Mukavaa luettavaa, tähänastisen yli kahdeksan vuoden eläkkeelläolon kokemuksella on pakko todeta, että eläke on tullut pankkitilille kerran kuukaudessa - säännöllisesti.
Hiukan työeläkerahastoista tämän päivän Kouvolan Sanomien mielipidepalstalta:
Työeläkerahastot tarkoitettu eläkkeensaajien turvaksi
6.1.2016 4:00
Suomessa on kansalaisilla perustuslaillinen suoja elämisen perustarpeisiin. Tältä pohjalta on käsittämätöntä, että yli 20 vuoden ajan on käsitelty työeläkerahastoja kuin ne olisivat osa valtion budjettia.
Kyseessä on vain nykyisten eläkeläisten palkan osa, jolla on tarkoitus turvata inhimillinen elämä myös elämän kolmannessa vaiheessa eli eläkkeellä olon aikana.
Olisiko jo nyt aika käyttää rahoja oikeudenmukaisemmin omistajien ja kansakuntamme hyödyksi?
Asiassa on turha syyttää erityisesti ketään ja jotain hallitusta. Nykyinen on jo seitsemäs, joka on toiminut väärin rahojen oikeaa omistajaa kohden.
Aikanaan oli pelko, että suuret ikäluokat aiheuttavat eläkepommin ja rahastojen pääoma hupenee heidän eläkkeisiinsä.
Kuinka on käynyt? Vuodesta 1995 menneen vuoden kesäkuuhun rahastot ovat viisinkertaistuneet lukuun 183 miljardia euroa. Pelkästään vuoden 2014 aikana rahastot lisääntyivät 12 miljardia euroa. Tällä menolla ne suurenevat korkoa korolle -periaatteella vuoteen 2035 mennessä käsittämättömään lukuun 850 miljardia euroa Kevan laskelmien mukaan.
Hallitus päätti jäädyttää eläkkeet vuoden 2014 tasolle. Voisiko joku ministeri kertoa, miten tällä tempulla saadaan Suomeen lisää työpaikkoja ja se kuuluisa kustannustason loikka alaspäin? Rahat ovat 70-prosenttisesti sijoitettuna ulkomaille, ja riskirahasijoituksia on 12 miljardia euroa. Varsin mielenkiintoista on, että kotimaassa on juuri valtion budjetin verran näitä rahoja. Mikä on se kuuluisa nettovelan määrä?
Eläkeindeksin muuttaminen työindeksiksi maksaisi 325 miljoonaa euroa eli vuotuisesta ylijäämästä vajaat neljä prosenttia. Tämä raha menisi kaikki kotimarkkinoiden elvytykseen eikä maailmalle mitä ihmeellisimpiin kohteisiin. Olisiko jo nyt aika käyttää rahoja oikeudenmukaisemmin omistajien ja kansakuntamme hyödyksi?
Pääomaa hallinnoi neljä suurta yksityistä vakuutusyhtiötä, ja kyseessä ovat lakisääteiset maksut ilman kilpailua. Onko tämä markkinataloutta? Työeläkeyhtiön hallinnointikulut ovat 500 miljoonaa euroa. Onko tämä kulu tosiaan tarpeellinen, vai ainoastaan joillekin jättiansiot lähes kokonaan vain olemisesta?
Timo Nyberg, Kouvola
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Vertailu: Suomen eläkejärjestelmä maailman luotettavin – kokonaisarvosana nousi heittämällä ohi Ruotsin ja Sveitsin
Suomi oli vertailun ykkönen myös eläkejärjestelmän läpinäkyvyydessä.
AKSELI VALMUNEN / HS
SUOMESSA usko eläkejärjestelmään on heikentynyt viimeaikaisissa kyselyissä, mutta maailmalla ajatellaan toisin.
Maanantaina julkaistussa kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa Suomen eläkejärjestelmä sijoittui neljänneksi parhaaksi. Suomi nousi edellisestä vertailusta kaksi pykälää ohittaen Ruotsin ja Sveitsin.
Vertailun mukaan Suomessa on maailman luotettavin ja läpinäkyvin eläkejärjestelmä.
Suomen edellä yleisarvosanassa ovat Tanska, Hollanti ja Australia.
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT neuvottelivat pari vuotta sitten uuden eläkejärjestelmän, jota koskevat lait tulevat voimaan 2017. Vertailussa arvioitiin ensimmäistä kertaa Suomen eläkeuudistuksessa voimaantulevan lainsäädännön näkökulmasta.
Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto arvioi, että Suomen sijoitusta vahvisti päätös työeläkelakien ikärajojen muutoksista. ”Eläkejärjestelmän valvonta ja hallinto on edelleen Suomen vahvuus”, sanoo Kautto Eläketurvakeskuksen maanantaina lähettämässä vertailua koskevassa tiedotteessa.
MELBOURNE MERCER GLOBAL Pension Index on vuosittain koottava kansainvälinen eläkejärjestelmien vertailu, joka tehtiin nyt kahdeksannen kerran. Vertailuun osallistui tänä vuonna 27 maata. Vertailun maissa asuu noin 60 prosenttia maailman asukkaista.
Mercer-indeksissä eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta, Eläketurvakeskus kertoo tiedotteessaan. Suomi sijoittui parhaaseen kolmannekseen jokaisessa kategoriassa.
SUOMEN JÄRJESTELMÄÄ kohdistuva kritiikki on pysynyt pääpiirteissään ennallaan. Vähimmäiseläke voisi olla korkeampi ja eläkemaksuja voisi nostaa sekä rahastointia lisätä. Myös parempi ikääntyneiden työllisyysaste korottaisi Suomen pisteitä.
Suomessa työnantajat ovat vastustaneet eläkemaksujen korotusta, taloustilanne taas heikentää työllisyystilannetta.
NELJÄNTENÄ KRITIIKIN KOHTEENA MAINITAAN eläkeoikeuden jakaminen. Suomessa oikeus eläkkeeseen on hyvin yksilöllinen, kun taas esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa puolisolla on avioliiton kariutuessa tietyin ehdoin oikeus toisen eläketurvaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti