Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan - täyttä asiaa...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Analyysi: Venäjä työntää Suomea Naton syliin
Vuoropuhelu Suomen ja Venäjän välillä on käymässä tylsäksi, kun Venäjän johto kiistää kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa, kirjoittaa toimittaja Pekka Kinnunen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti kesällä suomalaisia Nato-jäsenyyden vaaroista. Heinäkuun alussa Kultarannassa presidentti Sauli Niinistön luona vieraillut Putin napautti, että Nato taistelisi mielellään Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen.
Putin sanoi Venäjän lähtevän siitä, että Suomi on puolueeton maa, ja Venäjä pitää sotilaansa kaukana Suomen rajoilta.
Putinin mukaan tilanne muuttuisi, jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi. Nato tulisi silloin Venäjän rajalle, ja Venäjä vahvistaisi sotilasvoimaansa Suomen rajalla.
Venäjä horjuttaa Pohjolan tasapainoa
Suomen ulkopolitiikan johto on suhtautunut varovaisesti Nato-jäsenyyteen. Pohjois-Euroopan herkkää turvallisuuspoliittista tasapainoa ei ole haluttu järkyttää.
Viime vuosina tätä herkkää tasapainoa on horjuttanut Venäjän arvaamaton käytös, kun taloudellisesti horjuva jättiläinen on rakentanut suurvalta-asemaansa sotilasvoiman ja ydinasepelotteen varaan.
Presidentti Sauli Niinistö on yrittänyt pitää yllä vuoropuhelua Venäjän johdon kanssa.
Ongelmana on, että naapurimaan johto vain kylmästi kiistää kaikki kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa olipa kyseessä sitten Krim, Ukraina tai Syyria.
Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan kriisi ovat heijastuneet jännityksen kasvuna myös Itämeren alueella, missä erityisesti Neuvostoliittoon kuuluneet Viro, Latvia ja Liettua ovat tunteneet olonsa tukalaksi.
Baltian maat huutavat Natoa apuun
Naton siipien suojaan hakeutuneet Baltian maat ovat vaatineet Natoa ja Yhdysvaltoja näyttämään voimaansa myös Itämerellä, jotta Venäjä pysyisi kurissa.
Lopputuloksena on ollut sotilaallisen jännityksen kasvaminen Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella.
Näkyvä esimerkki tästä oli lokakuun alussa, kun Venäjän Itämeren laivasto kuljetti uudenaikaisia Iskander-ohjuksia Pietarin lähistöltä Kaliningradin laivastotukikohtaan, joka on Venäjän keihäänkärki Euroopan sydämessä.
Ohjuskuljetusta suojanneet venäläiset hävittäjät loukkasivat Suomen ja Viron ilmatilaa. Piittaamattomuutta korosti se, että venäläiset kiistivät alueloukkaukset, vaikka niistä oli selkeät todisteet.
Suomi ja Ruotsi lähenevät Natoa
Venäjän pullistelun varjossa Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään, ja samaan aikaan yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen suuntaan on vahvistettu.
Ruotsissa palautellaan yleistä asevelvollisuutta ja lähetetään joukkoja puolustamaan Gotlantia. Suomessa viritellään keskustelua Ahvenanmaan sotilaallisesta tyhjiöstä.
Venäjän karhun ärhentely on voimistanut Suomessa ja Ruotsissa myös keskustelua Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Toistaiseksi molemmissa maissa kansalaismielipide haraa vastaan, mutta erityisesti sotilaspuolella puristetaan jo yhteistyön kättä.
Hornetit ilmassa oikeaan aikaan
Samalla viikolla, kun venäläishävittäjät oikoivat mutkia suoriksi Suomenlahdella, Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat poliittisen julistuksen sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä.
Suomi otti 90-luvun alussa, talouslaman keskellä, pitkän askeleen sotilasyhteistyössä länteen, kun nykyiset Hornet-hävittäjät tilattiin Yhdysvalloista. Hävittäjät olivat myös hereillä tunnistamassa ilmatilan loukkaajia.
Hävittäjähankinta on lähivuosina jälleen ajankohtainen ja vaihtoehdot ovat vähän kuin turvallisuuspolitiikan aapisesta: amerikkalainen, eurooppalainen vai ruotsalainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti