Minulla oli joutilasta aikaa, joten lähdin ajelemaan kesäautollamme Kemin keskustaan. Kesäautomme otetaan kohtapuolin pois liikennekäytöstä talveksi - ilmeissti ensi viikolla.
Ajelin ensin Mansikkanokalle. Siellä oli täysi työntouhu päällä. Alue alkaa hahmottua.
Pienenä yksityiskohtana huomasin, että alueella on käytetty aikaisemmassa käytössä AITAKI-laatutuotteen tolppajalustoja eli katkaistun pyramidin muotoisia reiitettyjä betojalustoja - hyvä niin.
Mansikkanokalta ajelin Hahtisaaren kautta todeten, että veneet laitureissa vähenevät. Mekin otamme veneen pois vedestä viikonvaihteessa.
Ajelin Kemin entiselle kauppatorille. Edessäni oli vuonna 1983 valmistunut upea rakennus, joka kohta puretaan. Kävi mielessä, että tuskin montakaan sellaista rakennusta on saanut purkutuomion homevaurioiden vuoksi, joissa on harjakatto ja leveät räystäät. Luonnollisesti em. tapauksissakin katto on pidettävä kunnossa.
Kuka lienee em. rakennuksen suunnitellut ja mikä yritys rakentanut...
Torilta ajelin Artei Galleriaan Keskuspuistokadulle. Oli mukava jutusteluhetki Erkki Kopolan kanssa. Aiheena meillä olivat pääasiassa autot. Erkki tietää niistä paljon, itse olen noviisi. Minulle riittää, että pääsen paikasta A paikkaan B ja joskus jopa paikkaa C.
Sitten ajelin Kemin Seudun Osuuspankkiin jututtamaan sijoituspankkiiri Pertti Pekkalaa. Rahastahan siellä oli pakko keskustella. Päällimmäisenä meillä oli kuitenkin kaikkien talousalueemme ihmisten huulilla oleva > Kaidi.
Yhteisnen näkemyksemme oli, että jos ja kun se tulee Kemin Ajokseen sen kerrannaisvaikutuksia ei kaiken kaikkiaan osaa edes kuvitella - SE ON ISO JUTTU!
Pertin luota pois lähtiessäni tervehdin OP-Pohjolan Tarja Palsaa, jonka kanssa olen vuosien saatossa asioinut aika monta kertaa. En astunut kynnyksen yli. Jos olisin, Tarja olisi kukaties myynyt minulle jotain vakuutuslisuketta...
Päästyäni ulos pankista näin juuri parkkeeratusta autosta nousevan tutun henkilön Keminmaasta. Paiskasin kättä arkkitehti Vesa Heikkisen kanssa. Vesä suunnitteli minulle 1980-luvun puolessa välissä Sunnarinkulman asuntoaluesuunnitelman Keminmaan Törmän kylään Katajarannan koulun lähistölle. Hanke toteutettiin.
Tosin se jäi hiukan keskeneräiseksi, kun Keminmaan kunta päätti lakkauttaa Katajarannan koulun. Sunnarinkulmalle ei saatu enää lapsiperheitä.
Vesan kanssa juteltiin myös Kaidista. Hänellä metsänomistajana oli selkeä näkemys tarvittavasta puumäärästä ja nimenomaan puun laadusta.
Vesakin oli aikeissa jäädä vuoden päästä eläkkeelle...
Ajelin hyvillä mielein kotiin Haukkariin Kainuunkadulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti