Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Laajimmillaan Suomen malli voi tarkoittaa yhteiskuntapolitiikkaa, joka nojaa määrättyihin arvoihin ja periaatteisiin. Suomen soisi olevan avoin talous ja yhteiskunta.
Meidän on pidettävä kiinni yhteisvastuusta.
Talouspolitiikassa on hyvä olla pragmaattinen. Tulevaisuutemme on jatkossakin rakennettava koulutuksen ja sivistyksen varaan.
______________________________________________________________________
Hyvä! Vieläkin laajemmin mutta myös väljemmin asian voinee ilmaista: Pidetään kaikista Suomessa asuvista huolta.
Takaraivossa vilahti ajatus edesmenneen opetusneuvoksen maininta järjestyssäännöistä. Aikannan nähtiin todella paljon vaivaa erilaisten järjestyssääntöjen laatimisessa. Em. henkilö totesi, että koulumaailmassa siihen riittäisi yksi lause: Eletään ihmisiksi...
______________________________________________________________________
Hyvä! Vieläkin laajemmin mutta myös väljemmin asian voinee ilmaista: Pidetään kaikista Suomessa asuvista huolta.
Takaraivossa vilahti ajatus edesmenneen opetusneuvoksen maininta järjestyssäännöistä. Aikannan nähtiin todella paljon vaivaa erilaisten järjestyssääntöjen laatimisessa. Em. henkilö totesi, että koulumaailmassa siihen riittäisi yksi lause: Eletään ihmisiksi...
Suora nettilainaus Helsigin Sanomista hiukan tuunattuna:
Mikä on Suomen malli?
Tarvittaessa julkisen alan liittoja on voitava lyödä halolla päähän. Sixten Korkman kirjoittaa.
”SUOMEN MALLI” on epämääräisyydessään koukuttava käsite. Se voidaan ymmärtää suppeasti tai laajemmin.
Suppeasti ymmärrettynä malli tarkoittaa palkankorotusten mitoittamista Suomen työvoimakustannusten pitämiseksi kilpailukykyisellä tasolla. On sanottu, että tämä palkkapolitiikan malli on ruotsalainen.
Väite on harhaanjohtava.
KILPAILUKYVYN säilyttäminen on jo vuosikymmeniä ollut Suomessa palkkapolitiikan lähtökohtana, niin kuin kaikissa muissakin pienissä ja avoimissa talouksissa. Välillä tässä on onnistuttu paremmin, välillä huonommin.
Uutta on se, että vastedes pyritään tarvittavaan palkkamalttiin liittojen välisen koordinaation avulla, niin kuin Ruotsissa on tehty jo pitkään. Tärkeimmät vientiliitot määrittävät askelmerkit, muut pysykööt näin määritellyissä raameissa.
Joidenkin julkisen alan liittojen mukaan tämä ei tule kuuloonkaan. Tarvittaessa näitä liittoja on voitava lyödä halolla päähän. Liittokohtaiseen palkkojen kilpajuoksuun ja kilpailukyvyn tärvelemiseen meillä ei ole varaa. Keskusjärjestöt ovat palkkapolitiikan osalta taustalla mutta niiden tulee tukea kurinalaista koordinaatiota.
Julkisen alan korkeasti koulutettujen ja alipalkattujen työntekijöiden etuja on voitava ajaa muulla tavoin. Ruotsissa paikallinen sopiminen on lieventänyt pahimpia pulmia julkisilla aloilla.
LAAJEMMIN VOI Suomen mallin ymmärtää tarkoittavan kolmikantaista yhteistyötä. Juuri nyt odotamme kolmikantaisen työllisyystyöryhmän esityksiä. Maallemme ominaiseen tapaan ne ovat todennäköisesti kovin vaatimattomia.
Näin siksi, että esimerkiksi työttömyysturvan heikentäminen törmää aitoon tavoiteristiriitaan. Se toki lisää valmiutta epämieluisan työn vastaanottamiseen ja siten työllisyyttä.
Mutta useimmat työttömät jäävät silti tässä suhdannetilanteessa edelleen työttömiksi. Heidän osalta ainoa seuraus on elämän kurjistuminen entisestään.
MERKITTÄVIÄ työmarkkinapoliittisia askeleita kaivataan mutta lisäkurjuutta ei haluta. Voisiko ratkaisu olla, että tehdään kovia päätöksiä, jotka toteutetaan vasta myöhemmin kun työpaikkoja on toivon mukaan paremmin tarjolla?
Tässä tilanteessa pulma on enemmän työn kysynnän kuin tarjonnan puolella.
Laajimmillaan Suomen malli voi tarkoittaa yhteiskuntapolitiikkaa, joka nojaa määrättyihin arvoihin ja periaatteisiin. Suomen soisi olevan avoin talous ja yhteiskunta. Meidän on pidettävä kiinni yhteisvastuusta. Talouspolitiikassa on hyvä olla pragmaattinen. Tulevaisuutemme on jatkossakin rakennettava koulutuksen ja sivistyksen varaan.
Suvaitsevaisuus on luovan ja hyvinvoivan yhteiskunnan tärkeimpiä rakennusosia. Taannoinen mielenosoitus väkivaltaa vastaan oli teko oikein ymmärretyn Suomen mallin puolesta.
Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja ja Aalto-yliopiston emeritusprofessori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti