Jatko-osa sarjastamme En minä mutta pojat...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Analyysi: Venäjä ei ole koskaan syyllinen – se vain reagoi
Presidentti Vladimir Putinin mielestä Syyrian ja Ukrainan sodat johtuvat länsimaista.
Presidentti Putinin ominaisuuksiin kuuluu halu vastata nopeasti tapahtumiin. Hän on luonteeltaan kärsimätön ja tehokas. Siksi hänelle on luontevampaa tehdä nopeita päätöksiä kuin pohtia pitkään.
Tunnettu venäläisjournalisti, kymmenen vuotta sitten murhattu Anna Politkovskaja kuvaili kerran Ylelle Tšetšeniassa Putinia sanomalla hänen olevan ”reaktiivinen, ei proaktiivinen”.
Tämä on ehkä yksi syy siihen, että Putin niin usein jonkun ongelman tai kriisin yhteydessä sanoo: ”Emme me sitä aloittaneet”.
Putinin mielestä hän ja virallinen Venäjä vain reagoivat.
Näin hän kommentoi myös Syyrian tilannetta ja Itämeren alueen lisääntynyttä varustelua torstaina päättyneessä Valdai-klubin vuosittaisessa tapaamisessa Sotshin Krasnaja poljanassa.
Valdai-klubi on Kremliä lähellä oleva keskustelufoorumi, johon vuosittain kutsutaan tutkijoita ja poliitikkoja sekä Venäjältä että ulkomailta. Keskusteluja käydään suljetuissa kokouksissa.
Huoli vaikutuspiirin kutistumisesta
Venäjän näkökulmasta Nato on vahvistamassa sotilasvoimaansa Itämeren ympärillä. Venäjä vain reagoi siihen.
Venäjän vallanpitäjät antavat mielellään kuvan, että Nato on melkein ympäröinyt Venäjän. Siksi maan on venäläisten vallanpitäjien mukaan reagoitava uuteen turvallisuustilanteeseen vahvistamalla rajojensa puolustusta.
Todellisuudessa Venäjän yhteiset rajat Naton kanssa ovat mitättömän lyhyitä.
Todennäköisintä Venäjän kannalta on geopoliittisen vaikutusvallan väheneminen lähialueilla. Tämä alkoi heti Neuvostoliiton hajottua, mutta voimalla ajatus nousi venäläisten arkitodellisuuteen vasta loppuvuodesta 2013 Ukrainan kriisin alettua.
Ukrainaa ei päästetä otteesta
Baltian maat olivat jo aikaisemmin liittyneet sekä EU:hun että Natoon. Se kismitti Venäjää, mutta ne olivat pieniä maita, jotka eivät olleet kulttuuriltaan yhtä lähellä Venäjää kuin Ukraina.
Putin totesi Valdai-klubissa Ukrainan ja Venäjän olevan yhtä kansaa.
– Me pystymme korjaamaan suhteemme, hän myös painotti. Miten tämä tapahtuisi, jäi auki.
Venäjän kuvaus Ukrainen kriisin synnystä ja kehityksestä on yksiselitteinen. Yhdysvallat ja muut länsimaat yllyttivät ukrainalaisia kapinaan laillista valtaa vastaan ja syntyi kaaos.
– Meidän oli pakko suojella venäläistä kansanosaa Itä-Ukrainassa, Putin lausui hiljattain investointifoorumilla Moskovassa.
Tämän tulkinnan mukaan Venäjä siis vain reagoi siihen, mitä Ukrainassa tapahtui.
Syyriassa kuoli ihmisiä jo ennen Venäjän pommituksia
Sama koskee Syyriaa. Putin ja muut korkeat poliitikot Venäjällä nostavat usein esille tosiasian, että sota Syyriassa oli jatkunut jo monta vuotta ennen kuin Venäjä liittyi siihen.
Siksi Venäjän mielestä länsimailla ei ole nyt oikeutta tuomita tämänhetkisiä sotatoimia siellä.
Venäjän näkökulmasta Syyrian sota on hirvittävä, mutta looginen seuraus Yhdysvaltain politiikasta.
Se katsoo, että Yhdysvallat ensin tahallisesti sysäsi Irakin ja Libyan sekasortoon puuttumalla maiden sisäiseen tilanteeseen sekö kukistamalla Saddam Husseinin ja Muammar Khadaffin.
Se katsoo, että Yhdysvallat ensin tahallisesti sysäsi Irakin ja Libyan sekasortoon puuttumalla maiden sisäiseen tilanteeseen sekö kukistamalla Saddam Husseinin ja Muammar Khadaffin.
Venäjän mukaan Syyrian sota on osa samaa kaoottista kehitystä.
Valdai-kokouksessa Vladimir Putin sanoi, että Yhdysvaltojen puuttuminen suvereenien valtioiden sisäisiin asioihin on johtanut kaaokseen, jossa nykyinen terrorismi syntyi.
– Nyt meidän on toimittava eikä vain puhuttava, hän totesi.
Jo ennen Putinin saapumista Valdai-klubin nelipäiväisessä tapaamisessa oli keskusteltu laajasti maailmanpolitiikan blokeista ja suurvalloista.
EU:n vaikutusvalta vähenee
Venäläistutkijoiden näkemys vaikutti olevan, että Euroopan Unioni on voimaton muun muassa pakolaistilanteen edessä. Siksi he arvioivat EU:n vaikutusvallan maailmalla vähenevän.
Valdain kokouksessa puhuneiden tutkijoiden mukaan maailmaan muodostunee uusia yhteistyöblokkeja taloudessa ja politiikassa. Heidän mukaansa avoin kysymys on, mihin suuntaan Venäjän kannattaa suuntautua. Keskustelijoiden piirissä suosituin vaihtoehto oli lisätä yhteistyötä Kiinan ja Intian kanssa.
Tosin he eivät sulkeneet pois uutta lähestymistä tai yhteistyötä EU:n ja jopa Yhdysvaltojen kanssa.
Putin ei myönnä suosivansa Trumpia
Mikään ei liikahda siihen ennen kuin Yhdysvalloilla on uusi presidentti. Putin vaikutti ärsyyntyneeltä toistaessaan saman, minkä hän on sanonut monta kertaa aiemmin uudesta presidentistä.
– Olemme valmiit yhteistyöhön sen henkilön kanssa, jonka Yhdysvaltojen kansa valitsee presidentikseen – edellyttäen, että hän haluaa yhteistyötä.
Putin kiisti kategorisesti Venäjän puuttuneen Yhdysvaltain vaaleihin tai sen, että hän itse tukisi Donald Trumpia.
– On pötypuhetta, että tukisimme häntä, Putin sanoi.
Hän selitti Trumpin suosiota omalla tavallaan.
– Trump on valinnut linjan, jota tukevat ihmiset ovat väsyneet vuosikausia vallassa olleeseen eliittiin.
Näin kuvaili todellista valtaa Venäjällä käsissään pitävä Vladimir Putin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti