Erinomaisen suorasukainen artikkeli - hyvä niin...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
HS-haastattelu: ”Venäjä uhkaa nyt koko Eurooppaa”, sanoo Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė
Kaliningradiin tuodut Iskander-ohjukset ovat hyökkäysaseita, huomauttaa tänään tiistaina Suomeen vierailulle saapuva Grybauskaitė.
AKSELI VALMUNEN / HS
VILNA
KUN Venäjä ilmoitti näyttävästi siirtäneensä Iskander-ohjuksia Kaliningradiin, se osoitti olevansa uhka koko Euroopalle eikä vain Itämeren alueella.
Näin sanoo Suomeen tiistaina virallisesti vierailulle saapuva Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė, jota HS haastatteli maanantaina Vilnassa.
AKSELI VALMUNEN / HS
”Viimeaikaisissa sotaharjoituksissa Kaliningradissa on esitelty jopa taktisia aseita, kuten Iskandereja, joita ei ole tarkoitettu puolustukseen vaan hyökkäykseen”, Grybauskaitė sanoo.
ISKANDER-OHJUKSET ovat herättäneet huomiota ja huolta, koska niihin voidaan asentaa ydinkärki. Niiden kantama on virallisesti alle 500 kilometriä.
Niitä on ollut jo vuosia Lugassa Pietarin lähistöllä, mutta nyt niitä on ainakin Venäjän ilmoituksen mukaan paljon lähempänä Keski-Eurooppaa.
”Venäjä osoittaa niillä aggressiivista ja provokatiivista käytöstä”, Grybauskaitė sanoo.
”Se on vieläpä lisääntymään päin.”
KESÄSTÄ 2009 Liettuan presidenttinä ollut Grybauskaitė tunnetaan suorapuheisuudestaan myös, kun kyse on Venäjästä. Häntä on pidetty yhtenä tunnetuimmista presidentti Vladimir Putinin ja tämän politiikan arvostelijoista.
”Kyllä, olen suorapuheinen, mutta en arvostele”, presidentti itse sanoo.
Omasta mielestään hän vain toteaa ääneen Venäjän toimia.
”Olen suorasanainen, koska yksi keskeisistä puolustuskeinoistamme on tiedottaa lännen ja koko maailman yleiselle mielipiteelle todellisesta tilanteesta rajoillamme”, hän sanoo.
Tosin tässä on presidentin mukaan nykyään aiempaa vähemmän tekemistä.
”Näemme julkisia osoituksia aggressiivisuudesta. Iskander-ohjusten äskettäinen julkinen kuljetus oli hyvä esimerkki. Ei meillä ole siihen enää mitään lisättävää.”
GRYBAUSKAITĖ antaa haastattelun presidentinlinnassaan Vilnan vanhassakaupungissa.
Vilnassa syksy ei ole yhtä pitkällä kuin Suomessa – lehdet ovat vielä osin vihreitä – mutta maanantaiaamuna katot olivat kuurassa. Vilnalaiset kävelevät siksi aamulla nopeasti. Hengityksen näkymiseen on taas tottumista.
Suomen vierailulla tarkoitus on puhua monista asioista, mutta turvallisuuspolitiikka vie nyt leijonanosan kaikesta.
Kun aloititte presidenttinä 2009, arvasitteko, että tilanne muuttuu näin kireäksi?
”En”, presidentti sanoo.
”Venäjällä oli presidenttinä Dmitri Medvedev. Kauppa sujui hyvin. Euroopassa ja lännessä yleisemminkin kaikkien mielessä oli illuusio Venäjän demokratisoitumisesta. Putinin palattua presidentiksi Venäjän käytös on muuttunut radikaalisti. Sitä on ollut järkyttävä seurata.”
Nyt Venäjä on aktiivinen Syyriassa, näkyvimmin Aleppossa. Millaisia kytköksiä näette Syyrian, Ukrainan ja Itämeren välillä?
”Minusta yritys muuttaa kansainvälisiä voimasuhteita ja aggressiivinen välinpitämättömyys kansainvälisestä oikeudesta ovat käyttäytymisestä, jonka malli on ollut näkyvissä vuodesta 2014. Se näyttäytyy kaikkialla samalla tavoin”, Grybauskaitė sanoo.
Viime päivinä on puhuttu pakotteista Syyriaa ja Venäjää vastaan Aleppon vuoksi. Onko Liettualla asiaan jo kanta?
”Paljon riippuu siitä, mitä [uusilla pakotteilla] tarkoitetaan. Emme vielä tiedä niistä tarpeeksi yksityiskohtia.”
AKSELI VALMUNEN / HS
LIETTUASSA turvallisuuspolitiikka hermostuttaa siksikin, että Venäjään kuuluvan Kaliningradin lisäksi sen naapurina on myös Valko-Venäjä. Valko-Venäjä tekee tiivistä yhteistyötä Venäjän kanssa ja on siitä riippuvainen.
”Joskus sanon, että todellisuudessa meillä on kahdessa kohtaa raja Venäjän kanssa.”
Turvallisuuden tunnetta tosin lisäävät sotilasliitto Naton joukot, joita Nato päätti kesällä lähettää myös Liettuaan.
SUOMI ja Ruotsi eivät kuulu Natoon, mutta yhteistyö niiden kanssa on Liettualle silti tärkeää myös turvallisuuden, erityisesti energiaturvallisuuden, kannalta, presidentti sanoo.
Entisenä Neuvostoliiton maana Liettua oli pitkään täysin riippuvainen venäläisestä energiasta. Vuonna 2014 Liettua sai avattua nesteytetyn maakaasun eli lng:n terminaalin. Nyt se voi ostaa kaasunsa, mistä haluaa.
”Olemme nyt taloudellisesti ja poliittisesti vapaampia päätöksenteossamme.”
Siksi Liettua suhtautuu kriittisesti hankkeeseen uusista kaasuputkista Venäjältä Saksaan eli Nordstream 2:een.
”Meistä se ei ole taloudellinen vaan geopoliittinen projekti. Se jakaa [EU:ta] ja lisää riippuvuutta venäläisestä kaasusta”, presidentti sanoo.
Liettua on suomalaisille Baltian maista etäisin, eikä vain maantieteellisesti. Poliittinen yhteistyö on kuitenkin lisääntynyt muun muassa EU:ssa.
Suomesta on tullut myös merkittävä investoija Liettuaan. Tällä on presidentin mukaan muutakin merkitystä kuin raha.
”Pohjoismaisten investointien mukana tuleva bisnesmentaliteetti on minulle presidenttinä tärkeää. Meillä on omassamme vielä paljon muutettavaa, korruption vähentämisessä ja läpinäkyvyydessä.”
Toivotte siis suomalaisten yritysten tuovan hyviä tapoja?
”Ne tuovat jo!”
SUOMEN-VIERAILULLA on tarkoitus hakea muutakin oppia. Ohjelmaan kuuluu vierailu Aalto-yliopistolla, joka muodostui 2010 liittämällä Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhteen.
”Haluamme tutustua heidän kokemuksiinsa.”
Yhteistyötä on myös ympäristökysymyksissä, erityisesti Itämeren tilassa.
Suomessa Itämeren yhteydessä puhutaan pitkälti mereen valuvista ravinteista, jotka aiheuttavat leväkukintoja. Ravinteita valuu paljon puhdistamattomina jokia pitkin Itämereen yhä Valko-Venäjältä.
Liettua on huolissaan, että jossain vaiheessa voi valua muutakin. Valko-Venäjä nimittäin rakentaa ydinvoimalaa valuma-alueella. Liettua on ollut huolissaan, kun tietoa esimerkiksi rakennustöistä, turvatoimista ja ydinjätteen käsittelystä on ollut vaikea saada.
”Se nousee vieläpä 50 kilometrin päähän pääkaupungistamme. Sen näkee kuumailmapallosta Vilnasta.”
GRYBAUSKAITĖN isäntänä on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
”Tunnen hänet finanssimaailmasta”, Grybauskaitė kertoo.
Hän oli Liettuan finanssiministerinä silloin, kun Niinistö oli Euroopan investointipankin varapääjohtaja vuosina 2003–2007.
”Onkin mukava ylläpitää traditota. Minulla oli hyvö suhde entisin presidenttiinne Tarja Haloseen.”
Grybauskaitėn aloittaessa Halonen oli ollut jo pitkään presidenttinä.
”Olen hänelle yhä kiitollinen avusta alussa.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti