin, Yhdysvaltain liittolaiseen. Venäjä on vuosia ostanut Israelista lennokkeja ja tänä kesänä maat päättivät yhteisestä laivastoharjoituksesta.
Turkin kanssa suhteet ehtivät huonolle tolalle, kun Venäjä aloitti viime vuoden syyskuussa ilmaiskut Syyrian kapinallisia vastaan, Syyrian presidentin Bašar al-Assadin armeijan tukena. Turkkilaishävittäjä pudotti venäläisen rynnäkkökoneen viime marraskuussa.
Erityisen merkittävä liittolainen Venäjälle on Iran, joka on tukenut sotilain, asein ja rahallisesti Syyriassa Assadin ja Venäjän toimia.
Iran antoi elokuussa ensimmäistä kertaa Venäjälle luvan käyttää Hamadanin lentotukikohtaa Syyriaan suuntautuviin pommituslentoihin. Vaikka lennot kestivät vain lyhyen aikaa, Venäjä saa käyttää tukikohtaa tarvittaessa. Venäjän Syyriassa oleva Latakian lentotukikohta ei sovellu raskaisiin pommituslentoihin.
Venäjän ja Iranin lähentyminen aiheuttaa pelkoja Iranin päävastustajassa Saudi-Arabiassa.
Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia miellyttääkseen Saudi-Arabia suostui syyskuun lopussa Opecin kokouksessa öljyntuotannon leikkaamiseen. Päätös lisää talousvaikeuksissa kamppailevan Venäjän öljynmyyntituloja.
Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia miellyttääkseen Saudi-Arabia suostui syyskuun lopussa Opecin kokouksessa öljyntuotannon leikkaamiseen. Päätös lisää talousvaikeuksissa kamppailevan Venäjän öljynmyyntituloja.
Saudi-Arabian tukeman Egyptin kanssa Venäjä järjesti jo viime vuoden kesäkuussa yhteisen laivastoharjoituksen, ja lauantaina alkaa ensimmäinen maasotaharjoitus. Venäjä on sopinut ydinvoimalan rakentamisesta Egyptiin, ja valmius on kolmen muun ydinvoimalan toimittamiseen.
Venäjä ei ole mikään tuore tulokas Lähi-idän politiikassa
Wall Street Journal muistuttaa, että Venäjän kontaktit arabimaihin ovat kestäneet vuosisatoja. Tsaarin Venäjä soti toistakymmentä sotaa Osmanien valtakuntaa vastaan ja taisteli Keski-Aasian herruudesta 1800-luvulla brittiläistä imperiumia vastaan.
1960-luvulla Neuvostoliiton vaikutusvalta oli Lähi-idässä suurimmillaan. Neuvostoliitto tuki kylmän sodan valtakamppailussa liittolaisiaan Egyptiä, Syyriaa, Irakia, Libyaa ja Etelä-Jemeniä.
Lisävahinkoa Neuvostoliiton asemalle koitui sotkeutumisesta Afganistanin sotaan vuosina 1979-1989.
1990-luvulla Yhdysvallat kasvatti vaikutusvaltaansa samaan aikaan, kun Neuvostoliiton hajoaminen, Venäjän talousvaikeudet ja separatistien nousu Tšetšeniassa veivät Kremlin ajan ja huomion.
Obama, Putin ja arabikevät muuttivat tilanteen.
Obaman vetäytyvä ulkopolitiikka loi tyhjiön
Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa 2009 noussut Barack Obama on toteuttanut edeltäjistään poikkeavaa Lähi-idän politiikkaa.
Hänen tavoitteensa on ollut estää tilanne, jossa Yhdysvallat jälleen kerran uppoutuisi sotaan, joka nielee kymmeniä tuhansia sotilaita ja miljardeja dollareita.
Hänen tavoitteensa on ollut estää tilanne, jossa Yhdysvallat jälleen kerran uppoutuisi sotaan, joka nielee kymmeniä tuhansia sotilaita ja miljardeja dollareita.
Vuoden 2011 arabimaiden kansannousut, niin kutsuttu arabikevät, synnytti yhtä aikaa useita kaoottisia sisäisiä kriisejä, joihin Obama yritti vaikuttaa poliittisesti, mutta sotkeutumatta sotilaallisesti.
Der Spiegel analysoi, että Syyrian sota on ollut Obamalle erityinen murheenkryyni. Kapinallisia on tuettu puheen tasolla, mutta ei lähettämällä rautaa tai sotilaita.
Erityisesti se, että Obama vaati Syyrian johtoa olemaan käyttämättä kemiallisia aseita – eikä sitten ryhtynyt toimiin, kun armeija niitä käytti – osoitti Venäjälle, että se voi ottaa Syyriassa aggressiivisemman roolin.
Erityisesti se, että Obama vaati Syyrian johtoa olemaan käyttämättä kemiallisia aseita – eikä sitten ryhtynyt toimiin, kun armeija niitä käytti – osoitti Venäjälle, että se voi ottaa Syyriassa aggressiivisemman roolin.
Yhdysvalloilla on toki Lähi-idässä vielä huomattavasti suurempi läsnäolo kuin Venäjällä. Sillä on maailmalla yli 150 000 sotilasta ja Lähi-idässäkin tukikohtia parissakymmenessä maassa. Venäjän aktivoituminen on kuitenkin tekijä, joka vaikuttaa muun muassa siihen, miten Yhdysvallat toimii suhteessa Syyriaan ja Iraniin.
Putinilla on myös taloudellisia ja energiapoliittisia etuja suojeltavanaan, muun muassa öljy- ja kaasumyynnin turvaamisessa.
Venäjän taloustilanne – maan bruttokansantuote on Italiaa pienempi – asettaa rajansa sille, millaisia panostuksia ja tukea Venäjällä on liittolaisilleen tarjolla. Tuki on käytännönläheistä, eikä riipu liittolaisten aatteista tai ihmisoikeuksista. Venäjä on valmis neuvottelemaan kaikkien kanssa.
– Kukaan ei täällä rakasta tai vihaa Venäjää. Venäjä on arabeille vain poliittinen strategia ja aseita.
Ne ovat Venäjän ainoita myyntihyödykkeitä, sanoo libanonilainen Hazem Saghieh Wall Street Journalin haastattelussa. Venäjä ei voi antaa paljoa, koska sillä ei ole itselläänkään paljoa.
Ne ovat Venäjän ainoita myyntihyödykkeitä, sanoo libanonilainen Hazem Saghieh Wall Street Journalin haastattelussa. Venäjä ei voi antaa paljoa, koska sillä ei ole itselläänkään paljoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti