Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan Sdp saisi 21,3 prosenttia äänistä, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
No eduskuntavaalit tulevat aikanaan, mutta huhtikuussa 2017 pidettäviin kuntavaaleihin mielipidekyselyt saattavat antaa jonkinlaista suuntaviivaa...
Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan Sdp saisi 21,3 prosenttia äänistä, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
No eduskuntavaalit tulevat aikanaan, mutta huhtikuussa 2017 pidettäviin kuntavaaleihin mielipidekyselyt saattavat antaa jonkinlaista suuntaviivaa...
HS-GALLUP
Demarit kirivät jälleen ykköspuolueeksi – vasemmistoliitto ja vihreät ovat menettäneet suosiotaan
Epävarmoja äänestäjiä on liikkeellä jopa ennätyspaljon. Epätietoisten osuus on nyt 2010-luvun suurin.
KAISA RAUTAHEIMO / HS
SOSIAALIDEMOKRAATIT ovat ohittaneet jälleen keskustan ja nousseet Suomen suurimmaksi puolueeksi tuoreimmassa kannatusgallupissa.
Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan Sdp saisi 21,3 prosenttia äänistä, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Sdp:n kannatus kasvoi tällä kertaa 1,1 prosenttiyksikköä eli täsmälleen saman verran kuin edellisessä mittauksessa.
Kannatusero seuraavaan puolueeseen eli keskustaan on toki hiuksenhieno eli lähinnä symbolinen.
Keskustan suosio pysyi ennallaan eli 20,9 prosentissa. Myös kolmanneksi tulleen kokoomuksen kannatus oli liki sama kuin viimeksi eli 17,7 prosenttia.
Keskustan suosio pysyi ennallaan eli 20,9 prosentissa. Myös kolmanneksi tulleen kokoomuksen kannatus oli liki sama kuin viimeksi eli 17,7 prosenttia.
Kolmeen hallituspuolueeseen luottaa nyt hieman alle puolet kansasta eli 48,3 prosenttia.
LIIKEHDINTÄÄ tapahtuu lähinnä opposition puolella. Sdp näyttää vieneen kannattajia etenkin vasemmistoliitolta ja myös vihreiltä. Kummankin lukemat ovat nyt vajaan prosenttiyksikön alemmat kuin viimeksi.
”Sdp pystyy nyt ehkä puhuttelemaan vähän paremmin esimerkiksi ammattiyhdistysliiketaustaista väkeä kuin vasemmistoliitto. Myös vasemmistoliiton ja vihreitten rajapinnassa on liikettä molempiin suuntiin”, arvioi johtaja Sakari Nurmela TNS Gallupista.
Kesällä vasemmistoliiton suosio oli selvässä kasvussa, kun puolueen johtoon valittiin kesäkuussa Li Andersson, joka on saanut arvostelua juuri ay-liikkeeltä esimerkiksi puheillaan minimipalkasta.
Vihreiden kannatus on ollut nousukiidossa, mutta näyttää nyt pysähtyneen, vaikka on yhä historiallisen korkealla. Töitä silti riittää, mikäli puheenjohtaja Ville Niinistön asettama tavoite pääministeripuolueen paikasta halutaan pitää.
”PINNAN alla väreilee ja vähän poreileekin”, Nurmela kuvailee puolueiden kannatuslukuja ennen jännittäviä kuntavaaleja, joka on seuraava luotettava mittaus puolueiden kannatuksesta.
Lisävalaistusta mahdollisiin kannatussiirtymiin tuo Turun yliopistossa tekeillä oleva tutkimus poliittisista kuplista. Siinä on kysytty kuuden suurimman eduskuntapuolueen yhteensä 12 000 jäseneltä, mitä puoluetta he pitävät oman puoleen jälkeen tärkeimpänä.
Vastauksista erottui selvästi ”punavihreä kupla”. Vihreiden jäsenistä lähes 74 prosenttia koki vasemmistoliiton tai Sdp:n olevan läheisin puolue, demareista noin 75 prosenttia piti vihreitä tai vasemmistoliittoa läheisimpänä ja vasemmistoliiton jäsenistä peräti 83 prosenttia valitsi vihreät tai demarit tärkeimmäksi puolueeksi.
HALLITUSPUOLUEIDEN jäsenet eivät koe yhtä läheistä yhteyttä keskenään, ja selkeimmin heitä yhdistää pääministeripuolue keskusta. Etenkään kokoomuslaiset eivät osoita juuri läheisyyttä perussuomalaisiin, vaan pikemminkin opposition Rkp:hen ja vihreisiin.
Poliittiset kuplat -tutkimuksen tuloksista on raportoitu blogissahttps://blogit.utu.fi/poliittisetkuplat/julkaisut/
HS-GALLUPIN tuloksista näkyy, että epävarmoja äänestäjiä on liikkeellä jopa ennätyspaljon.
Epätietoisten osuus on nyt 2010-luvun suurin.
Niitä, jotka sanoivat, etteivät äänestäisi lainkaan tai eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa, oli nyt 41 prosenttia, kun heitä kuukausi sitten oli 38 prosenttia.
Täysin varmoja kannattajia löytyy nyt eniten kokoomuslaisista, joista heitä on 43 prosenttia. Vähiten täysin varmoja on vihreissä, 27 prosenttia.
KOKOOMUS ja myös keskusta tukeutuvatkin pitkälti vakiintuneisiin äänestäjäkuntiinsa, kun taas vihreiden taustalla voi olla enemmän liikkuvia äänestäjiä.
Omien joukkojen mobilisointi on tärkeää kaikille, mutta etenkin perussuomalaisille, jotta kolmatta jytkyä voitaisiin havitella. Apuun on jo otettu esimerkiksi taistelu tuulimyllyjä vastaan. Myös konservatiivisia arvoja perussuomalaiset ovat alkaneet nostaa esiin entistä ahkerammin. Jopa ulkoministeri Timo Soinilta riitti aikaa teilata varsin viaton ja jo vuoden vanha koulujen tasa-arvo-opas humpuukina.
Myös kokoomuksen ja keskustan välillä väreilee ja irtiottoja tehdään ja niitä myös arvostellaan.
ÄSKETTÄIN keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen arvosteli nimeltä mainitsematta kokoomusta hillitessään keskustelua muun muassa perhevapaiden uudistamisesta ja korkeakoulujen pääomittamisesta.
”Itse kunkin kannattaa palauttaa mieliin, mitä viime vaalikaudella tapahtui. Silloiset hallituspuolueet eivät irtiottojen ja välistävetojen vuoksi pystyneet päätöksiin. Suomi ajelehti, ja talous-, työttömyys- ja velkaongelmamme kärjistyivät. Siihen meillä ei ole varaa. Suomi on laitettava nyt kuntoon. Tärkeintä on saada työllisyys paranemaan”, Kaikkonen kirjoitti viime viikon keskiviikkona kotisivuillaan.
Sunnuntaina keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila varoitti kokoomusta ”huseeraamisesta” vedoten lähes 40 vuoden kokemukseensa politiikassa. Erityisesti hän viittasi kotihoidon tuen säilyttämisen puolesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti