Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Olisi mielenkiintoista tietää miten pitkälle sotilakomentoketjussa Venäjän osalta mennään, että löytyy henkilö, joka on määrännyt suoritettavaksi ilmatilaloukkaukset Suomen rajoilla.
Tuskin aivan Moskovan Kremlin muurien tuntumaan. Todettakoon näin maallikon silmin, että aivan turhaa rassaamista, vähempikin riittäisi.
Ilmassa tuntuu olevan muutakin aktiviteettia Suomenkin ja yhteistyökumppaneiden taivaalla - hyvä niin.
Viime maanantaina Ilmavoimat taas julkisti, että se aloittaa lokakuun puolivälissä ilmataisteluharjoitukset Baltiasta käsin toimivien Ranskan ja Saksan ilmavoimien osastojen sekä Ruotsin ilmavoimien osaston kanssa.
Viikoittain lennettävät harjoitukset kestävät vuoden loppuun asti. Niihin osallistuu Suomen Hornetien ja Hawkien lisäksi Gripen-hävittäjiä sekä Nato-maiden Eurofighter- ja Mirage 2000-hävittäjiä.
Ensi viikolla alkaa myös Ilmavoimien Ruska-pääsotaharjoitus, johon osallistuu yli 50 lentokonetta ja helikopteria.
Ruskassa on ensimmäistä kertaa mukana ruotsalaisia taistelukoneita, jotka esittävät harjoituksessa ”punaisia”, jotka hyökkäävät Suomen kansallisen puolustuksen kimppuun. Tarkoitus on, että jo lähitulevaisuudessa ruotsalaiset hävittäjät esittävät harjoituksessa myös ”sinisiä” eli Suomen kansallista puolustusta.
Ja siitä on vain runsas kuukausi aikaa, kun suomalaiset Hornetit olivat ensimmäistä kertaa mukana Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoituksessa Gotlannissa. Tuolloin suomalaiset esittivät hyökkääviä ”punaisia”.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Hornet kävi valaisemassa lampullaan venäläishävittäjän ja otti siitä lähikuvan –”Aika haastava tehtävä, hienosti osoitettu ammattitaitoa”
”Hyvin tyypillinen ilmaherruushävittäjän asekuorma”, Maanpuolustuskorkeakoulun pääopettaja kommentoi Suomen ilmatilaa loukanneen venäläishävittäjän asevarustelua.
PUOLUSTUSVOIMAT
AMMATTIMAISTA toimintaa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun pääopettajaSaku Joukas ilmavoimien toimista eilisissä epäiltyjen ilmatilaloukkausten tunnistustehtävissä.
”Siinä on ylittynyt tunnistuslennon kynnys. Me olemme osoittaneet korkeaa valmiutta ja on toimittu ammatillisesti. Varsinkin yökuvasta voin todeta omakohtaisesti että varsinkin yöllä tuollaiseen tunnistustehtävään hakeutuminen on aika haastava tehtävä”, ilmasotaopin pääopettaja Joukas sanoo.
Puolustusvoimat julkaisi kaksi kuvaa eilisistä tapauksista, joissa molemmissa on Suhoi Su-27 -hävittäjä. Koneiden siivissä näkyy myös ohjuksia. Toinen on päiväkuva, mutta toinen yökuva, jossa jokin valaisee venäläistä hävittäjää. Joukas tietää mikä.
”Siinä käytetään käsikameraa, millä kuvat otetaan. Se on osoitus korkeasta ammattitaidosta, Ilmavoimat on ollut hyvin tilanteen tasalla siinä. Hornetissa on tunnistuslamppu. Kun sen kytkee päälle, se valaisee aika hyvin sen lähiseudun. Aika haastava tehtävä, mutta hienosti osoitettu ammattitaitoa”, hän kehuu.
HÄN tietää myös, mitkä ohjukset Suhoissa oli varustuksena. Uloimpana on R-73-infrapunahakuinen ilmataisteluohjus ja lähempänä runkoa R-27-ilmataisteluohjus, joka on puoliaktiivinen, tutkahakuinen ohjus. Sitä käytetään näköetäisyyden ulkopuolella oleviin kohteisiin ja sen laukaisuetäisyys on 50–100 kilometriä.
”Tuo on hyvin tyypillinen ilmaherruushävittäjän asekuorma”, Joukas sanoo.
Kuvissa huomio kiinnittyy myös siihen, että ainakaan niitä ei ole otettu kilometrin päästä.
”KUVASTA ei pysty päättelemään, miten kaukana koneet ovat olleet toisistaan. Tyypillisesti tunnistustilanteessa käydään ihan siivellä. Siinä ollaan ihan metriluokan etäisyydellä, sanotaan joidenkin kymmenien metrien etäisyydellä”, Joukas kertoo.
”Jos kyse on loukkauksesta, silloin on tarkoitus myös näyttäytyä. Silloin käydään osoittamassa, että ollaan havaittu ja tunnistettu kone. Siinä tehdään tietenkin yleensä vielä proseduurin mukaiset toimenpiteet, joilla kohteliaasti kehotetaan kohdetta kääntymään kansainväliseen ilmatilaan.”
Asekuorman laadusta kertoi ensimmäisenä Yle.
Oikaisu 7.10.2016 kello 22.25: Asekuorman laadusta kertoi ensimmäisenä Yle, ei STT.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti