Nyt löytyi ihmeaine vesien puhdistamiseen: kahvinporot...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Italiassa niin kuin Suomessakin juodaan paljon kahvia. Tästä syystä näissä ja monissa muissakin maissa syntyy valtavasti kahvinporoja. Ne kaikki menevät roskiin.

____________________________________________________________

Niin meni meilläkin aikaisemmin, mutta ei mene enää. Keräämme kahvinporot talteen ja viemme ne kesällä kääntämälleni "uustuotantoperunamaalle" = sille perunamaalle, jonne ensi keväänä tuodaan uutta peltomultaa. Tavoitteemme on tuplata perunatuotantomme.

Miksi kahvinporot perunamaalle?

Siksi, että ystäväni, "perunaviljelyneuvos" kehotti niin tekemään. Hän sanoi kastematojen pitävän kahvinporoista ja kastemadot ovat taas hyväksi perunamaalle. Osan kastemadoista minä kesällä käytän taas kalastustarkoituksiin - näin se menee ja tätä kokeillaan...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Nyt löytyi ihmeaine vesien puhdistamiseen: kahvinporot

18.10.2016 10:20

YmpäristöLifestyleTutkimus

KUVA: COLOURBOX

Italialaiset tutkijat ovat keksineet, miten kahvinporot voidaan muuttaa aineeksi, joka poistaa raskasmetalleja vedestä.

Italiassa niin kuin Suomessakin juodaan paljon kahvia. Tästä syystä näissä ja monissa muissakin maissa syntyy valtavasti kahvinporoja. Ne kaikki menevät roskiin.

Nyt genovalaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa kahvinporot muutetaan huokoiseksi "kakuksi". Tällä aineella voidaan poistaa vedestä muun muassa elohopean kaltaisia myrkyllisiä raskasmetalleja.

”Annoimme jätteelle uuden elämän”, sanoo materiaalitutkija Despina Fragouli, jonka johtaman ryhmän tutkimus on julkaistu ACS Sustainable Chemistry and Engineering–lehdessä.

Tutkijatiimi kuivasi ja jauhoi porot, jotta niistä saatiin entistäkin pienempiä hiukkasia. Sitten niihin sekoitettiin piitä ja sokeria. Kun seos oli kovettunut, se kastettiin veteen, jolloin sokeri suli pois. Jäljelle jäi huokoinen materiaali.

Se muistutti tutkijoiden mukaan suklaakakkua.

Tämä ”kakku” upotettiin sitten veteen, joka oli saastunut raskasmetalleilla. 30 tunnissa kahvisieni imi itseensä lähes kaikki raskasmetallit. Se on mahdollista kahvin metalleja imevien ominaisuuksien vuoksi.

Sieni voidaan pestä ja käyttää uudelleen ilman, että se menettää toiminnallisuuttaan. Piin määrä sienessä on niin alhainen, että tuote voidaan laittaa biojätteisiin.

Kahvisientä voitaisiin Fragoulin mukaan käyttää yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksissa tai teollisuuslaitoksissa. Se on tehokkain seisovissa vesissä, sillä juoksevissa vesissä sieni poistaa vain 60-70 prosenttia metalleista.

Nyt tutkijat selvittävät, miten tuote saataisiin toimimaan tehokkaammin virtaavassa vedessä.

”Heitämme pois 6-10 miljoonaa tonnia kahvinporoja vuodessa. Se on todella suuri määrä jätettä”, Fragouli sanoo.

Hänen johtamansa tutkijaryhmä on kehittänyt aikaisemmin muun muassa polymeerejä hedelmien ja tomaattien kuorista.